Kumpi on oikeassa? (joo, ja minuakin v****aa ja huolettaa ihan h**tisti)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Olenko minä vain hysteerikko akka vai olenko oikeassa?

Mies on hieman helposti hermostuvaa sorttia. Kun 3-vuotiaamme on kiusannut pikkusisarusta, on se saattanut saada luunapin tai tukasta kiinni ottoa. Tai tiukkoja otteita käsivarresta.

No, mies on myös hieman nipo siisteyden kanssa. Nyt sitten tänään tämä 3-vuotias lapsi hajotti herran paperit pitkin lattiaa. Silloin mies tuli tukkaan kiinni: "Kerää paperit." Lapsi itki eikä alkanut kerätä papereita. Minä tartuin miestä kädestä, että mitä h-ttiä. Silloin mies huitaisi käteni pois, jatkoi tukasta kiinni pitämistä hetken ja talutti sitten minut ja 3-vuotiaan kovakouraisesti ja samalla karjuen ulos huoneesta, ikään kuin heitti sitten vielä lopuksi. 3-vuotias itki ja silmistä näki pelon. Voi että, en unohda tuota ilmettä. Otin lapsen syliin ja lohdutin, että ei hätää. Lapsi sanoi, että me muutetaan toiseen taloon, isi saa jäädä tänne yksin. Lupasin, että niin tehdään. Mies ei tee minkäänlaista elettä pyytääkseen anteeksi tms. vaan on mielestään tehnyt täysin oikein.

Lasten nukahdettua otin asian puheeksi miehen kanssa. Mies oli mielestään oikeassa ja minä olen vain jankuttava ämmä. Sanoin, että nyt tämä loppuu ja me lasten kanssa muutamme pois. Mies on vähän sillä asenteella, että senkus vaan hoidat sitten itse lapset ja asiat niin kuin parhaaksi näet.

Mielessäni risteilee kysymyksiä.. Onko parempi, että lapsilla ei ole isää ollenkaan? :( Ja miten uskallan päästää lapsia mihinkään tapaamisiin, jos mies on tällainen? Ja miten nyt uskallan päästää lapsia miehen kanssa sovitulle lomareissulle (itse olen töissä)?

Miten jaksan yksinhuoltajana, jos miehelle ei voi lapsia enää antaa? Tähän asti on hoitanut lapsia paljon minun töiden ja muidenkin menojen aikana. Omien sanojensa mukaan heillä ei ole mitään ongelmia kun minä en ole paikalla aiheuttamassa ongelmia. Kerran töistä tultuani lapsi itkeskeli, minusta tuntuu, että kovakouraista kohtelua on voinut olla silloinkin. Pari kertaa aiemmikin mies on tosiaan minunkin nähden karjunut lapsille ja käsitellyt tätä esikoista kovasti.

Pelottaa, että mies saattaa eron tullessa tosiaan lyödä lekkeriksi ja sanoa, että ei halua olla meidän kanssa sitten enää missään tekemisissä. Miten jaksan? Haluan erota, meidän välillä ei tosiaan ole mitään ollut aikoihin.. vain arjen pyörittämisen vuoksi ollaan pysytelty yhdessä. Se ei näköjään pitkälle kanna ja saa aikaan tulenarkaa ilmapiiriä.

Olenko minä oikeassa, kun vaadin lasten koskemattomuutta??

Miten ihmeessä kaikki käytännön asiat oikein hoituvat?? :´(
 
Minä lähdin samantyylisessätilanteessa enkä kadu. Perhetyöntekijä kävi meillä pari kertaa viikossa alkuun auttamassa että sain omaa aikaa, nyt olen uudessa suhteessa jossa lapsia kunnioitetaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Joo, en epäröi muuttoa hetkeäkään. Mutta varmistin vain täältä palstalta, että tosiaan jollain muulla kuin mulla viiraa päässä.

Tiedän tuon epävarmuuden tunteen, ja epäilyn siitä että onko puoliso hullu vai onko itse hullu kuten puoliso saattaa väittää.
Sinulla ei viiraa vaan miehelläsi. Älä koskaan epäile mitään muuta :hug:
Olen itse eronnut samankaltaisesta suhteesta ja nyt viisi vuotta myöhemmin ihmettelen ainoastaan sitä, miksi en lähtenyt aikaisemmin.
 
