[QUOTE="Tiukkis";30351123]Onko kaikki niin täydellisiä äitejä ja lapsia, että lapset tulee kotiin aina, kun käsketään? Entä jos hän sanoisikin puhelimessa, että en tule kun ei kaverinkaan tarvi? Minä soittelen lastani kotiin seitsemän aikoihin, ja kaverit voi olla pitempään ulkona. Muutaman kerran on pitänyt antaa kotiarestia, kun ei suostu tulemaan ajoissa. Yleensä tulee sitten, kun uhkaan kotiarestilla, mutta joka kerta on marinaa, että ei vielä, kun on leikit kesken. Olen miettinyt, että antaisin tulla puolta tuntia myöhemmin, ei siitä vielä meidän iltatoimet menisi sekaisin, mutta en halua "palkita" viime aikojen tottelemattomuuksista. En tiedä olisiko sekään ratkaisu, sillä parhaalla kaverilla ei ole oikein säännöllisiä kotiintuloaikoja. Hän lähtee kotiin, kun ei ole kavereita, joten todennäköisesti hänkin lähtisi vain myöhemmin, ja edelleenkin olisi leikit kesken.[/QUOTE]
Tämä ei tee yhdestäkään lapsesta tai vanhemmasta täydellistä. Mun mielestä tämä on nyt ihan peruskauraa. Sovtuista kotiintuloajoista pidetään kiinni.
Jos meillä joku jättäisi tulematta tai löisi luurin korvaan (kuten kaverin lapsi teki) tai ei vastaisi puhelimeen... Hakisin lapsen itse kotiin. Puhelin menisi takavarikkoon kunnes sitä osataan käyttää. Tiukka keskustelu säännöistä ja niiden noudattamisesta. Toistuessaan tulisi jo muitakin seuraamuksia.
Sinun tapauksessa, ottaisin vähän tiukemman linjan. Kotiin tullaan kun käsketään tai kuten on sovittu. Kotiarestilla uhkailu ei helpota eikä auta. Kerrot säännöt selviksi ja sitten npudatat niitä. Eli seuraamus heti seuraavasta myöhästymisestä / vonkumisesta puhelimessa. Ja kertaat vielä, että näillä säännöillä mennään. uskoisin, että lastakin helpottaa kun tietää varmasti mitkä ovat säännöt ja missä menee raja.