vierailija
Asiaa.Sodat ja väkivaltaisuus eivät liity toisiinsa mitenkään. Sodat ovat väkivaltaisia, mutta eivät ne sotijat ole väkivaltaisia. Kun joku kuningas tai ministeri tekee päätöksen sodan julistamisesta oman työhuoneensa rauhassa, ei hän tee sitä suu vaahdoten ja silmät vihasta leimuten. Todennäköisesti kyseessä on analyyttinen päätös. Sotahan on tunnetusti politiikan jatkamista muilla keinoin.
Ja kun se sotamies fyysisesti sotii, ei se ole yhtään sen enempää tai vähempää väkivaltainen sielunelämältään kuin oli ennen sotimista. Toki sodan traumat vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen sodan jälkeen, mutta sotaan lähtö ei ole ihmisen väkivaltaisuuden mittari. Pääsääntöisesti rintamalla ovat tappaneet ja kuolleet yhtä lailla rauhanmiehet kuin raivohullut baaritappelijatkin.
Oikea mittari rodun väkivaltaisuudelle on sanktioimattoman väkivallan määrä. Siis baaritappelut, mellakat, avionrikkojien kivitykset ja perheväkivalta. Mikä kulttuuri on sellainen, joka leimahtaa helposti esim. jonkun pilakuvan seurauksena ja mikä taas on sellainen, jossa ihmiset eivät jaksa lähteä marssille vaikka asiat ovat jo vuosia menneet päin prinkkalaa.