Kuinka koit ensimmäisen synnytyskokemuksesi?
- Viestiketjun aloittaja PigMi
- Ensimmäinen viesti
pelottavana kun jouduin hätäsectioon... siihen mennessä olin hyvillä mielin ja kakkosen kohdalla pelkäsin painajaisen uusiutuvan mutta ei kolmosenkaan kanssa samaan jouduttu
Lähdin synnyttämään sillä mielellä että tulee mitä tulee, enkä jännittänyt kauheasti mitään. Synnytys meni mielestäni hyvin paitsi että kaduttaa että otin epiduraalin aika lopussa kun olisin selvinnyt siitä varmaan ilmankin. Puudutuksestä tuli pöhnäinen ja tärisevä olo.
Nyt kun olen toivottavasti menossa joulukuun lopussa uudestaan synnyttämään niin huomaan suunnittelevani sitä jo nyt. Esikoisen synnytystä en suunnitellut mitenkään. Nyt tiedän mitä en ainakaan synnytyksessä tee.
Mutta ihastuin synnyttämiseen tosi paljon, voisin synnyttää vaikka joka kuukausi :heart: Kaikki se kipu unohtui samantien kun sain vauvan rinnalleni.
Eli lopputulos oli se että synnyttäminen oli paljon hienompaa ja ihanampaa kuin olin ajatellut
Rankkaa se toki oli ja kivuliasta sitä en voi kieltää, mutta ei niin kamalaa kuin olin alunperin ajatellut.
Seuraavaksi menen sinne luomuperiaatteella.
Nyt kun olen toivottavasti menossa joulukuun lopussa uudestaan synnyttämään niin huomaan suunnittelevani sitä jo nyt. Esikoisen synnytystä en suunnitellut mitenkään. Nyt tiedän mitä en ainakaan synnytyksessä tee.
Mutta ihastuin synnyttämiseen tosi paljon, voisin synnyttää vaikka joka kuukausi :heart: Kaikki se kipu unohtui samantien kun sain vauvan rinnalleni.
Eli lopputulos oli se että synnyttäminen oli paljon hienompaa ja ihanampaa kuin olin ajatellut
Rankkaa se toki oli ja kivuliasta sitä en voi kieltää, mutta ei niin kamalaa kuin olin alunperin ajatellut.Seuraavaksi menen sinne luomuperiaatteella.
Esikoinen syntyi kalvojen puhkaisulla rv41+6 kun ya-kontrollissa niin päätettiin rv41+5.
En varsinaisesti osannut missään raskauden vaiheessa juuri pelätä synnytystä, jännitin enemminkin ja kuvittelin sen olevan todella todella kivuliasta ja ajattelin, että todennäköisesti menetän sitten tajunikin jossain vaiheessa, jos en saa puudutetta juuri silloin kun sen tahdon.
No, käynnistykseen sitten mentiin ja supistukset kätilönkin sanomana olivat paljon normaalia kipeämpiä ja rankempia, sillä ne olivat alusta saakka tiheitä ja kovia ja kaikenlisäksi vieläpä keinotekoisia ja kroppa ei missään vaiheessa kerennyt tottua yhteen kipuvaiheeseen, kun jo seuraavat olivat taas kaksikertaa kovempia...
Kuitenkin, koska mitään vertailukohtaa ei ollut mihinkään aiemmpaan ja sain epiduraalin onnella lähes heti kun sen pyysinkin, ei edes seuraavana päivänä ajateltuna synnytys ollut kauhea, pelottava, tai edes kovin kivulias
Eli tosi positiiviset ajatukset koko synnytyksestä ja se oli paljon helpommalla ohi, kuin olin kuvitellut.
Tämän toisen kohdalla toivoisin että käynnistyisi sponttaanisti, sillä se kipu kynnys ehtisi EHKÄ vähän nousta jos alkaa rauhallisesti...mutta en myöskään pelkää käynnistystäkään.
En varsinaisesti osannut missään raskauden vaiheessa juuri pelätä synnytystä, jännitin enemminkin ja kuvittelin sen olevan todella todella kivuliasta ja ajattelin, että todennäköisesti menetän sitten tajunikin jossain vaiheessa, jos en saa puudutetta juuri silloin kun sen tahdon.
No, käynnistykseen sitten mentiin ja supistukset kätilönkin sanomana olivat paljon normaalia kipeämpiä ja rankempia, sillä ne olivat alusta saakka tiheitä ja kovia ja kaikenlisäksi vieläpä keinotekoisia ja kroppa ei missään vaiheessa kerennyt tottua yhteen kipuvaiheeseen, kun jo seuraavat olivat taas kaksikertaa kovempia...
Kuitenkin, koska mitään vertailukohtaa ei ollut mihinkään aiemmpaan ja sain epiduraalin onnella lähes heti kun sen pyysinkin, ei edes seuraavana päivänä ajateltuna synnytys ollut kauhea, pelottava, tai edes kovin kivulias
Eli tosi positiiviset ajatukset koko synnytyksestä ja se oli paljon helpommalla ohi, kuin olin kuvitellut.
Tämän toisen kohdalla toivoisin että käynnistyisi sponttaanisti, sillä se kipu kynnys ehtisi EHKÄ vähän nousta jos alkaa rauhallisesti...mutta en myöskään pelkää käynnistystäkään.