Kuinka kertoisit ulkomaalaiselle, miten lapsen saa kuriin ilman läimäyttämistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Tosi monessa maassa, joista tullaan Suomeen on ensisijainen ratkaisu lapsen tottelemattomuuteen yleensä läimäyttäminen tai muu ruumiillinen kuritus. Kotona, koulussa ja hoitopaikoissa läimäytellään usein mitättömistäkin syistä ja lapset ovat tottuneita siihen, että heidät pakotetaan sillä menetelmällä tottelemaan.

Suomessa on kuitenkin tunnetusti laki, että näin ei saa tehdä. Miten ja minkä vaihtoehtoisen tavan kurinpitoon opettaisit ulkomaalaisille vanhemmille, kun lopputuloksena ei kuitenkaan saisi olla se, että lapset lakkaavat tottelemasta vanhempiaan?

Voiko jäähyjäkään suositella, kun nekin ovat Suomessa siirtymässä kiellettyjen keinojen listalle ainakin ammattikasvattajien keskuudessa? Entä mitä tehdä teini-ikäisten ja muiden vanhempien lasten kanssa?
 
Tosi monessa maassa, joista tullaan Suomeen on ensisijainen ratkaisu lapsen tottelemattomuuteen yleensä läimäyttäminen tai muu ruumiillinen kuritus. Kotona, koulussa ja hoitopaikoissa läimäytellään usein mitättömistäkin syistä ja lapset ovat tottuneita siihen, että heidät pakotetaan sillä menetelmällä tottelemaan.

Suomessa on kuitenkin tunnetusti laki, että näin ei saa tehdä. Miten ja minkä vaihtoehtoisen tavan kurinpitoon opettaisit ulkomaalaisille vanhemmille, kun lopputuloksena ei kuitenkaan saisi olla se, että lapset lakkaavat tottelemasta vanhempiaan?

Voiko jäähyjäkään suositella, kun nekin ovat Suomessa siirtymässä kiellettyjen keinojen listalle ainakin ammattikasvattajien keskuudessa? Entä mitä tehdä teini-ikäisten ja muiden vanhempien lasten kanssa?

Luulisin että tuommonen rasistinen laki kumotaan piakkoin. Jo vuoden parin päästä perheen pää saa tarpeen vaatiessa pieksää niin akat kuin lapsetkin.
 
Jokanen äideistä kasvattaa suomessakin omalla tyylillään. Ei tohon ole mitään vastausta olemassa ja en mä näe että olis olemassa jotain keinoja. Jos johonkin ei puhe tehoa niin millä kuvittelet siihen vaikuttavan puhumalla lisää ja lisää?? siinä on rajat miten kauan puhutaan.
 
Linkkiä en nyt sattuneesta syystä laita mutta... vinkki "Jari Sinkkonen:Syy, miksi lapsen rankaiseminen ei toimi". Olisiko tuosta mitään apua?

Sinkkonenkin on kyllä ennen ollut sitä mieltä, että pelkkä puhuminen tai palkitseminen ei auta kaikissa tilanteissa tai kaikkien lasten kanssa, vaan tarvitaan myös niitä rangaistuksia.

Liekö sitten vaihtanut mielipidettä...
 
Kertominen ei auta. Sen sijaan näyttämällä ihan konkreettisesti mitä tuntemuksia lyöminen saa aikaan, auttaa.

Eli sellainen kohtalaisen kova mojautus pesismailalla polvilumpioon aiheuttaa saavalle osapuolelle:

-pelkoa
-särkyä, kipua ja tuskaa
-epäluottamusta
-surua
-vihaa
-epätoivoa
-epäymmärrystä
-epäoikeudenmukaisuutta
-todellisuudentajun menettämistä
-kapinointia

jne....

Pelolla ei oikeaa kunnioitusta koskaan saavuteta.
Keinoja on monia, joilla kunnioitus ansaitaan, ja parhaiten kunnioitusta saa kun itse kunnioittaa lastaan.

Rajat on oltava tottakai, mutta ne luodaan pienestä pitäen rutiinin omaisesti, ja asianmukaisesti, jotta ne kantavat myöhemmin hedelmää.

