M
"MiuMiu"
Vieras
Pistänyt viime aikoina mietityttämään asia. Mulla oli pitkä suhde yli 6v, erittäin vaikea ja myrskyisä. Erosta nyt muutama vuosi. Olin mieheen päättömän rakastunut, kemiat pelas todella hyvin. Vieläkin tavallensa harmittaa että mies ei ollut sitoutumiskykyinen. Ehkä rakastan häntä vielä, en tiedä.
Mutta nyt haluaisin jo uuden suhteen ja olenkin viehtynyt useista miehistä, eteneminen ehkä hieman takkuilee kun en pysty antaa vain menemään vaikka toisesta pitäisinkin. Olen vähän niinkuin lukossa. Mietein että kykenenkö enää tuntemaan palavaa ihastumisen tunnetta, vai onko mun ihastumiset enää vain tuota viehtymistä ja siitä hiljalleen katotaan mitä syntyy.
Harmittaa kun hetki sitten tapasin meinaa mukavan miehen jolla oli arvot kohdallaan ja häneen kerkesin jo tykästymään. Mutta hän kai koki että kaiken olisi pitänyt olla heti palavaa tunnetta. Että kun olin varovainen ja epävarma hänen tunteistaan, niin koki ettei siitä tule mitään. No hän ei selvästikkään ollut minua varten. Mut ajatteleeko kaikki että tunne on heti palavaa, jos kyseessä on oikea ihminen?
Mutta nyt haluaisin jo uuden suhteen ja olenkin viehtynyt useista miehistä, eteneminen ehkä hieman takkuilee kun en pysty antaa vain menemään vaikka toisesta pitäisinkin. Olen vähän niinkuin lukossa. Mietein että kykenenkö enää tuntemaan palavaa ihastumisen tunnetta, vai onko mun ihastumiset enää vain tuota viehtymistä ja siitä hiljalleen katotaan mitä syntyy.
Harmittaa kun hetki sitten tapasin meinaa mukavan miehen jolla oli arvot kohdallaan ja häneen kerkesin jo tykästymään. Mutta hän kai koki että kaiken olisi pitänyt olla heti palavaa tunnetta. Että kun olin varovainen ja epävarma hänen tunteistaan, niin koki ettei siitä tule mitään. No hän ei selvästikkään ollut minua varten. Mut ajatteleeko kaikki että tunne on heti palavaa, jos kyseessä on oikea ihminen?