Kuinka osoittaa räyhäävälle, huutavalle ja mieltään osoittavalle miehelle, ettei hänen showsa hetkauta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja alan vihata miestäni toden teolla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

alan vihata miestäni toden teolla

Vieras
pennin vertaa. Mies on tottunut hallitsemaan parisuhteessamme siten, että kun hän ei saa tahtoaan läpi, hän raivoaa, häipyy asunnosta raivoten, syyttää minua hulluksi, haluaa erota, kertoo että elämä ennen minua oli kivaa ja minä olen pilannut hulluudellani kaiken jne.

Kuulostanee pahalta, ja sitä se on. Haluan kuitenkin ennen eroa valmistua, ja siihen ihan rehellisesti sanottuna tarvitse vielä 6-8 kk perheen varojen laittamista yhteen. En elä mieheni kustannuksella, mutta asuntolainan ottaminen omiin nimiin tarkoittaisi, että en voi ottaa koulua varten palkatonta töistä. En voi myöskään eromylläkässä kuvitella keskittyväni graduun, ja siksi olen päättänyt kestää. Olen myös sanonut miehelleni, että tarvitsemme ammattiapua. Terpiaa vähintään. Mies lykkää menemistä taloudellisilla syillä, mutta on samaan aikaa ostamassa kolmatta autoa (pikkuinen isomoottorinen urheiluauto) perheeseemme. Meillähän on jo kaksi autoa, joissa on kiinni rahaa viitisenkymmentätuhatta. En oikein usko, että raha on oikea syy hänelle vältellä terapiaa.

Joka tapauksessa, miten miehen raivoamisen saa helpoiten loppumaan? Tietysti olemalla yhtymättä siihen... Joka ei todellakaan aina onnistu. Kaipaan jotain vinkkejä siihen, millä saatte itsenne pidettyä coolina + miten pystytte olemaan itkemättä loukkauksista ja raivoamisesta huolimatta? Vai pystyykö kukaan siihen?
 
No lähde itse tilanteesta pois. Anna miehen raivota ja tee omia juttujasi. Tai lähde vaikka lenkille ulos tai muuta. Jätä siis kirjaimellisesti se miehes yksinään raivoamaan, josko muutaman kerran jälkeen tajuaisi ettet enää aio kuunnella hänen huutoaan.
 
Toi onkin kysymys...Se kun on niin, että kun itse on hiilenä ja raivoaa, toisen välinpitämättömyys vaan pahentaa tilannetta, mikään ei loukkaa niin paljon kun se, ettei kumppani lähde mukaan huutoon ja riitaan, tule hylätty ja jätetty olo. Nopeinten raivo menee ohi, kun saa toisenkin mukaan siihen.
Mutta sit taas kun lähtee siihen mukaan, toinen saa sillä raivolla sen mitä on hakenutkin.
Ei kai siinä auta kun suhtautua asiallisesti ja olla se tilanteen "aikuinen" eli kertoa asiallisesti että "minusta tuntuu pahalta kun huudat ja toisaalta tuo on aika naurettavaa ja lapsellista käytöstä".
 
Hylkäät miehesi henkisesti. Jos et välitä, niin ei mieskään voi satuttaa. Jos et ole ehdottomasti päättänyt erota niin en oikein osaa auttaa.

Oletko kokeillut sanoa miehelle, että "älä käyttäydy kuin teini" tai "mä en ole äitisi, jolle kuuluu osoittaa mieltään" tai vastaavaa?? Joskus tommonen pysäyttää miettimään. Mitään järkevää ei kyllä kannata sanoa silloin, kun toinen on vihainen. Vihaisena ihminen ei pysty sisäistämään mitään tietoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
No lähde itse tilanteesta pois. Anna miehen raivota ja tee omia juttujasi. Tai lähde vaikka lenkille ulos tai muuta. Jätä siis kirjaimellisesti se miehes yksinään raivoamaan, josko muutaman kerran jälkeen tajuaisi ettet enää aio kuunnella hänen huutoaan.

Tuota olen yrittänyt. Joskus en vaan pääse lähtemään (esim. tänään alkoi huuto kun heräsin ja oli yöpuku päällä + tukka pystyssä). Samassa kämpässä ei voi olla hältä rauhassa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Toi onkin kysymys...Se kun on niin, että kun itse on hiilenä ja raivoaa, toisen välinpitämättömyys vaan pahentaa tilannetta, mikään ei loukkaa niin paljon kun se, ettei kumppani lähde mukaan huutoon ja riitaan, tule hylätty ja jätetty olo. Nopeinten raivo menee ohi, kun saa toisenkin mukaan siihen.
Mutta sit taas kun lähtee siihen mukaan, toinen saa sillä raivolla sen mitä on hakenutkin.
Ei kai siinä auta kun suhtautua asiallisesti ja olla se tilanteen "aikuinen" eli kertoa asiallisesti että "minusta tuntuu pahalta kun huudat ja toisaalta tuo on aika naurettavaa ja lapsellista käytöstä".

Mä olen yrittänyt tuota nk. järkevää puhetta. Se saa mieheni täysin raivopääksi. Hän vihaa yli kaiken sitä, jos joku yrittää asettua hänen yläpuolelleen/ ´neuvoa häntä. Mies menee jotenkin "sekaisin" kun aloittaa sen raivoamisensa eikä kuuntele yhtään mitään järkipuhetta. Vallankäyttökeinohan tuo kontrolloimattomaksi heittäytyminen hänelle on, ja siksi onkin niin vaikeaa löytää tapaa ignoorata miestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja satu73:
mä tuijotan ikkunasta ulos ja oon ihan kuin en kuulis mitään kun mun mies raivoo.