Jos lapsi on henkisesti terve (ei diagnooseja) ja vanhempi on asiallinen, tiukkakin ohjaaja, mutta rakastaa paljon, muistaa kunnioittaa lasta niin päästään hyvään tulokseen.

Lapsia on eriluontoisia kuten meitä vanhempiakin. Vaikka olisi kuinka temperamenttista sakkia niin väkivalta missään muodossa ei kanna hedelmää.
 
Eli sellainen kohtalaisen kova mojautus pesismailalla polvilumpioon aiheuttaa saavalle osapuolelle:

Eihän tässä mistään pesismailalla polvilumpiot murskaksi lyömisestä puhuta (joka on taatusti sanktioitua Irakissakin), vaan läimäyttämisestä. Vanhemmat taas epäilemättä muistavat omasta lapsuudestaan, miltä se läimäyttäminen tuntuu.

Jos suomalainen vertaa läimäyttämistä törkeään väkivaltaan, niin eihän ulkomaalainen sitä lausuntoa ota vakavasti ja lausunnon antajaa pidetään vähintäänkin kahjona.
 
Eihän tässä mistään pesismailalla polvilumpiot murskaksi lyömisestä puhuta (joka on taatusti sanktioitua Irakissakin), vaan läimäyttämisestä. Vanhemmat taas epäilemättä muistavat omasta lapsuudestaan, miltä se läimäyttäminen tuntuu.

Jos suomalainen vertaa läimäyttämistä törkeään väkivaltaan, niin eihän ulkomaalainen sitä lausuntoa ota vakavasti ja lausunnon antajaa pidetään vähintäänkin kahjona.
Tuo on kärjistetty mutta asiaahan tossa on.
 
Pelolla ei oikeaa kunnioitusta koskaan saavuteta.
Keinoja on monia, joilla kunnioitus ansaitaan, ja parhaiten kunnioitusta saa kun itse kunnioittaa lastaan.

Rajat on oltava tottakai, mutta ne luodaan pienestä pitäen rutiinin omaisesti, ja asianmukaisesti, jotta ne kantavat myöhemmin hedelmää.

Jos lapsi on henkisesti terve (ei diagnooseja) ja vanhempi on asiallinen, tiukkakin ohjaaja, mutta rakastaa paljon, muistaa kunnioittaa lasta niin päästään hyvään tulokseen.

Lapsia on eriluontoisia kuten meitä vanhempiakin. Vaikka olisi kuinka temperamenttista sakkia niin väkivalta missään muodossa ei kanna hedelmää.

Pelko ei ole mikään kunnioittamisen vastakohta, vaan molempia tarvitaan. Toisaalta se myös de facto on niin, että lapsi tottelee, jos sitä uhataan tarpeeksi ikävällä kokemuksella, oli se lyömistä tai muuta. Eivät ruumiillista kuritusta käyttävät vanhemmat ja opettajat tyhmiä ole, vaan ovat nähneet sen ihan konkreettisesti sen kantavan hedelmää, ja siksi sitä tekevät.
 
Mieheni kertoi lapsen ja isän istuneen sellon raxissa ja lapsi itki,niin isä läimäytti pientä poskelle.:( Kyllä siinä oli aikuisellakin miehellä nieleskeltävää.Ja ajatelkaapa mitä olisi tapahtunut,jos olisi ollut suomalaisia...nyt ei kukaan välittänyt eikä reagoinut mitenkään.
 
Mieheni kertoi lapsen ja isän istuneen sellon raxissa ja lapsi itki,niin isä läimäytti pientä poskelle.:( Kyllä siinä oli aikuisellakin miehellä nieleskeltävää.Ja ajatelkaapa mitä olisi tapahtunut,jos olisi ollut suomalaisia...nyt ei kukaan välittänyt eikä reagoinut mitenkään.

Tuossa on se kulttuuriero. Monelle (useimmille?) nykypäivän suomalaisille se poskelle läimäyttäminen näyttäytyy vihan ja vahingoittamisen haluna. Vaikka useimmille Lähi-idästä tuleville se sen sijaan on asiallista kurinpitoa.
 
