kuinka pitkään yritämme raskautta? - millainen synnytyskokemus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "naomi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"naomi"

Vieras
Heipsan!

Kuinka pitkään olette yrittäneet tulla raskaaksi, ja missä vaiheessa voi/saa mennä lääkäriin keskustelemaan asiasta, jos raskautta ei ala kuulumaan? Kokemuksia kehiin!!

Toinen kysymys, joka menee hieman asioiden edelle (ja kuulostaa 15 vuotiaan kysymykseltä) : oon tässä kattellut paljon synnytysohjelmia ja funtsannut, että voiko synnytyksessä ponnistusvaiheessa tulla ns. paskat housuun?? sähän puserrat ja pungerrat? Entäs jos alkaa kakattaa? ;)
 
Sitten vaan tulee kakat siihen synnytyspöydälle, kätilö korjaa ne siitä kyllä hienovaraisesti ja on hyvin tavallista että niin käy, kun vauvan pää painaa peräsuolta. Jostain kätilön haastattelusta luin, että kätilöstä se on vaan lähinnä hyvä merkki, tietää että synnytys etenee ja vauva on jo lähellä.

Mutta voin kertoo, että siinä tilanteessa toi on sun murheistas pienin :D

Lapsettomuustutkimukset voidaan käynnistää, jos lapsettomuus on kestänyt yli vuoden. Tätä aiemmin voidaan selvittelyt aloittaa, jos lisäksi on gynekologisia ongelmia.
Lähde: Lapsettomuus :: Terveyskirjasto
 
Viimeksi muokattu:
Olen kuullut että lähes aina tulee paskat. Sehän on ihan luonnollista koska vauva väistämättä painaa peräsuolta ja jos siellä jotain on, niin..

Itse tulin yhdellä yrittämällä raskaaksi. En ollut harrastanut seksiä kuukausiin, sitten harrastin yhden kerran ja taas meni sen jälkeen melkeen vuosi ilman.
 
kyllä voi tulla paskat mutta on ihan valetta että se siinä vaiheessa olis jotenkin pieni murhe, ekassa synnytyksessä mulle kävi niin. seuraavissa loppuraskauksissa olen jopa säännöstellyt syömistä viimeiset viikot ja pelännyt ponnistusvaihetta nimenomaan paskan pelossa. ei sitä tullut kuin silloin ekassa synnytyksessä kun varmaan ponnisyinkin vähän väärään suuntaan, muut neljä sujuneet kakoitta. onhan se noloa ja ällöttävää eikä todellakaan mikään "et sä edes sitä huomaa"-juttu niinkuin monet pöydällepaskojat sanovat. ota kotona tai pyydä sairaalassa peräruiske.
 
Joo kyllä mä huomasin että paskat tuli ja ponnistamisen tarve oli sellainen kakkahädän tuntoinen aluksi. Kyllä mua ainakin hävetti mutta kukaan ei kiinnittänyt siihen huomiota, itse taisin jotain sopertaa että voi että kun kakatkin tulee.
Ennen kuin "ponnistuspöydälle" menin niin sanoinkin että pitää päästä vessaan, muttei siinä vaiheessa enää päästetty kun 10cm auki ja olin valmiina ponnistamaan.

Mutta ei se nyt niin nolo homma ollut, että alkaisin säännöstelemään syömistä tai ottamaan ruiskeita.
 
  • Tykkää
Reactions: lissukka.
itellä molemmat raskaudet alkaneet ekasta tai tokasta yrittämisestä.uskoisin että vuoden yrittämisen jälkeen kannattaa mennä lääkäriin.

voi tulla,mutta monesti antavat peräruiskeen ennen h-hetkeä että näin ei tapahtuisi.
 
Mielummin mä kyllä paskosin normaalia paskaa siihen, kuin peräruiskelitkua.. Ei sekään kivaa ole istua sitten vesiperäruiskeen jälkeen pytyllä koko ajan ja ei se suoli hetkessä tyhjene. Itelle on annettu myös peräruiske (ei kylläkään synnytykseen liittyen) ja mielummin paskannan kesken synnytyksen normaalia kiinteää paskaa.
 
Mulle ei edes annettu peräruisketta viimeisimmän kanssa, synnytys eteni niin vauhdilla, että olis voinut nopeuttaa vieläkin enemmän hommaa. Avutuminen kuitenkin tapahtui kahdessa tunnissa ja perä ruiske voi nopeuttaa tapahtumia, kätilö sanoi niin.
 
..me ollaan yritetty nyt 4 kuukautta ja tietty heti menee hermot että missä on vika kun en tuu raskaaks. tuntuu et kaikki ympärillä tulee max. 2 kk yrityksen jälkeen.. pläääh!
 
Mä oon synnyttänyt kaks lasta ja ekalla yrityksellä kummankin kohdalla tulin raskaaksi. Synnytykset meni hyvin eikä mulla tullut mitään tarpeita ulos ponnistuksissa, vaikka lapset ei mitään pieniä ollut ( 3, 9kg ja 4, 7kg) enkä mä siinä alkanut miettii että entä jos mä nyt teen kakat tohon kätilön nokan eteen.. siinä vaan ponnistaessa toivoin että tää on kohta kokonaan ohi eikä tarvii enää muuta tehdä kun hieman ponnistamalla auttaa kätilöä istukan pois saamisessa.
 
