Kuinka kauan teillä tarvittu harjoitusta, että lapsi oppinut fillaroimaan ilman apupyöriä?

[Blue]

[QUOTE="vieras";26228813]Siis mikä kiire sinulla on saada lapset ajamaan pyörällä mahdollisimman varhain? Mun äiti ei osaa jaa pyörällä ollenkaan. Ei ole ikinä ajanut ja hyvin on pärjännyt elämässä eläkeikäiseksi saakka.[/QUOTE]

No pyöräily nyt vaan kuuluu perustaitoihin mitä tarvitaan jo koulussakin (kuten myös luistelu ja hiihtokin). Ja tosiasia on että viimeistään normaalilla eskarilaiselle on motoriikan puolesta valmiudet pyöräilyyn. Ja silloin alkaa tosiaan tulla jo kavereiden osalta myös painostusta oppimiseen (mikä on sekin ihan hyvä asia joskus koska nopeuttaa oppimista). Liikunnalliset taidot on musta ihan yhtä tärkeitä kuin muutkin, esim. koulussa opittavat (ja tarvittavat), jutut. Se että se on jätetty vanhempien opetettavaksi koulun sijaan, ei tee siitä yhtään vähempiarvoista. Harvemmin kuitenkaan törmää vanhempaan joka sanoo että mikä kiire sillä opettajalla on opettaa mun lapsi lukemaan (tai vaikka pelaamaan pesäpalloa, sitä kun näin keväällä usein opetellaan liikuntatunneilla) kun mun isoisänikään ei osannut ja ihan hyvin on parjännyt ilmankin..

Ja nykyään on vielä tärkeämpää että lapset osaavat liikkua monipuolisesti kun on iso vaara että osaamattomat syrjäytyvät sohvaperunoiksi pelikoneiden ääreen.

Vaatii vanhemmiltakin hieman viitseliäisyyttä. Ihan hyvä, koska silloin tulee lastenkin kanssa vietettyä sitä aikaa.

 

["Kala"]

Päivä tai pari. Poika oli viiden vanha kun otettiin apupyörät pois. Neuvon niinkuin moni muukin neuvonut; satula niin alas että yltää kunnolla jalat maahan, nurmikolle jossa tasaista tai loivaa alamäkeä ja antaa itsekseen harjoitella. Ja tosiaankin ottakaa se tanko pois heilumasta sieltä, haittaa vain menoa.

 

[kokoko]

Meillä poika oli todella kärsimätön... yleensäkin harjoittelemaan mitään.. kaikki olisi pitänyt oppia heti. Pari kertaa kokeili joskus 5-vuotiaana mutta kun ei heti osannut lopetti kokeilemisen siihen. Oppi sitten ajamaan ilman apupyöriä 6-vuotiaana. Annettiin pojan kokeilla kun halusi, sitten vain kerran lähti huomaamattaan polkemaan kun luuli että pidetään kiinni. Siitä se sitten lähti, muutamaa kaatumista lukuunottamatta sujui heti hyvin.

Tyttö oppi nyt heti keväällä, muutaman viikon sinnikkään harjoittelun tuloksena (tytöllä riittää kärsivällisyys vaikka mihin). Tyttö täyttänyt tammikuussa 5v. Kokeili muutaman kerran jo viime syksynä mutta huonot ilman pilasi liian myöhään aloitetun harjoittelun jota sitten koko talven odotti että pääseen taas kokeilemaan.
Tyttö aloitti ensin ns. liian pienellä pyörällä jolloin jalat ylettyivät maahan. Sitten ostettiin isompi pyörä (sopiva) jolla nyt ajaa sujuvasti vaikka oikea oppinen jarruttaminen vielä harjoittelun alla.

Kaikki aikanaan oppii.. ihemttelen aina niitä jotka oikein kokee että nyt on lapsen pakkoa oppia jotakin.. esim. juuri pyörällä ajon tai vaikka luistelun.

 

["3xäiti"]

Meillä 4v poika pyöräili apupyörien tähän asti, kunnes isänsä kysyi, että otettaisko ne pois, kun ovat jo muutenkin irti. Pojalle se sopi, joten otettiin apupyörät irti, isosisko näytti miten lähdetään liikkeelle ja samantien oppi pyöräilemään ilman apupyöriä. Me kyllä laskettiin satula niin alas, että jalat ylettyy kunnolla maahan, näin on (ainakin äidin mielestä) helpompi sitten pysähtyä tai ottaa tukea, kun saa jalan kunnolla maahan.