Niin sinä kuin lapset olette oikeutettu väkivallattomaan elämään.
Jos olet tähän asti voinut jättää lapset huoletta isän kanssa, voinet jatkossakin? Jos taasen tuntuu, ettet voi, älä jätä ( olet sitten yhdessä tai erotessa).

Yksinhuoltajana pärjää, ja tukiperheenkin saa, entä miten oman suvun, miehen suvun jne tuki lastenhoidossa, voisitko heiltä saada apua?

Kumpi on pahempi mielestäsi, jatkaa noin, vai jatkaa yksin? Ja miksi se valitsemasi vaihtoehto olisi pahempi? -yksin/yhdessä?
 
nooh mitä se haittaa jos isä vähän purkaa kiukkua iteään pienempään? vähän repii tukasta ja heittelee? ei siitä ole haittaa jos lapsi odottaa et milloin isä hermostuu mistäki aiheesta.

Joo äitiki saa olla antamatta turvaa.Lapsi ei tarvi tukea eikä kotia missä saa olla ilman väkivaltaa.

siis ihan tosi!
muutat ja kerrot kaikille tutuille miehen käytöksestä ja sossulle jonka kautta järjestätte tapaamiset. Suojele nyt lastasi. älä anna hänen kasvaa pelossa.raukka pieni.miehellä ei mitään oikeutta kajota lapseen.ei mitään.
 
Joo, tämä nykytilanne on pahin vaihtoehto. Täysin yksin oleminen toiseksi pahin. Paras vaihtoehto olisi se, että asuttais erillään mutta kumpikin voisi huolehtia lapsista kuten tähänkin asti on tehty. Voi tosiaan olla, että miehellä on hermot pahiten kireällä kun minä olen läsnä eikä ole ongelmia, kun on lasten kanssa kolmestaan.

Minä kuitenkin haluaisin, että lapsilla olisi isä, mukava isä, väkivallaton isä. Vaikka sitten "toisessa talossa", kuten lapsi sanoo.
 
Tuli mieleen että miehen kielenkäyttökin on minusta ollut vähän lasta epäkunnioittavaa. "Älä nyt noin tee, tyhmäkö olet" olen kuullut useammin kuin kerran. :(((

Apua, kun oksettaa..... 3-vuotias pikku kulta.
 
no olipas outoja kommentteja! Älä nyt todellakaan eroa aviomiehestäsi tämmöisen otoksen perusteella, mitä kaksplussalla pyörii linjoilla tähän aikaan yöstä.

Ensinnäkin, teillä tuo 3v on esikoinen, eli sen jälkeen on myös kakkonen. Vauva-aika ja taaperovaihe on kaikilla hermoja raastavaa ja rankkaa. Erittäin monet elävät vain arkea pyörittääkseen tuon pikkuvauva-taaperovaiheen yli.

Meillä on lapset 3,5v ja 1,5v ja vasta nyt 1-2kk ajan ollut vähän paremmin aikaa toisillemme kun lapset on alkaneet nukkua paremmin ja mun hormonitasapaino on tasaisempi. Eli seksuaaliset halut on taas heränneet takaisin jne. Parisuhde muuttui kummasti noiden halujen palaamisen jälkeen.

Se että miehelläsi menee hermot noin helposti, on varmasti monen asian summa. Sitäkin stressaa parisuhteen huono tila ja se kiukuttelee lapsille liian helposti. Ei tuo lapsen tukasta kiinni pitäminen nyt mitään kunnon väkivaltaa ole, tai kädestä pitäminen. (suurin osa tuntemistani vanhemmista tekee noin! ) Joten ei pelkoa että tulisi mitään kovempia otteita. Kyllä sä olisit jo nähnyt niitä jos mies olisi oikeasti väkivaltaisen tyyppinen. Tiesitkös että monet jatkavat kotoa opittuja tapoja lasten kasvatuksessa vaikka eivät periaatteessa haluaisi käyttää minkäänlaista väkävaltaa. Kuinka miehesi kotona on kasvatettu? Siihenkin voi hakea apua vaikka perheasiain neeuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ellu:
no olipas outoja kommentteja! Älä nyt todellakaan eroa aviomiehestäsi tämmöisen otoksen perusteella, mitä kaksplussalla pyörii linjoilla tähän aikaan yöstä.

