Kuka pystyy lukemaan maksumuurin takaa?

[vierailija]

Ravitsemusterapeutin vinkki voi ensiksi oksettaa – Järjettömän helppo niksi toimii

Oletko vuosia tai vuosikymmeniä kamppaillut mielitekojen kanssa? Milloin tekee mieli sokeria, milloin vähän jotain rasvaista, milloin tekee mieli kietaista pieni olut huiviin. Tässä jutussa neuvotaan nopea konsti, jolla elämästä tulee helpompaa. Opit sen päivässä.

www.iltalehti.fi

Mikä toi ratkaisu on??

 

[vierailija]

uuuup

 

[vierailija]

Ylös eli nosto!

 

[vierailija]

Oletko vuosia tai vuosikymmeniä kamppaillut mielitekojen kanssa? Milloin tekee mieli sokeria, milloin vähän jotain rasvaista, milloin tekee mieli kietaista pieni olut huiviin. Tässä jutussa neuvotaan nopea konsti, jolla elämästä tulee helpompaa. Opit sen päivässä.


Iltapäivisin ja iltaisin vaivaavat mieliteot ovat luonnonvoima, joille ei voi mitään.
– Ei pidä paikkaansa, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg vakuuttavalla äänellä.

Borg tietää, miten nämä mieliteot saadaan asettumaan. Ratkaisu on yksinkertainen, mutta aivan erilainen kuin mitä monet luulevat.
Vastaus on ruokarytmi – joka luvattoman usein käsitetään täysin väärin.
Ruokarytmin merkittävin asia on Borgin mukaan se, että syödään riittävästi juuri tiettyyn aikaan.

– Kerrankin määrä voi olla vielä tärkeämpää kuin laatu, hän yllättää.
– Aivan älyttömän yleistä on, että syödään liian vähän aamiaisella. Jos aamulla jätetään syömättä, iltapäivällä ja illalla syödään kaikkea kaksinverroin.
Riittävän kokoinen aamiainen voi olla monen mielestä merkillisen paljon.

Fiksusti, mutta liian vähän

Borgilla on pitkä kokemus suomalaisten ravitsemuksen ongelmien ratkomisesta. Hänen mukaansa moni meistä luulee syövänsä oikein, mutta syöminen menee väärille raiteille jo heti aamusta.
– Moni syö ihan aamiaisella ihan fiksusti, mutta liian vähän.
– Ajatellaan, että kunhan syön jonkinlaisen aamiaisen ja jonkinlaisen lounaan, se riittää. Mutta juju on siinä, että ei riitä, vaan pitää syödä aamiaisella ja lounaalla tarpeeksi.
Borg mukaan liian pieni aamiainen kostautuu päivän mittaan. Liian pieni aamiainen saa nälkähormonit jylläämään ja huutamaan nälkää myöhemmin päivällä.
– Aamiaisen ja lounaan pitää olla niin laadukkaita ja isoja, että ne pitävät mieliteot kurissa illallakin.
– En yleensä neuvo laskemaan kaloreita, mutta jos aamiainen sisältää 300 kilokaloria, se on yleensä liian pieni. 500 kilokalorin aamiainen olisi paljon parempi.


Puuroa ja jogurttia

Suomalaisen aamiainen on usein annos puuroa, maitoa ja marjoja tai jogurtti marjoilla ja myslillä. Heti puuron määrässä muhii Borgin mukaan ansa. Puuro on hyvä aamiaisen perusaines, mutta sitä syödään usein liian vähän.

Jos aamupuuro keitetään pakkauksen ohjeen mukaisesti, siinä on vain desilitra hiutaleita.

Kun puuroon lisätään vain pari ruokalusikallista marjoja ja loraus maitoa, annoksen energiamäärä jää Borgin mukaan useimmiten aivan liian pieneksi, vaikka olo voikin tuntua kylläiseltä.

Jos aamun haluaa aloittaa puurolla, Borg suosittelee tekemään puuroa reilusti. Puuroa voi vahvistaa keittämällä sen maitoon ja lisäämällä annokseen raejuustoa, pähkinöitä sekä desin tai pari raejuustoa.

Myös tyypillinen jogurttiaamiainen jää Borgin mukaan usein liian pieneksi. Jogurttiin pitäisi lisätä reilusti mysliä, banaania ja pähkinöitä.

Tämä ohjeet saavat Borgin asiakkaat usein kavahtamaan: ettäkö noin paljon!

– Ihmiset voivat olla aika epäuskoisia tämän suhteen!
——————————
Osa 1

t. Super-Setis (Alepa saattaa ilmoittaa minut tästä poliisille? )

 

[vierailija]

Osa 2

Riisimuroja ja munakasta
Borgin mielestä on oikeastaan aivan se ja sama, onko aamiaisella syöty jogurtti rasvatonta, pari prosenttia rasvaa sisältävää tai vieläkin vähän rasvaisempaa. Sekin on hänestä melkoisen sama, onko aamiaisjogurtissa vähän sokeria vai ei lainkaan.

Tärkeitä on, että aamiainen on sellainen, että sitä voi syödä tarpeeksi, että se maistuu.