Mieheni kertoi lapsen ja isän istuneen sellon raxissa ja lapsi itki,niin isä läimäytti pientä poskelle.:( Kyllä siinä oli aikuisellakin miehellä nieleskeltävää.Ja ajatelkaapa mitä olisi tapahtunut,jos olisi ollut suomalaisia...nyt ei kukaan välittänyt eikä reagoinut mitenkään.

Ei sitten miehesikään puuttunut asiaan, vai?
 
No mikä on esim. Ranskassa ok, ei ole sitä täällä. Meillä on henkinen ahdistus ja kurittaminen korvannut jo liikaakin fyysistä. Ihmiset voi Suomessa aika pahoin siihen nähden ettei lasta voi kasvattaa kuriapukeinoja viisaasti käyttäen.

Läimäytys ja tukkapölly on objektiivisesti katsoen ihan hyviä lapsen koulutusvälineitä tai sm seksin elementtejä eli monikäyttöisiä juttuja. Sen ei tarvitse olla paha asia.
 
Moni kantasuomalainenkin kaipaisi aiheesta opetusta, melko yleistähän lapsiin kohdistuva väkivalta edelleen on. Ja henkisen väkivallan muotoja usein keskustelupalstoilla suositellaan, ja myös fyysistä väkivaltaa monet puolustelee.

Jäähyä ei tosiaan pidä minusta suositella, se on tosiaan jo todettu lapsen psyykelle vahingolliseksi.
http://yle.fi/uutiset/psykoterapeut...le_laittaminen_ovat_kuritusvakivaltaa/7499330

Jos lapset haluaa kasvattaa heitä kunnioittaen ja pidemmän aikavälin tavoitteet mielessään, ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua täydellisen tottelevaisuuden ihanteesta. On luonnollista ja tervettä, että lapset kapinoivat ja heillä on myös omaa tahtoa. Kun vanhempi saavuttaa varhaislapsuudessa lapsen kunnioituksen ja auktoriteetin muuten kuin pelon kautta, myöhemmässä vaiheessa on helpompaa eikä teini-iässäkään suuret ongelmat kovin todennäköisiä.
 
Jos lapset haluaa kasvattaa heitä kunnioittaen ja pidemmän aikavälin tavoitteet mielessään, ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua täydellisen tottelevaisuuden ihanteesta. On luonnollista ja tervettä, että lapset kapinoivat ja heillä on myös omaa tahtoa. Kun vanhempi saavuttaa varhaislapsuudessa lapsen kunnioituksen ja auktoriteetin muuten kuin pelon kautta, myöhemmässä vaiheessa on helpompaa eikä teini-iässäkään suuret ongelmat kovin todennäköisiä.

Aika harvalla vanhemmalla on mitään täydellisen tottelevaisuuden ideaalia. Sen sijaan lasten uhkailu ja rankaisu on yleensä välttämätöntä ihan vaan jonkinlaisen "perustottelevaisuuden" ylläpitämiseksi.

Jos lapselle ei pidetä edes perustavanlaatuista kuria tulee tästä tyypillisesti pahoinvoiva häirikkö, mille kurituksen väitettyä traumaattisuutta paheksuvat eivät jostain syystä anna mitään painoa/merkitystä.
 
Lapsen oman tahdon kehittyminen on ehdottoman tärkeää. Mutta hölmöilyn vapaus tuo ongelmia ja johtaa esim. ylemmyydentuntoihin ja siihen, ettei viitsitä nähdä vaivaa tai ajatella omaehtoisesti.

Suomi on jo luonteeltaan väkevä kiusaamisyhteiskunta, jossa ei tunneta tiettyjä hyvän maun rajoja. Ns. kotikuri usein nimetään pelkäksi pahaksi asiaksi. Se ei Ranskassa sitä näyttäisi olevan, koska lapsista kuitenkin välitetään jopa paljon enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ranskassa lapsi on tähti perheessä, jota varjellaan ja tarvittaessa tietty läimäytetään.

