Eli auttakaa, hermo palaa....
Tokaluokkalainen on koulussa hyvä, rauhallinen, kiltti, ei riehu eikä mitään ja käyttäytyy asiallisesti niinkuin 2-luokkalainenn parhaimmilaan käyttäytyy.
Mutta kotiin kun tulee niin takki ei mene vieläkään naulakkoon, hattu eikä reppu myöskään paikoilleen. Poika puhuu kun äijät, nimittelee siskojaan ja keskustelu tapahtuu huutamalla. Olen puhunut asiasta terkkarille jo 9kk neuvolassa.... Eli hän on ylivilkas kotona, mutta miten hemmetissä osaa koulussa olla noin hienosti?! AD/HD -lapsi ei pystyisi kontrolloimaan käytöstään noin, sitäkin olen nimittäin epäillyt.
Muuten hän kaipaa hirveesti huomiota (koulussa ei ole vilkkaimpien poikien kanssa vaan rauhallisten), puhuu hirveesti koko ajan, mutta kahden kesken on rauhallisempi ja ihan järkevä, pelaa futista ja kaikki liikunta tekee hyvää.
Onko muilla tuollaisia "kaksjakoisia" koululaisia? Mulla on voimat jo loppu, olisi kiva keskittyä muihinkin sisaruksiin, mutta tuntuu, että suurin osa ajasta menee tuon keskimmäisen komentamiseen. Rajat on tiukat, mutta niistä neuvotellaan ja yritetään keskittyä pojan vahvuuksiin ja niihin asioihin, mitkä hoituu hienosti. Ajatuksia? Vertaistukea?
Tokaluokkalainen on koulussa hyvä, rauhallinen, kiltti, ei riehu eikä mitään ja käyttäytyy asiallisesti niinkuin 2-luokkalainenn parhaimmilaan käyttäytyy.
Mutta kotiin kun tulee niin takki ei mene vieläkään naulakkoon, hattu eikä reppu myöskään paikoilleen. Poika puhuu kun äijät, nimittelee siskojaan ja keskustelu tapahtuu huutamalla. Olen puhunut asiasta terkkarille jo 9kk neuvolassa.... Eli hän on ylivilkas kotona, mutta miten hemmetissä osaa koulussa olla noin hienosti?! AD/HD -lapsi ei pystyisi kontrolloimaan käytöstään noin, sitäkin olen nimittäin epäillyt.
Muuten hän kaipaa hirveesti huomiota (koulussa ei ole vilkkaimpien poikien kanssa vaan rauhallisten), puhuu hirveesti koko ajan, mutta kahden kesken on rauhallisempi ja ihan järkevä, pelaa futista ja kaikki liikunta tekee hyvää.
Onko muilla tuollaisia "kaksjakoisia" koululaisia? Mulla on voimat jo loppu, olisi kiva keskittyä muihinkin sisaruksiin, mutta tuntuu, että suurin osa ajasta menee tuon keskimmäisen komentamiseen. Rajat on tiukat, mutta niistä neuvotellaan ja yritetään keskittyä pojan vahvuuksiin ja niihin asioihin, mitkä hoituu hienosti. Ajatuksia? Vertaistukea?