Kuinka pahaksi voi kuukautiskivut mennä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hämmentynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hämmentynyt"

Vieras
Olen 22v. nainen ja palasin kotiin äskettäin sairaalasta. Kuukautisvuotoa tuli eilen illalla pieniä määriä. Pieniä kuukautiskiputyyppisiä alavatsakramppeja ollut viikon verran. Kuukautiset ihan ajallaan. Hormonaalista ehkäisyä/kierukkaa ei ole. Olin töissä aiemmin iltapäivällä, kun tuli niin jumalaton kipu päälle, että oli jo mahdotonta esittää asiakkaallekaan pirteää myyjää. Ajattelin, että menee varmaan ohi, mutta kipu sen kun yltyi, pian niin kovaksi, että hikoilin ja oksensin. Silloin päätin poikkeuksellisesti pistää puljun kiinni reilusti etuajassa, kun ei muita ollut paikalla.

Yritin kävellä kotiin, mutta jo lyhyen matkan päässä heikotti ja oksetti niin pahasti, että jouduin makaamaan ruohikolla useaan otteeseen. Lopulta olo oli niin heikko, että suuntasin kohti lähellä olevaa terveysasemaa. Sinnekin kävely oli suurta taistelua, tuntui ettei pysy pystyssä ollenkaan. Olin ihan varma, että nyt se loppu tuli. Terveysasemalle tullessa olin täysin kippurassa lattialla, tuskahikisenä hyperventiloiden. Kivut olivat siis niin kovat, että rupesin jo miettimään, että onkohan keskenmeno kyseessä.

Lääkärien ja hoitajien toimesta soitettiin ambulanssi, ja minut kuljetettiin pääsairaalaan, jossa pääsin tarkkailuun ja sain kovat kipulääkkeet. Lääkäri otti verenpaineet ja paineli vatsaa sieltä ja täältä ja kyseli, että sattuuko. Kipuhan keskittyi vain alavatsaan/selkään. Ei havaittu mitään ihmeellistä. Pääsin sitten piakkoin lähtemään. Lääkärin mukaan on saattanut olla puhjennut munarakkula tai heijastunut suolistokipu, näitä tapahtuu eikä aina ole selvää syytä. Pitää vain palata asiaan, mikäli ilmenee kuumetta yms. Kotiin päästessä odotin, että nyt on kyllä side läpimärkä verestä, mutta kummastuksekseni oli vain keskivertomäärä ruskeaa tahraa jos sitäkään.

Todella ihmetyttää, koska normaalisti kuukautiseni ovat suht-runsaat, eivätkä tosiaan näin kivuliaat, vaikka kivualiaat tuppaavat olemaan.Ja tuo oksentaminen oli ihan uusi juttu. Kerran on teinivuosina, noin 7 vuotta sitten tullut sen verran kovat kivut, että vähän rupesin yökkimään, mutta en kuitenkaan oksentanut. Joskus olen joltain eng.kieliseltä sivustolta lukenut maininnan, että kuukautiskipujen yhteydessä saattaa oksentaa, mutta siitä en tiedä onko miten yleistä, kun ei ole ainakaan minulle koskaan kerrottu, että oksentaminen kuuluisi asiaan...

Olisi kiva tietää onko muita, joilla ollut samanlaisia kokemuksia?
 
Mittasivatko ne HCGn? Eikö se kuitenkin näyttäisi raskauden? MInulla on tuollaista ollut murrosiässä että piti koulusta lähteä kesken ja luulin myös kuolevani kun piti pyöräillä 3km kotiin. kotona makasin peiton alla pari tuntia kipulääkkeiden voimalla ja sitten nukahdin. Olen pari kertaa myöhemminkin kärsinyt noin ja kerran vanhempana heräsin yöllä niin kovaan kipuun että itkin. EN ole koskaan oksentanut kivusta mutta melkein. että sellasta. Helpotti raskauksien jälkeen. Voisko sulla olla jotain endoo, ultrattiinko ollenkaan??
 
Ihan tuttua oksentaminen ja tuskanhiki, monesti menee myös ripulille. Jos särkylääkettä ei tajua ottaa, kun pienet kivut alkavat, niin peli on jo menetetty. Olen ottanut särkylääkettä eikä kipu ole helpottanut yhtään ja kärvistellyt lattialla tuntitolkulla kuumavesipullon kanssa. Ei kuitenkaan endoa. E-pillerit auttoi vuosien saatossa kipuihin. Bonusta kumminkin, että siedättää ihan mukavasti synnytyssupistuksiin. Ei onneksi joka kuukautisten aikaan noita tosi pahoja kipuja.
 