– En ole koskaan törmännyt siihen, että jonkun ravitsemukseen tai painoon liittyvä ongelma kaatuisi siihen, minkälaista jogurttia hän aamulla syö, Borg sanoo.

– Jos joku haluaa ehdottomasti syödä aamiaisella vain riisimuroja maidolla, mutta syö niitä paljon, sekin on parempi kuin jättää aamiainen väliin, hän sanoo.

Leipäpohjainenkin aamiainen on Borgin mukaan aivan hyvä, jos siitä saadaan riittävästi energiaa ja mukana on nyrkillisen verran kasviksia ja proteiinipitoisia lisukkeita.


– Toiset tykkää suolaisesta aamiaisesta, toiset munakkaista. Ne ovat ok.

Iso aamiainen on voimavaraa, jolla pärjätään tarpeen tullen pitkällekin.


”Voi tuntua pahalta”
Jos on tottunut syömään aamulla vain vähän, ajatus reilun kokoisen aamiaisen syömisestä voi tökkiä ensin pahasti.

– Ajatus isosta aamiaisesta voi ensin ihan etoa. Voi tuntua, ettei siihen millään pysty, mutta kyllä keho siihen nopeasti tottuu, Borg vakuuttaa.

– Tämä riittävän kokoiseen aamiaiseen totuttelu on itse asiassa mun työssä ainoa alue, jossa voin sanoa, että tämä voi tuntua aluksi pahalta ja vaikealta.

Borgin mukaan isomman aamiaisen vaikutuksen voi kuitenkin huomata nopeasti.

– Moni on kertonut havainneensa eron muutamassa päivässä. Jotkut ovat kuvailleet, että illan mieliteot ja väsymys katosivat taianomaisesti, kun oli syöty riittävä aamiainen.

 

[vierailija]

Osa 3

Pysähtymisen paikka

Oman aamiaisen ja lounaan kokoa kannattaisi miettiä, jos tuntee usein hurjaa nälkää tai illalla vaivaa jatkuva tarve napostella.

Silloin kannattaisi Borgin mukaan ainakin kokeilla, muuttuuko olo, jos aamupäivän syömisen määrää kasvatetaan reilusti, vaikka ajatus voi ensin tuntua hankalalta.

– Aamut on rakennettu niin kiireisiksi, että siinä hässäkässä ei ehditä syödä tai syödään vain ihan vähän. Aamu polkaistaan käyntiin pelkällä kahvilla.

Borg on kuullut hyvin usein väitteen, että aamulla ei vain ole yhtään nälkä. Hänen mielestään tämän voi kyllä muuttaa pikku hiljaa.

– Mutta yleensä ihmiset eivät tätä usko ennen kuin he ovat sitä kokeilleet.

Kun olo ja jaksaminen kohenevat isomman aamiaisen ansiosta, uudesta tavasta on helppo pitää kiinni.


Pois pihistelylounaista

Ruokarytmin toinen peruspilari aamiaisen ohella on lounas. Myös lounaalla olisi syötävä kunnolla, mutta silloinkin syömme Borgin mukaan usein pihistellen eli väärin.

– Ne kaupan lounassalaatit: ne ovat yleensä koomisen kevyitä! Borg moittii.

Omien eväiden syöminen lounaaksi ei yleensä ole Borgin mukaan paras vaihtoehto.

– On tosi harvinaista, että joku kantaa kotoa töihin sellaiset eväät, jotka riittävät.

Jos eväät näyttävät samanlaiselta annokselta kuin lounasbuffetista kerätty reilu lounasannos, kaikki on hyvin.

– Lounaassakin tärkeintä on se, että se on reilun kokoinen. Lautasella pitäisi olla kolmasosa tai puolet kasviksia, muu muuta ruokaa.

– Ei jokaisen lounaan tarvitse olla täydellinen, jos lounas yleensä on riittävä, Borg armahtaa.

Kun nälkä pysyy kurissa tukevan aamiaisen ja lounaan ansiosta, nälkä ei ylly iltapäivällä ja illalla jättimittoihin, jolloin kevyet ateriat ja välipalat voivat riittää.


Iltaa kohti keveämmin

Kun ruokarytmi on saatu entistä paremmalle tolalle eli aamiaisella ja lounaalla syödään tarpeeksi, loppupäivän nälkä pysyy paljon paremmin hallinnassa kuin ennen.

Riittävän isot annokset aamiaisella ja lounaalla pitävät kylläisyyden tunnetta korkealla koko valveillaoloajan.

Aamulla ja päivällä nautittu ruoka estää parhaiten nälkähormonien aktivoitumista hurjiin ruokavaatimuksiin myöhemmin päivällä. Silloin voidaan entistä paremmin välttyä turhien kalorien kertymiseltä ilman suuria ponnistuksia, koska nälkä pysyy loitolla keveälläkin syömisellä.

Borg itse syö aamiaiseksi proteiinijuomaa ja tuorepuuroa, jossa on muun muassa kaurahiutaleita, siemeniä ja mustikoita.

– Samanlaista aamiaista olen syönyt vuosia. Tykkää siitä edelleen, hän sanoo.

Osa 3/3

S-S

 

[vierailija]

Kiitos oikein paljon!!!!