Ensinnäkin, teillä tuo 3v on esikoinen, eli sen jälkeen on myös kakkonen. Vauva-aika ja taaperovaihe on kaikilla hermoja raastavaa ja rankkaa. Erittäin monet elävät vain arkea pyörittääkseen tuon pikkuvauva-taaperovaiheen yli.

Meillä on lapset 3,5v ja 1,5v ja vasta nyt 1-2kk ajan ollut vähän paremmin aikaa toisillemme kun lapset on alkaneet nukkua paremmin ja mun hormonitasapaino on tasaisempi. Eli seksuaaliset halut on taas heränneet takaisin jne. Parisuhde muuttui kummasti noiden halujen palaamisen jälkeen.

Se että miehelläsi menee hermot noin helposti, on varmasti monen asian summa. Sitäkin stressaa parisuhteen huono tila ja se kiukuttelee lapsille liian helposti. Ei tuo lapsen tukasta kiinni pitäminen nyt mitään kunnon väkivaltaa ole, tai kädestä pitäminen. (suurin osa tuntemistani vanhemmista tekee noin! ) Joten ei pelkoa että tulisi mitään kovempia otteita. Kyllä sä olisit jo nähnyt niitä jos mies olisi oikeasti väkivaltaisen tyyppinen. Tiesitkös että monet jatkavat kotoa opittuja tapoja lasten kasvatuksessa vaikka eivät periaatteessa haluaisi käyttää minkäänlaista väkävaltaa. Kuinka miehesi kotona on kasvatettu? Siihenkin voi hakea apua vaikka perheasiain neeuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta jne.


ookei.

mitä nyt vähän päästelee paineita lapseen.viattomaan.hyvä hyvä.

ja haukkuu vihasta puhisten ympärillä olevia lähimmäisiä?

jee! turvallista perhe-elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitix4:
nooh mitä se haittaa jos isä vähän purkaa kiukkua iteään pienempään? vähän repii tukasta ja heittelee? ei siitä ole haittaa jos lapsi odottaa et milloin isä hermostuu mistäki aiheesta.

Joo äitiki saa olla antamatta turvaa.Lapsi ei tarvi tukea eikä kotia missä saa olla ilman väkivaltaa.

siis ihan tosi!
muutat ja kerrot kaikille tutuille miehen käytöksestä ja sossulle jonka kautta järjestätte tapaamiset. Suojele nyt lastasi. älä anna hänen kasvaa pelossa.raukka pieni.miehellä ei mitään oikeutta kajota lapseen.ei mitään.

eiköhän noiden isien käytökselle löydy malli ihan heidän lapsuuden kodistaan:( ja sitten kun ei löydy tarpeeksi aivokapasiteettia siihen että osaisi itse olla fiksumpi :kieh: toteavat vaan et eipä se hänelle itselleenkään haittaa tehny (juu ei vissiin...)

Ap:lle voimia ja toivottavasti uusi asunto löytyy pian! :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heffalump:
Alkuperäinen kirjoittaja äitix4:
nooh mitä se haittaa jos isä vähän purkaa kiukkua iteään pienempään? vähän repii tukasta ja heittelee? ei siitä ole haittaa jos lapsi odottaa et milloin isä hermostuu mistäki aiheesta.

Joo äitiki saa olla antamatta turvaa.Lapsi ei tarvi tukea eikä kotia missä saa olla ilman väkivaltaa.

siis ihan tosi!
muutat ja kerrot kaikille tutuille miehen käytöksestä ja sossulle jonka kautta järjestätte tapaamiset. Suojele nyt lastasi. älä anna hänen kasvaa pelossa.raukka pieni.miehellä ei mitään oikeutta kajota lapseen.ei mitään.

eiköhän noiden isien käytökselle löydy malli ihan heidän lapsuuden kodistaan:( ja sitten kun ei löydy tarpeeksi aivokapasiteettia siihen että osaisi itse olla fiksumpi :kieh: toteavat vaan et eipä se hänelle itselleenkään haittaa tehny (juu ei vissiin...)

Ap:lle voimia ja toivottavasti uusi asunto löytyy pian! :hug:

siskoni lapset vasta kaikki kolme itkivät iltaa istuessamme miksi äiti ei lähtenyt henkistäväkivaltaa jakelevan isän tyköä
\e olivat katkeria isän julmuudesta ja aiheuttamasta pelosta.
päivittäin tapahtuneista huudoista ja alistamisista.koskaan ei tiennyt mikä herralle passaa.Lapset rukoilivat äitiä lähteen.
kukin muutti pois niin pian kuin mahdollista.lapsuudesta ei onnellisia hetkiä vaan ollut kerrottavana tai muisteltavana näillä aikuisilla ihmisillä .
 
Vierittää syyn sun niskoille, kun ei itestä ole ottamaan vastuuta. Parempi lapsille on olla ilman isää kuin väkivaltaisen isän hoidettavana. Tapaamiset voi järjestää valvotusti, jos haluat heidän tapaavan jatkossakin. Itekään en tollaseen suhteeseen jäis... Usein väkivalta vaan pahenee ajan myötä, varsinkin kun sitä valtakeinonaan käyttävä harvemmin tunnustaa ongelmansa. Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ellu:
no olipas outoja kommentteja! Älä nyt todellakaan eroa aviomiehestäsi tämmöisen otoksen perusteella, mitä kaksplussalla pyörii linjoilla tähän aikaan yöstä.

Ensinnäkin, teillä tuo 3v on esikoinen, eli sen jälkeen on myös kakkonen. Vauva-aika ja taaperovaihe on kaikilla hermoja raastavaa ja rankkaa. Erittäin monet elävät vain arkea pyörittääkseen tuon pikkuvauva-taaperovaiheen yli.

Meillä on lapset 3,5v ja 1,5v ja vasta nyt 1-2kk ajan ollut vähän paremmin aikaa toisillemme kun lapset on alkaneet nukkua paremmin ja mun hormonitasapaino on tasaisempi. Eli seksuaaliset halut on taas heränneet takaisin jne. Parisuhde muuttui kummasti noiden halujen palaamisen jälkeen.

Se että miehelläsi menee hermot noin helposti, on varmasti monen asian summa. Sitäkin stressaa parisuhteen huono tila ja se kiukuttelee lapsille liian helposti. Ei tuo lapsen tukasta kiinni pitäminen nyt mitään kunnon väkivaltaa ole, tai kädestä pitäminen. (suurin osa tuntemistani vanhemmista tekee noin! ) Joten ei pelkoa että tulisi mitään kovempia otteita. Kyllä sä olisit jo nähnyt niitä jos mies olisi oikeasti väkivaltaisen tyyppinen. Tiesitkös että monet jatkavat kotoa opittuja tapoja lasten kasvatuksessa vaikka eivät periaatteessa haluaisi käyttää minkäänlaista väkävaltaa. Kuinka miehesi kotona on kasvatettu? Siihenkin voi hakea apua vaikka perheasiain neeuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta jne.

Mistä hitosta näitä yliempaattisia ymmärtäjiä sikiää? Miten kehtaat vähätellä aikuisen miehen lapseen kohdistamaa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa???!!!

Itse olet alistunut ehkäpä, mutta toivottavasti ap ei alistu vaan on hyvä äiti ja vie lapset pois kotoa missä heitä vähätellään, haukutaan ja satutetaan! Olipas mies ap:täkin huitaissut jo.
 
Ilman muuta lähdet. Itse jouduin lapsena pelkäämään kotona, vaikka isä ei meitä lapsia satuttanutkaan. Onneksi äitini otti eron. Vasta eron jälkeen alkoi onnellinen lapsuuteni. Olin tuolloin 6-vuotias.

Sinun kannattaa tehdä ilmoitus miehen väkivaltaisesta käytöksestä sosiaaliviranomaisille tai muulle viralliselle taholle, jotta saat mustaa valkoisella todisteeksi asiasta. Lapsi voi vahvistaa äidin kertomuksen. Luulisi tämän auttavan siihen, ettei lasta jätetä ilman valvontaa isän hoitoon. Tosin mikään ei ole varmaa. Pelottaisi minuakin jättää lapset hoitoon noin arvaamattomalle ihmiselle. Luunapit ja muu ruumiillinen kuritus on laissa kielletty.
 

Yhteistyössä