Toggle sidebar

Kun aina puhutaan siitä, että kummeilta odotetaan lahjoja yms...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kummitus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kummitus

Vieras
Niin haluaisin vaan teille kaikille, jotka kummeja olette, sanoa, että lahjoista viis!! Antaisitte kummilapsillenne sitä aikaanne, tekisitte jotain kivaa yhdessä. Aina puhutaan myös siitä kiireestä, ottakaa kummilapsi perheenne luo yökylään/mukaan, kun teette perheen kesken jotain, esim. ihan vaan puistoreissulle matkaan.

Näkisitte edes muutaman kerran vuodessa. Pitkän välimatkan takia ymmärrän, jos ei joka viikko/kuukausi pysty näkemään, kummilapsen kuulumisia voi kuitenkin kysellä ja olla sillä tavalla kiinnostunut! Mitä se maksaa, ei kovinkaan paljoa? Vaikka tietokoneen välityksellä, jos ei muuta. Vähän aikaa ja vaivaa, onko paha?

Miksi suostuit kummiksi, jos sinulla ei liikene aikaa kummilapsellesi tai edes kiinnostusta häntä kohtaan?

Millainen kummi sinä olet? Mitä olet tehnyt kummilapsesi kanssa? Hänen ikä?
 
Alle viisivuotias lapsi on ja välit ei ole lämpimät johtuen vanhempiensa käytöksestä meitä kohtaan. En ota asiasta stressiä, jos välit ovat tälläiset, niin sama se minun on olla hyvänpäivän tuttu.
 
Kyllä minä muistan kummilasta muutenkin kuin lahjoilla. Yökylään lapsi on liian ujo eikä siis ole mitään järkeä pakottaa moiseen, jos vierailusta jäisi vain huono muisto. Ehkä itse kaipaisin enemmän vinkkejä mitä ujon lapsen kanssa voisi tehdä? Vai ottaa aina vanhemmatkin mukaan? Yhdessä vanhempien kanssa on käyty tivolissa ym. mutta ei se ole sama asia kuin viettää kaksin lapsen kanssa aikaa. Ainakin omasta kummista on jäänyt parhaimmat muistot juuri siitä yhdessä vietetystä ajasta, silloin tutustuu toiseen paremmin.
 
Kummius on kunnia-asia, josta ei voi kieltäytyä! Minulla on useita kummilapsia, ikähaitarilla 2-21v. Olen kuunnellut vanhempia kasvatusmurheissa, pyrkinyt ottamaan pienempiä kummilapsia yökylään muutaman kerran vuodessa, joskus laitan vaikkapa pienen paketin ( esim. heijastimen) lapselle postitse joulu- ja synttäripakettien lisäksi. Tärkeinpänä pidän kuitenkin, että kummilapsillani on ihan oma, erityinen paikkansa sydämessäni. Joskus on harmittanut, kun joko vanhempien tai kummilapsen omista kiireistä johtuen yhteydenpito on vaikeaa ellei jopa mahdotonta, mutta sellaista se elämä on.

Omien lasteni kummeille pyrin laittamaan koulukuvan ja muutamia muita kuvia lapsen elämästä ainakin kerran vuodessa. Tavatessa tai soitellessa kerron lasten kuulumisia. Isompia lapsiani olen ohjannut kiittämään kummejaan automaattisesti esim. lahjoista sekä muutenkin pitämään jonkinlaista yhteyttä kummeihin.
 
Meilla on kummalapsia 5 kpl ialtaan 6 v-18 v. Olemme olleet miehen kanssa muutakin kuin lahjan ostajia, vaikka tykkaan ostella lahjojakin. Kahdelle vanhimmalla ostimme matkat meidan luokse Yhdysvaltoihin. Olivat meidan luonamme muutaman viikon. Teimme kaikkea ihanaa yhdessa. Edelleenkin jaksavat siita lomastansa kiittaa.

Meille kaikki kummilapset ovat rakkaita. Koen olevani etuoikeutettu olemaan heidan kummitatinsa. Yritan hoitaa tata pestia mahdollisimman hyvin.
Kummilapset kayvat meilla kylassa aika useinkin, kesalla useimmin. Vietamme aikaa mokilla kalastellen, veneillen jne... Soittelemme emme nyt viikottain mutta ehka kerran kahteen viikkoon. FB kautta vaihdamme kuulumisia myoskin vanhempien kummilasten kanssa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kummius on kunnia-asia, josta ei voi kieltäytyä!
Click to expand...

höpö höpö! Jos nyt pyydettäis kummiks, taatusti kieltäytyisin. Oon sen verran huono kummi, että en yhtään huolis enää riesaks. Riesaksi ne jokseenkin koe, juurikin tuo pakkomuistamisen takia. Ei jaksa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja å:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kummius on kunnia-asia, josta ei voi kieltäytyä!
Click to expand...

höpö höpö! Jos nyt pyydettäis kummiks, taatusti kieltäytyisin. Oon sen verran huono kummi, että en yhtään huolis enää riesaks. Riesaksi ne jokseenkin koe, juurikin tuo pakkomuistamisen takia. Ei jaksa.
Click to expand...

