"vieras"
kotiin vauvan ja oman perheen kanssa etkä lähteä oikein mihinkään kodin ulkopuolelle ja muutenkin keskittyminen on kohdistunut suurimmaksi osaksi vain vauvaan eikä muu elämä ole paljon kiinnotanut?
"kahden äiti"
Ekan kohdalla ahdisti koko vauva-arki kotona, joten halusin heti seuraavana päiävänä kotiutumisesta jo "ihmisten ilmoille". Toisen kohdalla ehkä pari päivää-viikon.
"neljä lasta"
pari ekaa viikkoa oon ollut enemmän kotona, mut sen jälkeen olo jo niin hyvä että menen enemmän..
Synnäriltä mentiin suoraan anopille kahville. Ei käyty edes kotona ensin..Että automatkan verran?
kotiutumisen jälkeisenä päivänä lähdettiin vauvan kanssa käymään pikaisesti viereisessä kauppakeskuksessa hakemassa asioita jotka oli unohtunut hankkia vauvaa varten. muuten sit meniki pari viikkoa helposti kotona ollessa ja ihmetellessä uutta arkea 
mutta kyllä meillä kävi kavereita kyläilemässä, oli vielä niin pirun kylmää silloin (-20) ettei sen lapsen kanssa viittiny lähteäkään ulkoilemaan.. saas nähdä minkälaista sitten on kun tää toinen syntyy.
mutta kyllä meillä kävi kavereita kyläilemässä, oli vielä niin pirun kylmää silloin (-20) ettei sen lapsen kanssa viittiny lähteäkään ulkoilemaan.. saas nähdä minkälaista sitten on kun tää toinen syntyy.Mulla kestänyt muutaman viikon molempien kanssa sellainen totutteluvaihe. En oo linnoittautunut kotiin ja olen tykännyt, kun ystävät ja sukulaiset on käyneet katsomassa vauvaa, mutta kuitenkin aika rauhassa olen halunnut olla. Niin että maksimissaan yksi "tapahtuma" päivässä on ollut.
"vieras"
Muutaman päivän.
Okei, esikoisen kanssa oltiin sairaalassa 9 vuorokautta että siinä ajassa kyllä tutustuttiin toisiimme ja saatiin hommat sujumaan mukavasti mutta sairaalasta kun päästiin, oli kiva päästä kauppaan ja ulkoilemaan.
Okei, esikoisen kanssa oltiin sairaalassa 9 vuorokautta että siinä ajassa kyllä tutustuttiin toisiimme ja saatiin hommat sujumaan mukavasti mutta sairaalasta kun päästiin, oli kiva päästä kauppaan ja ulkoilemaan.