[QUOTE="naomi";27340465]..me ollaan yritetty nyt 4 kuukautta ja tietty heti menee hermot että missä on vika kun en tuu raskaaks. tuntuu et kaikki ympärillä tulee max. 2 kk yrityksen jälkeen.. pläääh![/QUOTE]

Ja ikää oli????!!!
 
Pari vuotta yritettiin esikoista.
Siis olette vasta 4kk yrittäneet? Vuoden jälkeen voi alkaa miettimään sitten lääkärille menoa..

On ihan normaalia että kakka tulee kun vauvakin.. "eihän tästä tule lasta eikä paskaa" "ei lasta ilman paskaa" - ihan sanontakin ;> Itelläni ei tosin tullut kummassakaan synnytyksessä sentään sänkyyn , kun mulla on mennyt ennen varsinaista synnytystä vatsa aivan kuralle ja siinä supistusten lomassa saanu sit käydä räjäyttään sairaalan vessan..

Tuntuu että ihmiset vähän hötkää ton raskaaksitulon kanssa. Joskus luin, että keskimääränen raskautumisaika muutenkin on se melkein vuosi ( vai oliko peräti vuosi ) Harmi, kun en muista mistä luin.
 
Viidennestä kierrosta tulin raskaaksi, tosin mulla kierrot 40 päivää, joten meni siinä joku puoli vuotta.

Jenkkiläiset synnytysohjelmat ei kyllä anna kovin hyvää kuvaa synnyttämisestä, vaikka itsekin niitä katsoin... Siellä kun kaikki makaa alusta loppuun siellä sängyssä jne. yleensä. Itse en juurikaan kestänyt makuulla olla, paitsi sen jälkeen kun sain epiduraalin. Mutta silti nousin sängystä ylös myöhemmässä vaiheessa ja ponnistin itse jakkaralla, kannattaa harkita :) En ainakaan huomannut että olis tullut kakattua, mutta aika tavallistahan se on. Enkä olis kyllä välittänyt siitä yhtään siinä tilanteessa, ei paljon kiinnostanut :D
 
Me mieheni kanssa yritettiin 2v. 1,5v:n aikaan mentiin tutkimuksiin ja alettiin jo suunnittelemaan lapsettomus hoitoa, inssiä... Minä söin ovulaatio lääkkeitä yhden kuukauden aikana 5pv ja minulle tehtiin aukkari, jonka jälkeen sitten ovuloin, ja nyt maanantaina plussasin, ja luonnollisella tavalla onnistui kuitenkin. :)
 
[QUOTE="vieras";27340379]kyllä voi tulla paskat mutta on ihan valetta että se siinä vaiheessa olis jotenkin pieni murhe, ekassa synnytyksessä mulle kävi niin. seuraavissa loppuraskauksissa olen jopa säännöstellyt syömistä viimeiset viikot ja pelännyt ponnistusvaihetta nimenomaan paskan pelossa. ei sitä tullut kuin silloin ekassa synnytyksessä kun varmaan ponnisyinkin vähän väärään suuntaan, muut neljä sujuneet kakoitta. onhan se noloa ja ällöttävää eikä todellakaan mikään "et sä edes sitä huomaa"-juttu niinkuin monet pöydällepaskojat sanovat. ota kotona tai pyydä sairaalassa peräruiske.[/QUOTE]

Kyllä toi sun syömisten säännöstely yms kuulostaa kyllä vähän liioittelulta ja vähintäänkin hysteeriseltä.
Itse en ole "pöydällepaskoja"(?!), kun synnytys päättyi kiireelliseen sektioon, mutta mulle ainakin synnytys kaikenkaikkiaan oli niin jännä tilanne jo itsessään, ettei siinä vaiheessa kyllä tommosia osannut murehtia, tai muitakaan eritteitä. Tai että niissä olis mitään noloa, kun se on kuitenkin normaali ja synnytykseen liittyvä asia ja sen näkee vain se kaikkea mahdollista jo urallaan nähnyt ammattilainen, joka vielä osaa pyyhkäistä ne pois hienotunteisesti ja niin, ettei esim mukana oleva puoliso huomaa. Tai jos otat peräruiskeen, jonka jälkeen suoleen jää vielä jotain ja roiskaset kunnon kurat kätilön päälle punnertaessas vauvaa maailmaan, noh.. Se vois jo olla vähän noloa, mutta varmasti semmostakin sattuu.. :)
Synnytys ei ole tosiaan niin kliininen ja siisti kukkaperhoskokemus mitä jenkkisarjoissa annetaan ymmärtää ja erilaisilta eritteiltä ei oikein voi välttyä. ;)

Itsellä kivut oli niin kovat, kun epiduraali ei toiminut, että mä olisin ponnistanut vaikka koko sairaalan nähden tortut pöydälle, kunhan se olis ollu ohi ja siinä tilanteessa se "sä et sitä ees huomaa" oli enemmän kuin 100% fakta.
 

Yhteistyössä