V
vierailija
Vieras
https://www.iltalehti.fi/iltvhullumaailma/a/59e4fc40-fd1b-45bf-a971-96c228f82c76
Painajaismainen joulukulkue kolisteli läpi itävaltalaiskaupungin - puoliksi pukin ja paholaisen hahmot kauhistuttavat
Tänään klo 9:04
Puoliksi pukki ja puoliksi paholainen, Krampus, on keskieurooppalaisessa kansanperinteessä esiintyvä hahmo. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyneitä lapsia jouluna, vastakohtana joulupukin esikuvalle, joka palkitsee kilttejä lapsia lahjoilla.
Krampus on keskieurooppalaisessa kansanperinteessä esiintyvä hahmo, joka on puoliksi pukki ja puoliksi paholainen. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyineitä lapsia jouluna, vastakohtana joulupukin esikuvana toimineelle Pyhälle Nikolaokselle, joka palkitsee kilttejä lapsia lahjoilla. Krampuksenyö (saks. Krampusnacht) alkaa joulukuun 5. päivän iltana, jolloin hahmon kerrotaan kulkevan rankaisemassa ilkeitä lapsia. Paikasta riippuen, Krampus kulkee joko yksinään tai yhdessä lapsia palkitsevan Pyhän Nikolaoksen kanssa.[1]
Krampus on yleinen hahmo [URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Alpit']Alppien ympäristössä Itävallassa, Baijerissa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Pohjois-Italiassa sekä Tšekissä ja Unkarissa. Perinteeseen kuuluu muun muassa Krampus-korttien lähettäminen. Useissa Alppikylissä järjestetään myös niin sanottuja krampuksenjuoksuja (saks. Krampuslauf), johon osallistuu hahmoksi pukeutuneita nuoria.[1]
Krampuksen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta tutkijat arvelevat sen periytyvän jo kristinuskoa edeltävältä ajalta. Skandinaavisen mytologian mukaan Krampus on alamaailman eli Helheimin jumalattaren Helin poika.[1][/URL]
Painajaismainen joulukulkue kolisteli läpi itävaltalaiskaupungin - puoliksi pukin ja paholaisen hahmot kauhistuttavat
Tänään klo 9:04
Puoliksi pukki ja puoliksi paholainen, Krampus, on keskieurooppalaisessa kansanperinteessä esiintyvä hahmo. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyneitä lapsia jouluna, vastakohtana joulupukin esikuvalle, joka palkitsee kilttejä lapsia lahjoilla.
Krampus on keskieurooppalaisessa kansanperinteessä esiintyvä hahmo, joka on puoliksi pukki ja puoliksi paholainen. Perinteen mukaan Krampus rankaisee huonosti käyttäytyineitä lapsia jouluna, vastakohtana joulupukin esikuvana toimineelle Pyhälle Nikolaokselle, joka palkitsee kilttejä lapsia lahjoilla. Krampuksenyö (saks. Krampusnacht) alkaa joulukuun 5. päivän iltana, jolloin hahmon kerrotaan kulkevan rankaisemassa ilkeitä lapsia. Paikasta riippuen, Krampus kulkee joko yksinään tai yhdessä lapsia palkitsevan Pyhän Nikolaoksen kanssa.[1]
Krampus on yleinen hahmo [URL='https://fi.wikipedia.org/wiki/Alpit']Alppien ympäristössä Itävallassa, Baijerissa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Pohjois-Italiassa sekä Tšekissä ja Unkarissa. Perinteeseen kuuluu muun muassa Krampus-korttien lähettäminen. Useissa Alppikylissä järjestetään myös niin sanottuja krampuksenjuoksuja (saks. Krampuslauf), johon osallistuu hahmoksi pukeutuneita nuoria.[1]
Krampuksen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta tutkijat arvelevat sen periytyvän jo kristinuskoa edeltävältä ajalta. Skandinaavisen mytologian mukaan Krampus on alamaailman eli Helheimin jumalattaren Helin poika.[1][/URL]