Millä onnistut siinä? Keskitytkö aattelemaan jotain ihan muuta?

ajattelen lapsia jotka varmaan pelkää jo valmiiks isän huutoa ja jos mä menisin mukaan ne ei varmaan tietäis mitä tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Toi onkin kysymys...Se kun on niin, että kun itse on hiilenä ja raivoaa, toisen välinpitämättömyys vaan pahentaa tilannetta, mikään ei loukkaa niin paljon kun se, ettei kumppani lähde mukaan huutoon ja riitaan, tule hylätty ja jätetty olo. Nopeinten raivo menee ohi, kun saa toisenkin mukaan siihen.
Mutta sit taas kun lähtee siihen mukaan, toinen saa sillä raivolla sen mitä on hakenutkin.
Ei kai siinä auta kun suhtautua asiallisesti ja olla se tilanteen "aikuinen" eli kertoa asiallisesti että "minusta tuntuu pahalta kun huudat ja toisaalta tuo on aika naurettavaa ja lapsellista käytöstä".

Mä olen yrittänyt tuota nk. järkevää puhetta. Se saa mieheni täysin raivopääksi. Hän vihaa yli kaiken sitä, jos joku yrittää asettua hänen yläpuolelleen/ ´neuvoa häntä. Mies menee jotenkin "sekaisin" kun aloittaa sen raivoamisensa eikä kuuntele yhtään mitään järkipuhetta. Vallankäyttökeinohan tuo kontrolloimattomaksi heittäytyminen hänelle on, ja siksi onkin niin vaikeaa löytää tapaa ignoorata miestä.

Niimpä... Siksi se just on niin vaikeaa, kun kaikenlainen reagoimattomuus ja järkevyys tuossa tilanteessa on sitä yläpuolelle asettumista, kunh sitä omaa pahaa oloahan siinä puretaan ja se vasta kututtaa, jos toisella ei ole paha olo kun mulla on!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pieras:
Hylkäät miehesi henkisesti. Jos et välitä, niin ei mieskään voi satuttaa. Jos et ole ehdottomasti päättänyt erota niin en oikein osaa auttaa.

Oletko kokeillut sanoa miehelle, että "älä käyttäydy kuin teini" tai "mä en ole äitisi, jolle kuuluu osoittaa mieltään" tai vastaavaa?? Joskus tommonen pysäyttää miettimään. Mitään järkevää ei kyllä kannata sanoa silloin, kun toinen on vihainen. Vihaisena ihminen ei pysty sisäistämään mitään tietoa.

Tupo henkisesti hylkääminen on ihan hyvä ajatus. Olen minä päättänyt, että tämä loppuu. Sanoin miehelle, että se on joko terapia tai luovuttaminen. Ei ole suostunut terapiaan, joten...

Ja tosiaan, kuten aiemmin tuonne kirjoitin, tuo nk. miehen yläpuolelle asettuminen ei meillä oikein toimi:(

Paras idea tuntuu olevan erään esittämä ikkunasta ulos tuijottelu. Se ei hkä ärsytä tätä raivopäätä, koska hän ei voi tulkita tilannetta niin, että olen ylimielinen/ asetun hänen yläpuolelleen/ provosoin mitenkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja satu73:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja satu73:
mä tuijotan ikkunasta ulos ja oon ihan kuin en kuulis mitään kun mun mies raivoo.

Millä onnistut siinä? Keskitytkö aattelemaan jotain ihan muuta?

ajattelen lapsia jotka varmaan pelkää jo valmiiks isän huutoa ja jos mä menisin mukaan ne ei varmaan tietäis mitä tehdä.

Toimiva juttu...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja satu73:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja satu73:
mä tuijotan ikkunasta ulos ja oon ihan kuin en kuulis mitään kun mun mies raivoo.

Millä onnistut siinä? Keskitytkö aattelemaan jotain ihan muuta?

ajattelen lapsia jotka varmaan pelkää jo valmiiks isän huutoa ja jos mä menisin mukaan ne ei varmaan tietäis mitä tehdä.

Toimiva juttu...

todella toimiva,vähänajan päästä mies on erittäin nätisti kun ei saa riitelykaveria.
 
Paha ongelma, mutta hyvä että tajuat olevasi siihen syytön. Miehelläsi on ainakin käytöshäiriö, jollei persoonallisuushäiriö. Haluttomuus hakea apua/ kyvyttömyys nähdä omaa käytöstä kenties ongelmana ollenkaan on yksi osoitus siitä. On onni ettei hän ole saanut sinua nujerrettua henkisesti kiusaamisellaan. Sellainen riski on tietenkin olemassa jos jäätte yhteen, mutta mitä pointtia siinä olisikaan jos ette enää edes välitä toisistanne. Rahankäyttö on myös valtapeliä hänen puoleltaan. Erot koulutustaustassa voivat aiheuttaa myös ongelmia, tästä mulla on valitettavasti henk.koht. kokemusta. Riidellessä mies sanoo mua nyt vielä vuosien jälkeenkin "maisteriksi".
 
Huutaminen ja raivoaminen on väkivaltaa, henkistä sellaista. Ihminen yrittää sillä tavoin hallita toista ihmistä. Jos ei mies suostu terapiaan tai selvittelyyn niin hae itsellesi keskusteluapua. saat vahvistusta tekemillesi päätöksille.
 

Similar threads

Yhteistyössä