Meillä ehkä auttanut se, että poika on ollut kova potkulautailemaan - tämäkin kehittää sitä tasapainoa. Eikä poika pelkää kaatumista jne, joten ei ottanut stressiä siitä, että menee nurin. Mutta kerrasta lähti liikkeelle ilman apupyöriä.

 

[Aanna]

Meillä esikoinen halusi viime kesänä apparit pois. Ja sai ne pois, muttei takaisin, vaikka jossain vaiheessa halusikin . Koko kesänä ei oppinut ottamaan itse vauhtia pyörällä. Kuopus taas meni paljon potkulaudalla ja harjoitteli tasapainoa. Otettiin apparit pois syksyllä (3,5v) ja pyöräili jo saman kuin esikoinen, eli kun vauhtiin saatiin niin suoraan osasi polkea. Tänä keväänä oppivat molemmat sitten pyörän selkään menon itse ja itsenäisen pyöräilyn päivässä.

 

[leijona76]

Veikaus: kauan tulee menemään. Jätkä on 4v ja sitä mieltä että hän oppii ajamaan appareitta. Sitä hermoa, kuunteluhalua jne vaan ei oo tippaakaan joten tuskin oppii aikoihin. Ei ennenkun alkaa kuunnella ja tehdä kuten neuvotaan.

 

["elle"]

Meidän 3v neiti (tosin ihan kohta 4v) lähti kuukausi sitten ajamaan "pieneksi" jääneellä Nopsalla, jota olin mummolan varastoon viemässä pikkuveljen kasvua odottamaan. Apparit oli siirretty seuraavan koon pyörään ja potkupyörä jäänyt jo viimekesänä pieneksi, kun siirtyi apupyörälliseen pyöräilyyn. Ikkunasta katsoin tosiaan, ja siellä se harjoitteli ajamista, ja saman tien oppi - nyt vaan pyöräilis kokoajan, ja niin on ylpeä taidostaan, kun huomasi, etteivät kaverit osaa tätä taitoa vielä lainkaan!! Uskon, että potkupyöräily on opettanut pyörän hallinnan ja tasapainon, apupyörien avulla ajo taas polkemisen - ei sit vaadi kun rohkeutta yhdistää nämä jo hallussa olevat taidot, ja vot!

 

["Äippäx4"]

Meillä on pojat (2kpl) oppineet ajamaan 3-vuotiaana ilman appareita. Otettiin apupyörät pois ja eikun menoksi vaan. Aluksi vähän avustelin, mutta 4-5pv ja homma sujui.

Tytöt ovat oppineet 5,5v ja 6v vasta. Ei vaan tasapaino pitänyt ja muutenkin kovin epävarmoja olivat kokeilemaan.

 

[DaLin]

Tyttö oli vähän vajaa 6v, kun otettiin apupyörät pois, eli viimekesänä. Meni varmaan kuukaisi toista, ennen kuin oppi kunnolla. Aluksi pidin tytöstä kiinni ja pieni matkoja meni ilman apua, mutta sitten muksahteli. Meilläkin oli niin matalalla satula, että osui jalat maahan.

Poika täyttää nyt 3v ja eilen otettiin apupyörät pois Näyttää siltä, että jos nyt joka päivä ajellaan, niin viikonloppuna varmaan sujuu jo ilman appareita hyvin.

Nuorin ei vielä pyöräile.

 

[Lex]

Älä huoli, meillä oppi 7-vuotias nyt viime viikkoina vasta ajamaan. Koko viime kesä "treenattiin" ilman appareita, mutta pojalla ei ollut rohkeutta eikä halua siihen hommaan vielä silloin.

Ilmoitti hyvin ykskantaan, ettei aio ajaa ja kävelee mieluummin.

Nyt homma lähti käyntiin hirveällä tsemppauksella ja laskemalla satula niin alas että jalat ylettävät kunnolla maahan, niin ei tarvitse pelätä kaatumista.
Muutamassa päivässä se lähtee sujumaan, kun pojan oma rohkeus ja motivaatio löytyy =)

 

[Eedla]

Meillä kumpiki isommista on oppinu ihan kerrasta. Siis sillai että apparit pois ja treenaamaan, tunti tai pari on harjoteltu ja sit ne on jo ajanu ilman. Mutta varmasti on lapsikohtaista tämä asia.