V
vieras
Vieras
Lehtomäki toivoo Kööpenhaminasta lentoveroa
Keskiviikko 09.12.2009 klo 07:39 (päivitetty ke 07:40) Aamulehti16 kommenttia
AAKUVA: ARI LEPPÄ/KL
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mielestä lentoverolla voitaisiin rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää.
Jos ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) saisi päättää, yksi yksityiskohta Kööpenhaminan ilmastosopimuksessa olisi kansainvälinen lentovero.
Sillä rahoitettaisiin Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
- Sillä olisi se hyvä puoli, että melko pienellä yksittäisellä maksulla seuraavat erittäin isot rahakertoimet. Rahoitustarve on niin mittava, että sitä ei voi kattaa vain teollistuneiden maiden julkisista rahoista, Lehtomäki sanoi.
Kööpenhaminassa Lehtomäki ei kuitenkaan yksin päätä, sillä kokouspöydässä on 190 muunkin maan edustajia.
Perusteet kuntoon
Suomen tavoite on Lehtomäen mukaan selvä: Kööpenhaminassa pitäisi ensi viikolla saada aikaan poliittinen läpimurto, joka johtaa laillisesti sitovaan kansainväliseen sopimukseen.
Osallistujamaiden lupaukset eivät vielä täytä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n asettamia tavoitteita, mutta Lehtomäen mielestä kokouksen päätökset eivät ole jäämässä vain kosmeettisiksi.
Ilmastokysymyksissä aktiivinen EU on luvannut nostaa omaa päästövähennystavoitettaan 20:stä 30 prosenttiin, jos sopimus on riittävän kattava.
- Pidän todennäköisenä, että Euroopan unionikin liikkuu, Lehtomäki arvioi.
Yhdysvalloilla on isot kasvihuonekaasupäästöt, mutta maan lupaukset niiden vähentämiseksi ovat olleet toistaiseksi melko vähäisiä. Pieni positiivinen signaali on, että presidentti Barack Obama aikoo ehkä sittenkin osallistua kokouksen loppurutistukseen.
- Olennaisinta on, millaisen viestin Obama pystyy tänne tuomaan, minkälaisia päästövähennystavoitteita ja rahoitussitoumuksia hän lupaa.
Hiilinielut tärkeä
Suomelle kansallisesti ehkä merkittävin kysymys on hiilinielujen laskukaava, eli miten metsien käyttö otetaan huomioon hiilidioksidipäästöjen laskennassa.
Suomi neuvottelee osana EU:ta, eli näkemyksille pitää saada ensin 27 jäsenmaan tuki. Lehtomäen mukaan Suomi ei kutienkaan ole metsineen yksin. Vajaan kymmenen muunkin EU-maan ympäristöministerit ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jossa vaaditaan, että luonnontieteellinen nielu ei voi laskentakaavassa muuttua päästöksi.
Tämä artikkeli on julkaistu Aamulehdessä tänään, torstaina 9.12.2009.
Keskiviikko 09.12.2009 klo 07:39 (päivitetty ke 07:40) Aamulehti16 kommenttia
AAKUVA: ARI LEPPÄ/KL
Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mielestä lentoverolla voitaisiin rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää.
Jos ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) saisi päättää, yksi yksityiskohta Kööpenhaminan ilmastosopimuksessa olisi kansainvälinen lentovero.
Sillä rahoitettaisiin Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
- Sillä olisi se hyvä puoli, että melko pienellä yksittäisellä maksulla seuraavat erittäin isot rahakertoimet. Rahoitustarve on niin mittava, että sitä ei voi kattaa vain teollistuneiden maiden julkisista rahoista, Lehtomäki sanoi.
Kööpenhaminassa Lehtomäki ei kuitenkaan yksin päätä, sillä kokouspöydässä on 190 muunkin maan edustajia.
Perusteet kuntoon
Suomen tavoite on Lehtomäen mukaan selvä: Kööpenhaminassa pitäisi ensi viikolla saada aikaan poliittinen läpimurto, joka johtaa laillisesti sitovaan kansainväliseen sopimukseen.
Osallistujamaiden lupaukset eivät vielä täytä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n asettamia tavoitteita, mutta Lehtomäen mielestä kokouksen päätökset eivät ole jäämässä vain kosmeettisiksi.
Ilmastokysymyksissä aktiivinen EU on luvannut nostaa omaa päästövähennystavoitettaan 20:stä 30 prosenttiin, jos sopimus on riittävän kattava.
- Pidän todennäköisenä, että Euroopan unionikin liikkuu, Lehtomäki arvioi.
Yhdysvalloilla on isot kasvihuonekaasupäästöt, mutta maan lupaukset niiden vähentämiseksi ovat olleet toistaiseksi melko vähäisiä. Pieni positiivinen signaali on, että presidentti Barack Obama aikoo ehkä sittenkin osallistua kokouksen loppurutistukseen.
- Olennaisinta on, millaisen viestin Obama pystyy tänne tuomaan, minkälaisia päästövähennystavoitteita ja rahoitussitoumuksia hän lupaa.
Hiilinielut tärkeä
Suomelle kansallisesti ehkä merkittävin kysymys on hiilinielujen laskukaava, eli miten metsien käyttö otetaan huomioon hiilidioksidipäästöjen laskennassa.
Suomi neuvottelee osana EU:ta, eli näkemyksille pitää saada ensin 27 jäsenmaan tuki. Lehtomäen mukaan Suomi ei kutienkaan ole metsineen yksin. Vajaan kymmenen muunkin EU-maan ympäristöministerit ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jossa vaaditaan, että luonnontieteellinen nielu ei voi laskentakaavassa muuttua päästöksi.
Tämä artikkeli on julkaistu Aamulehdessä tänään, torstaina 9.12.2009.
