Valitettavaa, mutta totta:
Ainoa keino saada lapsi järkevään aikaa nukkumaan on se, että nukkumaanmenoaika on lapselle kerrottu ja siitä pidetään kiinni, mutta ei selkäasaunojen yms. kautta, vaan vanhemman päättäväisellä ja vaativalla äänensävyllä.
Kyse on tässä, niin kuin niin monessa muussakin asiassa rajoista/säännöistä ja niistä kiinnipitämisessä.
Eihän lapset tietenkään haluaisi mennä nukkumaan, vaan mieluummin valvoa ja tehdä kaikkea kivaa, kuten esim. pelata tietsikkaa yms. Lasten halua vaan kun pitää rajoittaa ja se on juuri sitä vanhemman vastuuta lapsen hyvinvoinnista. Eihän lapselle ole hyväksi valvoa yömyöhään ja raahautua kouluun aamulla väsyneenä, Taistelua nukkumaanmenosta sovittuun aikaa pitää jatkaa ja jatkaa ilta toisensa jälkeen. Kyllä se lapsi sitten vähitellen ymmärtää, että vastaanpaneminen ei auta ja vanhemmat ovat ihan tosissaan! Periksi antaminen välittää lapselle aivan väärää viestiä eli vanhempi ei välitä, kun ei huolehdi häntä nukkumaan silloin kun sanoo olevan hänelle parhaimmaksi. Rajoista kiinnipitäminen taasen osoittaa lapselle, että hänestä välitetään ja huolehditaan. Ja miettikäähän miten onnellisia vanhempana saatte olla, kun lukuisien ja taas lukuisien nukkumaanmenotaistelukertojen jälkeen se lapsi oikeasti menee nukkumaan ilman kiukuttelua. VAU!
Tämä kaikki kuulostaa kovin viisaalta ja helpolta, mutta tiedän, että käytännössä taistelut voivat olla hyvinkin hankalia ja pitkiä, mutta halusin vain tämän kirjoittaa, jotta me vanhemmat muistaisimme, mikä on meidän tehtävä eli tässä tapauksessa turvata lapselle riittävän pitkä uni. Ja sen turvaaminen vaatii työtä!
Käytännössä nukkumaanmenon lähestyessä lapselle kannattaa riittävän moneen kertaan ns. varoittaa, että esim. puolen tunnin kuluttua leikit on loppu ja yövaatteet ja iltapesut käsillä, jotta hän ehtii itsekin saattamaan leikkinsä loppuun, eikä sitten tarvitse tapella siitä, että lapsi ei tiennyt kellon olevan jo niin paljon. Lapsethan ovat tunnetusti hirvittävän hyviä tinkaajia, osaavat ruinata lisäaikaa, mutta siihen kelkkaan ei kannata lähte, koska ensimmäisen lisäajan saaminen innostaa pyytämään taas ja taas lisää.
Toivottavasti tästä kaikesta hölpötyksestäni saa edes joku jotain tolkkua!