kuinka moni työssäkäyvä äiti kaipaa kotiäiti-aikoja?

[suvi]

Kun "kaikki" kotiäidit täällä palstalla(kin) usein valittaa, miten raskasta kotona olo on niin kuinka moni kaipaa niitä aikoja silti? Ite oon vielä kotona kahden tyttösen kans, mut vuodenvaihteen jälkeen pitäis töihin mennä. Mulla on jo nyt haikea olo. Itku meinaa tulla kun ajattelen, että lapset pitää viedä päiväkotiin Oon ollut kohta kolme vuotta kotona putkeen, eli ei oo kokemusta tästä hoitoon viennistä. Ehkä se ei sit ookkaan niin kauheaa kun nyt tuntuu. Toisaalta taas nyt tuntuu et hyvä aika lähteä töihin. hoitoalalla kun olen niin tää kolme vuottakin on pitkä aika ammattitaidon kannalta. Ja ehkä se toive vielä toteutuu et saan olla vielä joskus kotona siis vauvelia hoitamassa ja isosiskot tietty kotona (tai sit jo koulussa)

 

[Tribaali]

en oo kertaakaan kaivannut!!!

 

[Vilinäiti]

Mulla ihana tilanne tällä hetkellä, kun töitä 2-4 päivää viikossa. Vapaapäivät saan olla kotona pojan kanssa. Nautin noista kotipäivistä mutta nautin kyllä työpäivistäkin. Molempi parempi.
En haluaisi enää jäädä täysin kotiin. Tietty sit jos tulisi toinen lapsi niin jäisin lasten kanssa kotiin.

 

[Honostooppari]

en oo kertaakaan kaivannut!!!

En minäkään

 

[Chick]

En kaipaa kotonaoloa, mutta toki kaipaan välillä töissä ollessani lastani. Onneksi kuitenkin on illat ja viikonloput aikaa olla lapsen kanssa ja niistä ajoista otetaankin kaikki ilo irti. :heart:

 

[Rapanhapakko]

en oo kertaakaan kaivannut!!!

En oikeastaan minäkään.
Toki joskus on hetkiä, jollon halusi olla kotona, mutta se menee kyllä hetkessä ohi.
En ole koskaan ollut kovin "kotiäiti-tyyppinen".

 

[fuge harmaana]

Poika oli 2,5 vuotta kun aloitin työt tuossa puolisen vuotta sitten. Tuntu silloin, että mun on päästävä jo pikkuhiljaa työelämään mukaan. Nyt sitten... Kamalan huono omatunto joka ikinen päivä siitä, etten ole pojan kanssa kotona kun olis mahdollista. Pyörii mielessä se kuinka se vaan hetken on pieni ja tarvii äitiä. Onneksi tämä mun työrupeama on kohta ohi (on siis vaan projektiluontoinen, jatkuis kyllä jos haluaisin) ja mä aion jäädä pojan kanssa kotiin. Olen ainakin siihen asti kun poitsu ens syksynä aloittaa koulunä (olis pitänyt aloittaa jo tänä syksynä kun täytti 3, mutta minusta turhan aikasin)
En tiedä, kai se on tätä äitiyden vaikeutta kun aina on jostakin huono omatunto....

 

[Pesunkestävä Martta]

Itseasiassa kaipaan kotiäidin aikoja.... Ku sais vain olla vaan ja tehä just sitä mitä huvittaa....Töissä oon ollu vajaa kaks kuukautta ja poika päivät hoidossa. Kyllä mieluummin oisin kotona...hmmm...johtuisko siitä että nykyinen/entinen työ ei motivoi yhtään, joten päivät ovat "pitkiä" ja tylsiä.Ahistaa.....aaaaaaaaaarrrggggghhhh...

 

[Coffee Break]

En kaipaa. Poikaa joskus kaipaan -mulla on siitä kuvia puhelimessa jos ikävä yllättää

 

[Hanskin mamma]

eipä ole ikävä tullut kotiäitinä oloa...

 

[kuha]

joka aamu kun kello soi niin toivoisin olevani kotiäiti et sais viel nukkua ja se aamu menee niissä aatoksissa aika pitkälti,mut sit ku kunnolla herää niin aatoksetkin muuttuu

 

[emiraali]

en ole kaivannut kertaakaan- juuri siksi olin lasteni kanssa kotona kun he olivat pieniä että voisin myöhemmin hyvällä omalla tunnolla siirtyä työmaailmaan.
Nytkin teen vielä lyhennettyä työviikkoa joten ehdin hyvin olla lasteni kanssa ja joskus jopa harrastamaan ihan yksinkin ...

Jos olisin mennyt töihin lasten ollessa pieniä, olisin varmasti harmitellut ja katunut

 

[s]

en ole kaivannut kertaakaan- juuri siksi olin lasteni kanssa kotona kun he olivat pieniä että voisin myöhemmin hyvällä omalla tunnolla siirtyä työmaailmaan.
Nytkin teen vielä lyhennettyä työviikkoa joten ehdin hyvin olla lasteni kanssa ja joskus jopa harrastamaan ihan yksinkin ...

Jos olisin mennyt töihin lasten ollessa pieniä, olisin varmasti harmitellut ja katunut

Saanko kysyä, että minkä ikäisinä lapsesi olivat, kun menit töihin?

 

[mupeli]

Hetkittäin kaipaan. Mutta mä kyllä viihdyn koulussa niin hyvin että tykkään kovasti olla siellä. Mä en ole ikinä oikein osannut olla sellanen koti äiti.