Ei itseasiassa otettu mitään labroja tai ultraa tms, mikä oli kyllä minustakin aika kummaa. Luulisi, että kun ihminen makaa lattialla kippurassa hikoillen ja itkien, niin silloin ihminen tarkistetaan kunnolla...pitää kai erikseen lääkärin kanssa jutella asiasta tarkemmin, saa nähdä ottaako sekään todesta näitä kipuja. Sen verran siedän kivun tunnetta, että ennen en ole kummemmin joutunut kipulääkkeitä ottamaan, mutta täytyypä jatkossa pitää varalla, en tosiaan tätä tapausta halua enää toistaa.
 
Minulla oli joskus nuoruudessa, lukioiässä muistaakseni, niin kovat kuukautiskivut, että jouduin olemaan pois koulusta aina kuukautisten aikaan päivän tai pari. Todella kovia vatsakramppeja, oksentelua...Kerran jouduin myös sairaalahoitoon, jossa kipulääkkeillä saatiin krampit lakkaamaan. Myöhemmin opin ottamaan kipulääkkeen hyvissä ajoin ja silloin aloin pärjäämään vähän paremmin kipujeni kanssa. Kuten tuossa joku toinenkin mainitsi, niin jos ei kipulääkettä ota ajoissa, peli on menetetty.

Nykyään 3 synnytyksen jälkeen kuukautiskivut ovat lähestulkoon kadonneeet, en muista koska viimeksi olisin kipulääkettä joutunut ottamaan.
 
Kerran on ollut niin kipeä olo että olen oksentanut menkkojen aikaan.

Mulla vaihtelee muutenki aina. Joskus ei tunnu missään ja joskus särkee selkää ja lantion seutua ihan hirveesti. Mutta oksentanut olen vain sen kerran.
 
Minulla oli ennen lapsia aivan järjettömät kuukautiskivut. Lääkettä piti ottaa kun kipu alkoi pikkuhiljaa tuntua, koska jos kivut pääsivät kunnolla päälle, ei lääkkeet enää auttaneet. Monesti tärisin hiestä märkänä sängyssä, ravasin asuntoa edes takaisin, ja välillä tuuperruin lattialle kyykkyyn kun silmissä alkoi tummua. Ja monesti meinasin oksentaa, kun kipu oli niin järjetöntä. Jäi kylläkin yökkäilyksi. Aivan kauheaa. Monet itkutkin silloin pääsi. Olin myös monesti koulusta pois, kun ei vaan yksinkertaisesti pystynyt menemään. Ja ei ole endoa. Kulkee meillä suvussa. Äiti nuorena pyörtyili ja oksenteli, ja sisko on myös tosi kipeä. Hieman vähemmällä kyllä päässyt. Nyt lasten jälkeen ei enää noin kovia kipuja ole.
 
Te jotka sanotte, ettei teillä ole endoa, niin mistä tiedätte? Vaikka kohdun ja munasarjojen ultrassa ei näkyisi mitään, niin kyllä sitä endokudosta voi silti vatsassa olla. Ainut varma tapa sulkea se pois on vatsan tähystysleikkaus.
 
En usko että tuo on edes kuukautiskipu. Mulle tuli joskus yhtäkkiä vessassa ihan tajuton kipu mahaan, niin että pyörrytti ja en voinut edes liikkua. Ei ollut menkkoja silloin, joten suolistosta sen täytyi johtua. En käynyt lääkärissä. Oli varmaan vaan sattumaa että sulla oli menkat samaan aikaan, tuo vähäinen vuotomääräkin puhuu sen puolesta.
 
Veikkaan, että kovien kipujen taustalla on endometrioosi. Varsinkin te, jotka sanotte, että raskauksien myötä kivut on lähestulkoon kadonneet. Raskauksien aikana endo "kuolee", eikä välttämättä uusi enää. Myös e-pillerit pitävät endon kurissa.

Ja ainoa varma tapa sulkea endometrioosi pois, on laparoskopia. Ultralla ei nähdä läheskään kaikkia endopesäkkeitä, munasarjojen ja kohdun pesäkkeet saattaa näkyä.

Itse olen retkottanut leikkurissa 4 tuntia operoitavana endon takia. Yhtäkään pesäkettä ei ultrissa näkynyt, mutta tähystys paljasti karun totuuden..
 
Muijalla kans tollaset kerran kuussa.. itkee ensimmäiset 2 päivää.. lääkärit ohjannu gynekologille joka määrää e-pillerit jotka aiheuttaa tota hormoonien hyrräystä sen verta että kokoaika äkäsenä joten sekää ei oo vaihtoehto, monia kokeellu läpi mutta kaikki samanlaisia... panacodin nuo tabletit jotka liuotetaan veteen on auttaneet ja niitäki saanu tuttavilta ku lääkärit ei anna reseptiä kunnon kipulääkkeisii...
 

Yhteistyössä