kuinka paljon rakentavan miehen käytöstä pitää sietää?

[vieras]

tarviiko vaan niellä se, että perhe-elämä loppuu kun seinään kun tulee taloprojekti? ei voi samaan aikaan muun perheen kanssa istua edes yhdellä aterialla päivässä? tarviiko sietää se, että mies alkaa käyttäytyä kuin sinkku kun alkaa rakentaa? ei enää kerro mitä on suunnitellut, minne menee ja koska tulee? mutta olettaa kuitenkin että kotona osataan lukea ajatukset ja tehdä ruokaa tai laittaa saunaa päälle silloin kun herralle sopii? tää lista olis loputon..
paljonko te olette rakentaessa kestäneet miehiltänne?
olenko mä ihan kynnysmatto kun yritän vaan purra huulta kun mies raataa meille omaa kotia? mulla alkaa olla mitta täynnä.

 

[molly harmaana]

se on se koetinkivi nyt!! meillä ONNEKSI jo takana päin..

 

[vieras]

kannattaa sietää hyvin paljon. Miehesi tekee perheellenne omaa yhteistä kotia. Rankkaa se rakentaminen on, jos todellakin itse rakentaa talon alusta loppuun. meillä kesti tontin ostosta reilut kaksi vuotta ja sitten päästiin asumaan omaan kotiin. ja kyllä kannatti sietää puolin ja toisin, ihanaa asua koko perhe omassa kodissa.

 

[tiiu]

Minun mielestä ihan kaikkea ei tarvitse kenenkään sietää. Ei vaikka mies kuinka rakentaisi omaa kotia. Paljon pitää kotona olijan silti antaa periksi yms. mutta jos raja tulee jommalla kummalla vastaan niin on minusta juttelun paikka.

Pitääkö mies teillä yhtään raksavapaata?

 

[apsi]

Meillä oli sellainen tilanne, että molemmat osallistui raksalla, joten tieto kyllä kulki siellä, kun porukassa touhuttiin, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei se nyt NIIN ihmemiestä tarvitse, että kaikkea pitää sietää. Oltiinhan me väsyneitä tokikin, mutta toisaalta sitten pitäisi myös jokaista pikkuvauvan äidin oikkua sietää, väsyneitä nekin on.

Stressi aiheuttaa ärinää, mutta voit silti odottaa ihan ihmismäistä käytöstä, soittaisi vaikka, kun päivän työ alkaa olla ohi, niin osaisit laitta sitä ruokaakin oikeaan aikaan. Omalle ukolleni opetin sen tavan, kun on epämääräisen mittaisia työpäiviä. Tuota perhe-elämää kiristää sitten sekin, että palkkatyön perään pitää mennä rautakauppaan ostoksille, ja se menee suht aikaisn kiinni, eli voi jäädä yhteinen ruoka väliin. Mutta onhan sitten vaikka iltapalalla aikaa istua ja jutella kuulumisia?

 

[neljä-ilman-viidettä]

Mun ei kyllä tarvinnu sietää mitään. Yhteistä kotia tehtiin yhdessä ja miehellä nyt sattui olemaan kirvesmiehen töissä suurempi rooli sen takia etten minä läheskään kaikkea osaa.

 

[vieras]

he, heh iltapalalla jutella kuuumisia...jos raksalle pääsee töiden jälkeen siinä viiden hujakoissa, niin ei sieltä meillä ainakaan mihinkään iltapalalle tultu....kyllä se kello aina yli puolen yön oli, melkeinpä kahta-kolmea yöllä kun mies kotiutui ja niin vain paineli taas aamulla kahdeksaksi töihin. Meille syntyi vauva samaan aikaan ja minä olin ensimmäisen vuoden täysin yksin vauvan kanssa. Nyt onneksi asumme täällä kodissamme ja ehdimme koko perheenäkin jo tehdä kaikkea kivaa. Pitkää pinnaa ja auttamisenhalua!

 

[vieras]

Yritä sietää ja olla itse kärsivällinen. Mies ei välttämättä kuule tai ymmärrä kuunnelle, kun hän saattaa siinä lyhessä yhteysessä hetkessä miettiä, että mitenkäs mä sen teen tai milloin pitäisi sitä tai tota tehdä/tilata/suunnitella/miettiä...

Kyllä kaikkeen tottuu =) Nimimerkillä 2.5 vuotta rakentaneet ja vielä sovussa elävä pariskunta ynnä lapset