kumpi parempi/pahempi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ev
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ev

Vieras
koko käden viiltojäljet kyynärpäästä ranteeseen vaiko samankokoinen tatska?

olen aikoinani viillellyt käteni tohjoksi, kävin tatuointiliikkeessä kyselemässä saisiko siihen päälle kuvaa, kuulemma saisi. mutta kuvasta tulisi kyllä aika iso....

mietinkin kumpi parempi.... mitä ajattelet jos näet jollain viiltojälkiä? minua ne nolottaa enkä voi koskaan käyttää lyhythihaisia, kesälläkin kuljen ohut pitkähihainen päällä. joskus vahingossa nostan hihat ylös ja huomaan katseet...
 
Täytyy myöntää, että ajattelen, että henkilöllä ei varmaan kaikki oo aina ollut ihan kohdallaan.. Niinkun ei varmaan olekkaan. Mut kyl mä senkin ymmärrän et voi olla jotain tosi vanhoja juttuja.

Mut ei musta kyllä tatuoinnissakaan mitään vikaa oo, vaikka olis isompikin.:)
 
Mulla on jos minkälaista viiltojälkiä käsissä. En ole koskaan ajatellutkaan, että niitä pitäisi jotenkin häpeillen peitellä. :O
Kannan arpeni sellaisena kun ovat.
 
Mulla on jos minkälaista viiltojälkiä käsissä. En ole koskaan ajatellutkaan, että niitä pitäisi jotenkin häpeillen peitellä. :O
Kannan arpeni sellaisena kun ovat.

no kyllä mua nuo hävettää.... siis niitä on kymmennittäin, ellei jopa yli sata tuolla alueella. ranne on täynnä viiltojälkiä... näkee että olen yrittänyt itsemurhaa, ollut todella "hukassa", sekaisin niitä tehdessäni.
 
ja vielä sellainen kysymys että voiko sitten niinkin iso ja näkyvä tatuointi vaikeuttaa työnsaantia?

opiskelen juuri lähihoitajaksi ja tahtoisin sairaalaan jollekin osastolle töihin sitten joskus... eihän mun tartte työhaastattelussa sitten näyttää että juu, mulla on muuten tälläinen..?
 
Hankala tapaus, arpikudokseen ei vältämättä saa siistiä kuvaa koska se voi vieläkin kasvaa/muuttua erilailla kuin terve iho. Tuoreista arvista ajattelen että säälittävä tapaus jolla on hankaluuksia, vuosia vanhat arvet ei niinkään herätä sellaisia tuntemuksia koska ihminen muuttuu vuosissa niin paljon.
 
ja vielä sellainen kysymys että voiko sitten niinkin iso ja näkyvä tatuointi vaikeuttaa työnsaantia?

opiskelen juuri lähihoitajaksi ja tahtoisin sairaalaan jollekin osastolle töihin sitten joskus... eihän mun tartte työhaastattelussa sitten näyttää että juu, mulla on muuten tälläinen..?

en ole varma, mutta luulisin ettei vaikuta työnsaantiin. Ja koko käden tatskahan voi olla vaik miten siro silti. :)
 
Hankala tapaus, arpikudokseen ei vältämättä saa siistiä kuvaa koska se voi vieläkin kasvaa/muuttua erilailla kuin terve iho. Tuoreista arvista ajattelen että säälittävä tapaus jolla on hankaluuksia, vuosia vanhat arvet ei niinkään herätä sellaisia tuntemuksia koska ihminen muuttuu vuosissa niin paljon.

mun arvet on vuosia vanhoja ja osa näyttää ns tuoreelle. ne ei ole haalistuneet yhtään vaan ovat punaisia ja _erittäin_ näkyviä.

miksi ajattelet "säälittäväksi"? siis mä käsitin että katsot vähän niinkuin pahalla...
 
Mulla on jos minkälaista viiltojälkiä käsissä. En ole koskaan ajatellutkaan, että niitä pitäisi jotenkin häpeillen peitellä. :O
Kannan arpeni sellaisena kun ovat.

Kyllä minäkin niitä yritän peitellä. Ne ovat niin henkilökohtaisia, ei niitä ole tarkoitettu kenenkään nähtäviksi. Silloin kun olen ne tehnyt, olen ajatellut etten elä näin pitkään ja siksi olen tehnyt ne niin näkyvälle paikalle, ajattelin siis ettei niitä tarvitse koskaan peitellä kun kuolen pian. Itsemurhaa siis suunnittelin.

Minä olen myös suunnitellut tatuoinnin ottamista. En haluaisi lasteni ikinä näkevän arpia enkä myöskään muiden ihmisten. Toisaalta en haluaisi suurta tatuointiakaan, varsinkin kun se ei työni vuoksi ole oikein hyvä, voi mennä uskottavuus. Itse en ole tehnyt vielä päätöstä eli apua minusta ei valitettavasti ole...
 
Hankala tapaus, arpikudokseen ei vältämättä saa siistiä kuvaa koska se voi vieläkin kasvaa/muuttua erilailla kuin terve iho. Tuoreista arvista ajattelen että säälittävä tapaus jolla on hankaluuksia, vuosia vanhat arvet ei niinkään herätä sellaisia tuntemuksia koska ihminen muuttuu vuosissa niin paljon.

No mahdat olla aika typerä? Miten ihminen jolla on paha olla on säälittävä? Paha olo ei monesti ole itse aiheutettua. Tällaiset kommentit kannattaa jättää huomiotta.
 
[QUOTE="niin";22364855]Kyllä minäkin niitä yritän peitellä. Ne ovat niin henkilökohtaisia, ei niitä ole tarkoitettu kenenkään nähtäviksi. Silloin kun olen ne tehnyt, olen ajatellut etten elä näin pitkään ja siksi olen tehnyt ne niin näkyvälle paikalle, ajattelin siis ettei niitä tarvitse koskaan peitellä kun kuolen pian. Itsemurhaa siis suunnittelin.

Minä olen myös suunnitellut tatuoinnin ottamista. En haluaisi lasteni ikinä näkevän arpia enkä myöskään muiden ihmisten. Toisaalta en haluaisi suurta tatuointiakaan, varsinkin kun se ei työni vuoksi ole oikein hyvä, voi mennä uskottavuus. Itse en ole tehnyt vielä päätöstä eli apua minusta ei valitettavasti ole...[/QUOTE]

mun lapset on ne nähneet. vielä mun selitykset on menneet läpi, mutta eiköhän ne viim murkkuiässä jo tajua mistä ne oikeesti on tulleet.

tosin nuo arvet on mulla olleet aina ja lapset ei niitä enää edes ns huomaa. kun ne tosiaan on olleet tuossa "aina".
 
ja vielä sellainen kysymys että voiko sitten niinkin iso ja näkyvä tatuointi vaikeuttaa työnsaantia?

opiskelen juuri lähihoitajaksi ja tahtoisin sairaalaan jollekin osastolle töihin sitten joskus... eihän mun tartte työhaastattelussa sitten näyttää että juu, mulla on muuten tälläinen..?

En osaa sanoa miten vaikuttaa arvet tai tatuointi, mutta joka tapauksessa ne kädet tulee siellä työssä näkymään koska työasuissa on hygieniasyistä lyhyet hihat. Varmaan tiesitkin tämän, kunhan vaan nyt sanoin. Pitäs melkeen nähdä ne arvet et onko ne oikeesti niin pahat muiden silmiin kuin miltä susta tuntuu. Katot itse niitä eri tavalla kuin ulkopuolinen, koska niistä muistat kipeät asiat. Ihmetystä tulee herättämään kummin vain valitset. Mut harvemmin esim. potilaat menee henkilökohtaisuuksiin ja alkaa kyselemään. Tai ite en oo ainakaan törmänny et olis jokapäivästä, mulla tosin ei arpia käsissä oo, mut muuta ulospäin näkyvää ja poikkeavaa kyllä.
 
mun lapset on ne nähneet. vielä mun selitykset on menneet läpi, mutta eiköhän ne viim murkkuiässä jo tajua mistä ne oikeesti on tulleet.

tosin nuo arvet on mulla olleet aina ja lapset ei niitä enää edes ns huomaa. kun ne tosiaan on olleet tuossa "aina".

Saako kysyä mitä olet heille sanonut?

Minä olen miettinyt että jos en ota tatuointia niin miten kertoisin heille... Sanoisinko että se oli siihen aikaan typerä muoti vai mitä...
 
Kyllä minä ottaisin tatuoinnin jos se on kaunis ja sen saa edelleen tarvittaessa peitettyä paidan hihalla, silloinhan sen ei pitäisi vaikuttaa työnsaantiinkaan. Oma tatuointini peittää henkisiä arpia.
 
[QUOTE="niin";22365010]Kyllä minä ottaisin tatuoinnin jos se on kaunis ja sen saa edelleen tarvittaessa peitettyä paidan hihalla, silloinhan sen ei pitäisi vaikuttaa työnsaantiinkaan. Oma tatuointini peittää henkisiä arpia.[/QUOTE]

Tämän viestin kirjoittaja on eri kuin minä, aikaisempi "niin".
 
[QUOTE="niin";22364956]Saako kysyä mitä olet heille sanonut?

Minä olen miettinyt että jos en ota tatuointia niin miten kertoisin heille... Sanoisinko että se oli siihen aikaan typerä muoti vai mitä...[/QUOTE]

mulla on tosiaan niitä niin paljon että olen selittänyt niiden tulleen vähän kaikesta aikanaan. olen kertonut että aikanaan hoidin kodittomia kissoja ja siellä pari kissaa kävi pahasti kiinni (mikä ei sinällään valhe ole koska näin on oikeesti käynyt, tosin ne kissojen tekemät arvet on piilossa itse tekemieni arpien alla), pari isoa paksua arpea olen selittänyt sillä että ne paloi uunissa kun otin ruokaa uunista.
 
En osaa sanoa miten vaikuttaa arvet tai tatuointi, mutta joka tapauksessa ne kädet tulee siellä työssä näkymään koska työasuissa on hygieniasyistä lyhyet hihat. Varmaan tiesitkin tämän, kunhan vaan nyt sanoin. Pitäs melkeen nähdä ne arvet et onko ne oikeesti niin pahat muiden silmiin kuin miltä susta tuntuu. Katot itse niitä eri tavalla kuin ulkopuolinen, koska niistä muistat kipeät asiat. Ihmetystä tulee herättämään kummin vain valitset. Mut harvemmin esim. potilaat menee henkilökohtaisuuksiin ja alkaa kyselemään. Tai ite en oo ainakaan törmänny et olis jokapäivästä, mulla tosin ei arpia käsissä oo, mut muuta ulospäin näkyvää ja poikkeavaa kyllä.

juu tiedän että pitää pitää lyhythihaista... siksipä juuri mietinkin sitä että kumpi pahempi työn kannalta. koskaan omalle kohdalle ei ole sattunut sairaanhoitajaa taikka lähihoitajaa jolla olisi iso tatuointi näkyvällä paikalla.
 
[QUOTE="ooo";22365027]Laitatko kuvan niistä arvistasi? Minä en taida edes tietää miltä viiltojäljet näyttää. ETtä ehkä en edes huomaisi niitä? Tatuoinnin huomaa tyhmempikin...[/QUOTE]

ööh. mä en osaa laittaa.
:ashamed:
 
ja vielä sellainen kysymys että voiko sitten niinkin iso ja näkyvä tatuointi vaikeuttaa työnsaantia?

opiskelen juuri lähihoitajaksi ja tahtoisin sairaalaan jollekin osastolle töihin sitten joskus... eihän mun tartte työhaastattelussa sitten näyttää että juu, mulla on muuten tälläinen..?
Onpa "hauska" sattuma, sillä mun miehellä oli ihan samanlainen tilanne. Hänellä on käsivarret ranteista olkapäihin asti täynnä isoja viiltelyarpia, jotka on nyt peitetty tatuoinneilla. Ja hän on lähihoitaja, joka teki useamman vuoden työtä sairaalassa. :) Käytti kyllä aina pitkähihaista, eli ei niitä tatskojaan missään näytellyt. Työtakin allakin piti aina pitkähihaista paitaa. Kukaan tuskin edes tiesi tatskoista, eikä hänelle koskaan huomauteltu pitkähihaisen käytöstä. Hän on ollut töissä niin vanhainkodeissa kuin sairaaloissakin. Nykyään opiskelee toista alaa.

Tsemppiä sulle, mitä sitten päätätkin. Mullakin on viiltelyarpia, muttei niin paljoa, enkä aio niitä peittää.
 
[QUOTE="ooo";22365027]Laitatko kuvan niistä arvistasi? Minä en taida edes tietää miltä viiltojäljet näyttää. ETtä ehkä en edes huomaisi niitä? Tatuoinnin huomaa tyhmempikin...[/QUOTE]

Joo AP varmaan haluaa esitellä niitä julkisesti täällä kun ei halua muuallakaan ihmisten niitä näkevän. Hanki elämä.
 

Yhteistyössä