Psykologiset tutkimukset ovat usein asenteellisia, ja tukevat kulttuuria. Suomessa meillä on hyvin traumaattiset käsitykset väkivallasta. Emme ole tottuneet näkemään myönteistä kurinpitoa. Sm seksin suosio in alhainen. Juoppoisä joka hakkaa perheensä ei ole sama asia kuin kotikuriin ja lapsista välittämiseen perustuva kotikasvatus.
 
Kunnioitatko sinä poliiseja, vaikka heillä on oikeus rangaista sinua sakoilla tai putkalla?

Tuli vaan mieleen...

Kyse oli väkivallasta!
Poliisit on vähän huono esimerkki. Miksi et valinnut sotilasta?
Poliisien kunnioitus tulee siitä että he takaavat meille turvan ja järjestyksen. Samaa kaipaa lapsi. Liian vapaa kasvatus tuo tullessaan turvattomuutta ja liian kurittava; lue pesismailaviestistäni tuntemukset.
 
Kyse oli väkivallasta!
Poliisit on vähän huono esimerkki. Miksi et valinnut sotilasta?
Poliisien kunnioitus tulee siitä että he takaavat meille turvan ja järjestyksen. Samaa kaipaa lapsi. Liian vapaa kasvatus tuo tullessaan turvattomuutta ja liian kurittava; lue pesismailaviestistäni tuntemukset.

Argumenttisi taisi kyllä olla se, että jos lasta rankaisee/kurittaa niin tämän kunnioitus vanhempia kohtaan häviää automaattisesti.

Niinpä voi ihan perustellusti ihmetellä, kuinka saatat omata kunnioitusta jotakin muuta tahoa kohtaan joka myös jakelee rangaistuksia, vaikka rangaistukset sinällään poistavat kaiken kunnioituksen sen sileän tien.
 
Lapsen oman tahdon kehittyminen on ehdottoman tärkeää. Mutta hölmöilyn vapaus tuo ongelmia ja johtaa esim. ylemmyydentuntoihin ja siihen, ettei viitsitä nähdä vaivaa tai ajatella omaehtoisesti.

Suomi on jo luonteeltaan väkevä kiusaamisyhteiskunta, jossa ei tunneta tiettyjä hyvän maun rajoja. Ns. kotikuri usein nimetään pelkäksi pahaksi asiaksi. Se ei Ranskassa sitä näyttäisi olevan, koska lapsista kuitenkin välitetään jopa paljon enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ranskassa lapsi on tähti perheessä, jota varjellaan ja tarvittaessa tietty läimäytetään.

Psykologiset tutkimukset ovat usein asenteellisia, ja tukevat kulttuuria. Suomessa meillä on hyvin traumaattiset käsitykset väkivallasta. Emme ole tottuneet näkemään myönteistä kurinpitoa. Sm seksin suosio in alhainen. Juoppoisä joka hakkaa perheensä ei ole sama asia kuin kotikuriin ja lapsista välittämiseen perustuva kotikasvatus.

mies1, sinäkö se siinä?

Asiaa, mutta ei toimi Suomessa, koska kulttuurierot ovat valtavia Ranskaan verrattuna.
(liian moni asia vaikuttaa liian moneen).
 
Argumenttisi taisi kyllä olla se, että jos lasta rankaisee/kurittaa niin tämän kunnioitus vanhempia kohtaan häviää automaattisesti.

Niinpä voi ihan perustellusti ihmetellä, kuinka saatat omata kunnioitusta jotakin muuta tahoa kohtaan joka myös jakelee rangaistuksia, vaikka rangaistukset sinällään poistavat kaiken kunnioituksen sen sileän tien.
Luulin, että aloituksessa haettiin keinoja miten opastaa suomalaisten suosimaan kasvatustapaan...

En oikein itsekään ole enää varma tuosta läimäytyksen vaikutuksesta kunnioitukseen, mutta Suomessa tuo ei mielestäni toimi. Meillä on ihan eri kulttuuri kuin Venäjällä, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa jne. missä lapsia saa läimäytellä.
 

Yhteistyössä