Kummeista asiaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kummiton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kummiton

Vieras
Olen raskaana (rv 30) ja meillä on ongelma kummien valitsemisessa. Miehellä ei ole sisaruksia ja omani ei kuulu kirkkoon. Serkkuihin yms emme ole yhteydessä juurikaan (vain pakolliset sukujuhlat). Olemme kovasti pohtineet ketä pyytäisimme kummeiksi. Ketkä te kutsuisitte itse alla olevista pariskunnista lapsenne kummiksi?

1. Samat kummit kuin esikoisella
+ taatusti kiinnostuneita kummilapsestaan
+ asuvat lähellä
- lahjovat jo hieman liikaakin
- haluaisin lapsille "omat" kummit

2. Ystäväni (olemme tunteneet 9kk) ja hänen miehensä
+ lapsiläheisiä
+ taatusti kiinnostuneita kummilapsestaan
- mies ei tunne kumpaakaan kunnolla (tulisi varmasti toimeen jos tutustuisi)
- en tunne miestä kunnolla

3. Ystäväni (olemme tunteneet n. 5 vuotta) ja hänen miehensä
+ taatusti kiinnostuneita kummilapsestaan
+ asuvat lähellä
- mies ei tunne kumpaakaan hyvin (tulisi varmasti toimeen jos tutustuisi)

4. Miehen setä ja hänen vaimonsa
+ lapsiläheisiä
+ ovat sukua
- eivät asu kovinkaan lähellä
- tämä setä on melkein 2x mieheni ikäinen (lapsemme päästyä ripille olisi jo n. 60v)

Tiedän, teemme valinnan kyllä itse mutta olisi hauska kuulla mielipiteitä ja perustelujakin. Kaikki olisivat hyviä kummeja, mutta jokaisella on myös huonot puolensa.
 
pakko on olla parinkunta.voithan sä pyytää vaikka vaan ystävääsi ja jätät hänen miehensä pyytämättä.ja kummeja saa olla enemmän kuin 2.ottaisin varmaan 2. ja 3. vaihtoehdoista ystävät ja jättäsin miehet pois laskuista.ja jos esikoisella on kaksi kummia niin varmaan ottaisin pikkukakkoselle myös kaksi kummia.
 
no noista valitsisin ne esikoisen kummit, sinun 5v. tuntemasi ystävät tai sukulaiset. Ikä sinällään kummilla ei ole mikään este minusta, enemmänkin rikkaus lapsen elämään, kun on läheisinä myös vanhempia ihmisiä. Eli suurin valinta kriteeri on se, et on varmiten yhteydessä lapseenne, se kuinka usein näkee ei ole ihan niin tärkeää, kuin et kummi pitää yhteyttä ylipäänsä. Yhteyttä voi pitää soittamalla, lähettämällä kortin tms. ja kuinka kivaa onkaan vähän isompana matkustaa kummin luo vaikka lomalla tai viikonlopuksi yksin bussilla tai junalla.
 
Noista valitsisin vaihtoehdon 3. Olet jo tuntenut heidät kauemmin kuin vaihtoehdon 2. Ykköstä ei, jos siis omat kummit joka lapselle haluaisitte. 4. eivät kuulosta niin läheisiltä, että olisivat hyvät kummiehdokkaat.
 
Ensisijaisesti 3, toissijaisesti 1. Miehelläsi on tässä vielä hyvin aikaa tutustua ystävääsi ja hänen mieheensä. Ovat varmaan kuitenkin joskus tavanneet, kun kerran olette noinkin kauan olleet ystäviä?
 
Isovanhemmat voivat muuten myös olla kummeina- parilla mun serkulla on siten.

Vaihtoehdoistasi valitsisin varmastikin esikoisen kummit, jos se heille on ihan ok.

Muoks, ei nuo 3. ja 4. vaihtoehtokaan hullummalta kuulosta, eikä iällä nyt ole suurta merkitystä mun mielestäni.
 
Kiitos vastauksista.

Pariskunnan tahdomme ihan vain siksi, että se on ollut suvuissamme tapana. Ja meistä tuntuu hyvältä myös se, että kummit ovat keskenäänkin tekemisissä.

Mies on tavannut kummankin ystävistäni. Toisen luonnollisesti useammin kuin toisen (siis tämän jonka olen itsekin tuntenut kauemmin). Ystävieni miehiä mies ei ole päässyt tapaamaan, mutta luonteista tiedän että tulisivat toimeen.

Lisää vastauksia saa antaa :)
 

Yhteistyössä