Kylla minakin kieltaytyisin nyt. Minusta meille riittaa 5 kummilasta ja yritan olla tasapuolinen heille kaikille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja å:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kummius on kunnia-asia, josta ei voi kieltäytyä!
Click to expand...

höpö höpö! Jos nyt pyydettäis kummiks, taatusti kieltäytyisin. Oon sen verran huono kummi, että en yhtään huolis enää riesaks. Riesaksi ne jokseenkin koe, juurikin tuo pakkomuistamisen takia. Ei jaksa.
Click to expand...

Juu ei..itsekään en halua enää yhtä ainutta kummilasta. Olen varmaan pirun huono ihminen, mutta minua ei jaksa kiinnostaa stressi siitä, että on pakko tehdä sitä ja tätä jonkun lapsen kanssa sen vuoksi, että se on kummilapsi.
 
Mun kummityttö on 4v, ja nähdään hänen kanssa viikottain.. Nyt hän on tulossa meille huomenna yökylään. Tykkään touhuilla kummitytön kanssa kaikenlaista, nytkin hän on ihan innoissaan tulossa meille, kun pääsee askartelemaan, pulkkamäkeen yms, ja tietää että meillä on taas uusia kirjoja mitä voin hälle lukea. :)
Ostelen toisinaan jotain pikkujuttuja hälle, saatan esim. laittaa postissa värityskirjan menemään tms. ja jouluna ja synttärinä pikkupaketit saa.
 
Kummityttö on 5v ja koskaan emme ole häntä mihinkään saaneet tai muutenkaan kovin olla tekemisissä. Olemme vain nimet paperissa emmekä tunne edes lasta kovin hyvin.
Pojan kummien kanssa ollaan yhteyksissä ja tapaavat toisiaan. Eilenkin oltiin leikkimässä kummilassa. Lahjat eivät tosiaan oo se pääasia.

Ja mielestäni kummiudesta saa kieltäytyä jos ei koe että jaksaa/haluaa jne olla kummi. Itse kysyessämme kyllä kerrottiin että vastaisivat rehellisesti jokotai. Se on kunnia, mutta ei sellanen pakko joka on vaan otettava vastaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kummitus:
Miksi suostuit kummiksi, jos sinulla ei liikene aikaa kummilapsellesi tai edes kiinnostusta häntä kohtaan?
Click to expand...

Suostuin, koska ystävä pyysi ja silloin kuivttelin meidän pysyvän aina läheisinä. Ekat vuodet sitä olimmekin ja tapasin kummilasta paljon, pyysin heitä kylään ja muistin lasta, hoidossa oli meillä aina kun äidillään tarvetta oli.

Välit viileni kun äitinsä löysi uuden miehen ja me emme heidän elämäänsä enää muuten kuin ilmaisena lastenvahtina ja lahjojentuojana kelvanneet. Se tehtiin niin selväksi ja oli tosi loukkaavaa, että lopetin sitten yhteydenpidon ihan kokonaan. Minusta kummisuhteen tulisi olla vastavuoroinen, ei niin että kummien vastuudella on viedä lasta sinne ja tänne, hoitaa kun vanhemmat haluaa vapaata lapsesta, ostaa kalliita lahjoja vanhempien toiveen mukaan ja olla aina 100% kiinnostunut kummilapsesta vaikka kummit ei kelpaa enää edes lapsen syntymäpäiväjuhliin, ei tullä kylään kun pyydetään, eikä muisteta kummivanhepia millään tavalla...
 
Me nähdään perheinä säännöllisesti, mutta kummina näen kummilastani pari kertaa vuodessa. Eli vien hänet elokuviin, lasten konserttiin, teatteriin tms. kerran vuodessa ja kerran kesässä käydään syömässä jäätelöä. Tuo jäätelönsyönti tehtiin ekan kerran, koska oli minulla kiire ja tyttö tuolloin oli ujohko. Eli jäätelö kaksin lähikioskilla onnistui nopeasti eikä jännittänyt liikaa. Siitä on jäänyt perinne. Toisen kummilapsen kanssa nähdään myös perheinä usein, mutta vielä en ole saanut häntä matkaani. Lapsen äitiä jännittää päästää 3 vuotiasta kanssani mihinkään, joten pitäisi keksiä joku tarpeeksi helppo juttu. Talvella jätski ei oikein toimi :D
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa