Toggle sidebar

Kummat on teille tärkeämpiä, omat lapset vai omat vanhempanne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vieras

Vieras
Mulle omat lapset on tärkeintä maailmassa. Omat vanhemmat tulee tärkeysjärjestyksessä lasten jälkeen. Lapset ovat vielä pieniä, mut voisin kuvitella, että näin olis myös siinä tapauksessa, että lapset olisi jo isoja ja asuisivat omillaan.

Mä en voi ymmärtää anoppia ja appiukkoa, kun ne asettavat omat vanhempansa oman lapsensa ja lastenlastensa edelle. Oli sitten mikä tahansa joulu tai äitienpäivä, niin meidän perhe kutsutaan anoppilaan yleensä päivää ennen tai jälkeen. Varsinaisen pyhäpäivän lasteni isovanhemmat viettävät omien vanhempiensa ja muun suvun kanssa. Ei puhettakaan, että esim jouluaattona olisivat meidän kanssa. Koskaan ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menisivät isomummon luo kyläilemään vaikka ennen äitienpäivää. Ilmeisesti meillä ei ole mitään väliä, kun meidän perheen kanssa kaikki pyhät vietetään etukäteen tai jälkikäteen. Onneksi lapset on vielä niin pieniä, etteivät osaa kysellä miksei mummo ja vaari ole meidän kanssa jouluna tms. :(
 
Lapset.

Sun anoppis ja appiukkos varmaan ajattelee, että teillä on jo oma perhe eli vietätte juhlapäivät oman perheenne kesken. Heillä ei varmaan ole enää lapsia kotona joten menevät omien vanhempiensa luokse, jotka varmaankin ovat jo vanhoja eikä ole enää paljoa aikaa jäljellä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Lapset tietenkin.

Mutta tuossa tilanteessa ymmärrän; isomummot ja papat kun eivät jaksa matkustaa ja ovat pian jo (rakas) muisto vaan.
Click to expand...

Peesailen ruusaa.
Miksi ette voi viettää pyhiä koko suvun kesken, kaikki yhdessä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taru:
Lapset.

Sun anoppis ja appiukkos varmaan ajattelee, että teillä on jo oma perhe eli vietätte juhlapäivät oman perheenne kesken. Heillä ei varmaan ole enää lapsia kotona joten menevät omien vanhempiensa luokse, jotka varmaankin ovat jo vanhoja eikä ole enää paljoa aikaa jäljellä?
Click to expand...

No ei meillä olis mitään sitä vastaan, et meidät kutsuttais äitienpäivänä anoppilaan viettämään juhlapäivää. Onhan se isoisovanhemmat jo toki vanhoja, mutta miksei voi vaikka vuorotella, et joka toinen vuosi äitienpäivä tai joulu heidän kanssaan ja välillä taas meidän kanssa jne. Miksi me voidaan syödä sitä äitienpäiväkakkua vääränä päivänä vuodesta toiseen, mutta isoisovanhemmat ei muka voi...
 
Lapset tietty, mutta voin kuvitella tilanteen, jossa omilla lapsillani on perheet, joiden kanssa viettää pyhät ja omat vanhempani (tai varsinkin jos toinen leskeksi jäänyt) jotka viettävät pyhät yksin. Tottakai vanhempani silloin (jos niin haluavat) ovat silloin tärkeämpiä, koska oletan lasteni pyhäpäivien olevan rattoisat oman perheensäkin kesken. Monet lapsiperheet, jopa mielummin viettävätkin pyhänsä ilman jatkuvaa sukulaisissa ravaamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Lapset tietenkin.

Mutta tuossa tilanteessa ymmärrän; isomummot ja papat kun eivät jaksa matkustaa ja ovat pian jo (rakas) muisto vaan.
Click to expand...

Mitä se matkustaminen tähän kuuluu? Jos anoppi ja appi joka tapauksessa menee isomummon luo käymään, niin mikseivät voi koskaa mennä jo edellisenä tai vasta seuraavana päivänä? Onneksi meidän lapset on vielä niin pieniä, että eivät osaa kysyä miksi näin. Mitä minä niille sitten sanon, jos alkavat isompana asiaa ihmetellä? Sanonko suoraan, että he eivät omille isovanhemmilleen läheskään niin tärkeitä kuin muut sukulaiset?
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Lapset tietty, mutta voin kuvitella tilanteen, jossa omilla lapsillani on perheet, joiden kanssa viettää pyhät ja omat vanhempani (tai varsinkin jos toinen leskeksi jäänyt) jotka viettävät pyhät yksin. Tottakai vanhempani silloin (jos niin haluavat) ovat silloin tärkeämpiä, koska oletan lasteni pyhäpäivien olevan rattoisat oman perheensäkin kesken. Monet lapsiperheet, jopa mielummin viettävätkin pyhänsä ilman jatkuvaa sukulaisissa ravaamista.
Click to expand...

Mut kun meidät kuitenkin kutsutaan joka vuosi niitä pyhäpäiviä viettämään, mutta aina etukäteen. Jos olettavat, että haluamme olla vain keskenämme pyhänä, niin jättäisivät kutsumatta kokonaan. Yhtä paljon siinä on sukulaisissa ravaamista käymme mummolassa sitten lauantaina tai sunnuntaina kakkukahvit juomassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No ei meillä olis mitään sitä vastaan, et meidät kutsuttais äitienpäivänä anoppilaan viettämään juhlapäivää. Onhan se isoisovanhemmat jo toki vanhoja, mutta miksei voi vaikka vuorotella, et joka toinen vuosi äitienpäivä tai joulu heidän kanssaan ja välillä taas meidän kanssa jne. Miksi me voidaan syödä sitä äitienpäiväkakkua vääränä päivänä vuodesta toiseen, mutta isoisovanhemmat ei muka voi...
Click to expand...
Hyvä kysymys. Mun äitini on vähän yli ja isä vähän vaille 80 v ja itse ajattelen niin, että mun lapseni kerkee kyllä viettää mun kanssani vielä varsin monta äitienpäivää ja joulua, jos haluavat. Mutta mä en enää ehdi vietää kovinkaan montaa omien vanhempieni kanssa. Meillä tosin koko kööri menee mummia moikkaamaan äitienpäivänä ja joulukin järjestetään yhdessä mun vanhempien ja siskoni kanssa. Mulla ja systerillä ei kuitenkaan ole vielä lapsenlapsia.

 
No lapset tietenkin ja sitten aviomies ja vasta sitten omat vanhemmat tai äiti mun tapauksessa kun isä on jo kuollut.

Toisaalta ymmärrän myös appivanhempiasi, heillä on varmaan omat pinttyneet tapansa viettää joulua ja haluavat viettää sitä ehkä jo iäkkäiden omien vanhempiensa kanssa, mutta toisaalta jos seillä on mukana vaikkapa tiedän lapsen serkkuja, niin sitten kyllä tuntuu vähän oudolta.

Ei mekään kyllä koskaan olla vietetty jouluaattoa miehen isän ja naisystävän kanssa sen jälkeen kun lapsia on syntynyt, mutta mun äidin ja veljieni kanssa ollaan kaksi joulua vietetty ja nyt tänä jouluna he tulevat taas meille. Ehkä sitten Tapanina mennään appiukolle tai sitten ei.
 
Noh aika *ladattu* kysymys on AP:lla, tai kysymyksen asettelu on vähän vihjaava =)

Tokihan omat lapset ovat aina tärkeimpiä, mutta sitä ei voi käyttää verukkeena joka asiassa.
Kuten joillakin ihmisillä on tapana tehdä, esim: Kumpi on tärkeämpää kaverit vai oma perhe? On kysymys mitä kuulee joskus ihmisten esittävän, ja kuulostaakin ihan järkevältä äkkiseltään mutta rajansa on silläkin.

Perhe/lapset ovat eri kategoriassa kuin kaverit/ystävät, vaikkakin kamppaileevat samoista resursseista. Joten kysymystä "kumpi on tärkeämpi perhe vai kaverit" ei oikeastaan voi edes esittää kuin erittäin harvoissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.


 
Mä asetin aikoinaan siskoni ja hänen miehensä ja poikansa omien lasteni edelle. Junnu oli 4 kk, kun lopetin imettämisen. Siskoni mies oli sairastunut syöpään ja hoidin tuolloin heidän poikaansa siskoni ollessa miehensä luona sairaalassa. Olin myös siskoni tukena ja hoidin terminaalivaiheessa hänen miestään. Junnu ja likka oli exän hoivissa täällä kotona. Ajattelin silloin, että saan kaikella todennäköisyydellä kuitenkin pitää nuo lapseni vielä monta vuotta, mutta lankoni elää enää vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Kertaakaan en ole ratkaisuani katunut ja exä pärjäsi ihan hyvin lasten kanssa, kun mä olin poissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Mä asetin aikoinaan siskoni ja hänen miehensä ja poikansa omien lasteni edelle. Junnu oli 4 kk, kun lopetin imettämisen. Siskoni mies oli sairastunut syöpään ja hoidin tuolloin heidän poikaansa siskoni ollessa miehensä luona sairaalassa. Olin myös siskoni tukena ja hoidin terminaalivaiheessa hänen miestään. Junnu ja likka oli exän hoivissa täällä kotona. Ajattelin silloin, että saan kaikella todennäköisyydellä kuitenkin pitää nuo lapseni vielä monta vuotta, mutta lankoni elää enää vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Kertaakaan en ole ratkaisuani katunut ja exä pärjäsi ihan hyvin lasten kanssa, kun mä olin poissa.
Click to expand...

Ei tuo nyt ole ihan sama asia kuin pyhien viettäminen vuosi toisensa perään tiettyjen ihmisten kanssa.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa