Kun ei luota lääkäriin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen pari kertaa käynyt saman lääkärin (työterveys) luona.
Jo ensimmäisellä kerralla en luottanut häneen ja toinen kerta vain vahvisti sitä.
Hän oli kirjannut oireikseni sellaista, mitä en ollut edes sanonut. Tai oikeastaan kirjoittanut, minulla oli oirepäiväkirja mukanani.

Toisella kerralla sitten korjailtiin niitä hänen virheellisiä kirjauksiaan. Hän myönsi itsekin, että oli olettanut, että on myös "sellaista ja sellaista oiretta".
Hänellä varmaan oli mielessään diagnoosi ja sen mukaan kirjoitteli oireita.

Tavallaan olen tyytyväinen, että en enää sokeasti usko, mitä arvon herra/rouva lääkäri sanoo, mutta tavallaan harmittaa, etten voi luottaa.
 
Mulla on sama juttu, en todellakaan voi luottaa kuin yhteen lääkäriin, jonka luona oon kipujen takia pari kertaa käynyt. Yks toinen on hoitavana lääkärinä yhes paikas, ni sanoin sille etten voi puhua sille koska en luota siihen. Se vaan vastas että se on ihan hyvä ettei ihminen luota jokaiseen vastaantulijaan, että en minäkään luota. Ei se puhuminen kuulemma liity millään tavalla siihen että luottaako ihminen siihen jolle puhuu. Tää oli siis psykiatrin näkemys asiasta. :unsure:
 
House oli viisas todetessaan "kaikki potilaat valehtelevat". Näinhän se yleensä on. Mielenterveyspuolella joko salataan oireita, tai sitten liioitellaan oireita. Riippuen mikä on haluttu lopputulos. Sairauteen johtavia tekijöitäkin salaillaan.

P.S. jos menee lääkäriin oirelistan kanssa, saa helposti hypokondriadiagnoosin. Mutta vaikka ei saisikaan, suosittelee lääkäri vähintään litiumia, koska olettaa sinun olevan mielisairas kuitenkin :)
 
P.S. jos menee lääkäriin oirelistan kanssa, saa helposti hypokondriadiagnoosin.


Höpöhöpö, eikä saa. Pikemminkin aina toitotetaan, että laittaisi avainsanat muistilapulle ja siitä lunttaisi sitten. Lääkärikäynti voi olla jännittävä / hermostuttava kokemus, jolloin saattaa unohtaa oireen tai oireita.

Ja kyllä ne lääkäritkin näkevät, että jos Potilaan X tiedoissa lukee viimeisen viikon ajalta:
MA: valittaa kipua olkapäässä
TI: vaatii antibioottikuuria kesäflunssaan
KE: uhkailee hoitohenkilökuntaa kun ei saa antibioottia kesäflunssaan
TO: on löytänyt ihottumaa, vaatii päästä erikoislääkärille
PE: jalkaan sattuu
LA: potee huonoa oloa, oksetusta ja päänsärkyä
SU: jnejnejne.

että tässä kohtaa potilas on vain huomionhakuinen.
Verrataan nyt sitten Potilaaseen Y, jonka edellinen lääkärikäynti oli helmikuussa 2012 ja joka nyt tulee vastaanotolle oireluettelon kanssa, että ehkäpä se ei kuitenkaan ihan kaikkea voi kuvitella.

Veljeni on ollut pääsääntöisesti aina terve. Edellisen kerran käynyt lääkärin vastaanotolla (kipeänä) joskus lukiossa. Nyt sitten työelämässä noin 10 vuotta myöhemmin, sairastui pahemman kerran ja lääkäri oli sanonut, että kun et ole pitkään aikaan käynyt lääkärissä, että otetaas vähän perusverenkuvaa ja muutenkin tehdään sellainen perusterveystarkistus. Tähän lääkäri antoi ihan ajan.
 
no joo, tänä kesänä olen joutunut pari kertaa turvautumaan yksityiseen lääkäriin, koska tk lääkäri on tarkertunut sellaisiin asioihin, joita en oo valittanut ja alkanut tutkimaan niitä, ja se mitä olen valittanut on ollut sivu seikka, enkä ole apua saanut. Esim. menin valittamaan jalkakipua ja etten sen takia saa nukuttua, ja tarviisin särkylääkettä. niin hän laitto mut kilpirauhaskokeisiin, ja mitään kipulääkettä en saanut
 
En tiedä, miten oirepäiväkirjani saisi minut näyttämään luulotautiselta.
Vaivani alkoivat loma-aikana reissatessani ja kesti yli kuukauden ennen kuin pääsin työterveyslääkärille.
Kirjoitin oirepäiväkirjan, koska en muuten olisi muistanut kaikkia muutoksia oireissa.

Mutta vaikka en tähän lääkäriin luota, lähetti hän minut ainakin tutkimuksiin. Ja se on hyvä se.
 
Yleislääkäri tunnistaa flunssan, revähdyksen ja vatsataudin. Kaiken muun se arvaa tai antaa lähetteen erikoislääkärille.
Minä kärsin pitkään kivuista vasemmassa nilkassa, en pystynyt kävelemään. Lääkäri diagnisoi tulehdukseksi. Hoidosta huolimatta mitään parannusta ei tapahunut ja kuukausien päästä menin uudestaan. Sanoin myös tälle lääkärille että minulla on synnynnäinen vamma jalassa, johon lääkäri sanoi etten tiedä tuosta vammasta yhtään mitään. Se siitä hoidosta sitten. Ei kai sitä sitten olisi tarvinnut kuvata tai mitään, ehdotti vain nilkkatukea loppuelämäksi tietämättä mitä jalassa oikeasti on vialla. Hö.
 

Similar threads

T
Viestiä
81
Luettu
7K
Vauvat ja taaperot
no mutta kuitenkin
N
L
Viestiä
2
Luettu
976
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä