V
"vieras"
Vieras
Yhteisen valtiontalouden eteen on kaikkien tehtävä jotain ja siksi ihmiset haluttaisiin saada nykyistä aikaisemmin töihin ja ihmisten työuria haluttaisiin pidentää nykyisestä. Kumma kun tätä asiaa ei ole vielä juuri noteerattu, mutta myös lapset ja nuoret ovat olennaisessa asemassa tuossa asiassa.
Ensinnäkin, peruskoulu ja oppivelvollisuus tulisi aloittaa vuotta aikaisemmin kuin nykyään, eli oppivelvollisuus tulisi alkaa sinä vuonna, kun lapsi on täyttänyt tai täyttää 6 vuotta. Moni lapsi aloittaa 6-vuotiaana esiopetuksen. Esiopetus ei ole lain mukaan kuitenkaan pakollista, joten on lapsia, jotka menevät kouluun ilman esiopetusta. Siksi olenkin sitä mieltä, että sen vuoksi varsinaisen peruskoulun voisikin aloittaa esiopetuksen sijaan jo 6-vuotiaana.
Toinen keino, ehkä vielä tärkeämpi, on lyhentää sekä koululaisten, että opiskelijoiden kesälomaa. Kesäloma voisi olla nykyisen koululaisten 2,5 kuukauden, sekä opiskelijoiden 3 kuukauden sijasta molemmilla 1 kuukausi.
Kuukauden pituinen kesäloma ei olisi mitenkään kummallista verrattuna vaikkapa muihin maihin. Maailmassa on maita, joissa koululaisten kesäloman pituus on vain yksi kuukausi. Lisäksi tuollainen kesäloma opettaisi koululaisia paremmin tulevaa työelämää varten, sielläkin kun on yleensä korkeintaan vain kuukauden pituinen vuosiloma. Koulunhan on tarkoitus opettaa tietoja, taitoja ja valmiuksia elämää sekä tulevaa työuraa varten. Kuukauden pituinen kesäloma tekisi koulunkäynnistä myös tehokkaampaa. Pitkän kesäloman aikana koululaisilla unohtuu asioita mielestä ja seuraavan lukuvuoden alussa asioita joudutaan kertaamaan. Tämä vie aikaa ja resursseja opetuksesta. Lyhemmän kesäloman aikana asiat eivät ehtisi niin paljon unohtua ja voitaisiin paremmin keskittyä uusien asioiden tehokkaampaan opettamiseen. Tämä voisi näkyä myös parantuneena koulumenestyksenä ja kun kouluissa saataisiin lisää aikaa käyttöön, niin esimerkiksi heikosti oppivan tukemiseen ja opettamiseen löytyisi enemmän aikaa.
Kuukauden pituisella kesälomalla voittaisi aikaa koko peruskoulun 1.-9. luokkien aikana jo kokonaisen yhden lukuvuoden sekä vielä ylikin verrattuna nykyiseen 2,5 kuukauden pituiseen kesälomaan. Peruskoulu olisi siis 8-luokkainen nykyisen 9 luokan sijaan. Lisäksi kun siihen yhdistettäisiin koulun aloittaminen vuotta aikaisemmin nykyisestä niin voitettaisiin jo peruskouluvaiheessa yli 2 vuotta aikaa. Tämä mahdollistaisi sen, että lukiossa tai ammattikoulussa aloitettaisiin jo 13-14 vuoden ikäisinä ja ylioppilaaksi tai ammattiin valmistuttaisiin 16-17 vuoden iässä. Tuossa iässä olisi mahdollista aloittaa myös vaikkapa korkeakouluopinnot.
Lisäksi kuukauden pituinen kesäloma tulisi olla myös kolmannen asteen koulutuksessa, eli ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Nykyisinhän se on jopa 3 kuukautta tai enemmänkin. Esimerkiksi yliopistoissa on tavoitteena nykyään suorittaa sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto yhteensä 5 vuodessa, mutta aikaa saa käyttää kuitenkin maksimissaan 7 vuotta plus mahdollisen lisäajan. Korkeakoulumaailmassakin tuolla systeemillä voisi helposti voittaa aikaa ainakin vuoden, mutta todennäköisesti jopa enemmänkin, sillä on paljon, jopa enemmistö niitä, joilla opinnot vievät kauemmin kuin se 5 vuotta. Opiskeluajat putoaisivat tuolloin helpostikin ainakin 1-2 vuotta ja tuolloin suurin osa opiskelijoista valmistuisi maistereiksi alle 25 vuoden iässä, nopeimmat olisivat parikymppisiä tai korkeintaan hieman yli. Nykyäänhän maisteriksi valmistutaan keskimäärin 27-28 vuoden iässä.
Joku varmaan vetää tuohon, että "entäs opiskelijoiden kesätyöt ja työkokemus". No, opiskelijathan tekevät paljon nykyiselläänkin töitä opintojensa ohessa. Mikä sitä tuolloinkaan estäisi tekemästä niin.
Mielestäni on kummallista, että päättäjät ovat keskusteluissaan työurien pidentämikseksi jättäneet kokonaan tuollaiset vaihtoehdot huomioimatta ja patistavat esimerkiksi opiskelijoita koko ajan vain valmistumaan nopeammin ja pitämään ihmiset työelämässä eläkkeelle pääsemisen sijaan. Noilla keinoilla työuria voisi alkupäästä pidentää helposti ilman että ihmisten tarvitsisi vuoden aikana tahtiansa ollenkaan nykyisestä kiristää. Tahdin kiristämisen sijaan aloitettaisiin koulu vain nykyistä aikaisemmin ja käytäisiin koulua vuoden aikana nykyistä enemmän. Joku varmaan miettii, että "entäs lapset, kun heillä olisi vain kuukauden pituinen loma". Jos ihmiset oikeasti halutaan saamaan nykyistä nuorempina työelämään, niin silloin sen eteen on tehtävä jotain jo lapsena. Se vain sattuu olemaan karu totuus. Missään ei ole todisteita siitä, että vaikka kuukauden pitunen kesäloma tai koulunkäynnin aloittaminen 6-vuotiaana. olisi jotenkin haitallista lapsen ja lapsen kehityksen kannalta. Monissa maissa on tuollaisia järjestelyjä käytössä.
Ensinnäkin, peruskoulu ja oppivelvollisuus tulisi aloittaa vuotta aikaisemmin kuin nykyään, eli oppivelvollisuus tulisi alkaa sinä vuonna, kun lapsi on täyttänyt tai täyttää 6 vuotta. Moni lapsi aloittaa 6-vuotiaana esiopetuksen. Esiopetus ei ole lain mukaan kuitenkaan pakollista, joten on lapsia, jotka menevät kouluun ilman esiopetusta. Siksi olenkin sitä mieltä, että sen vuoksi varsinaisen peruskoulun voisikin aloittaa esiopetuksen sijaan jo 6-vuotiaana.
Toinen keino, ehkä vielä tärkeämpi, on lyhentää sekä koululaisten, että opiskelijoiden kesälomaa. Kesäloma voisi olla nykyisen koululaisten 2,5 kuukauden, sekä opiskelijoiden 3 kuukauden sijasta molemmilla 1 kuukausi.
Kuukauden pituinen kesäloma ei olisi mitenkään kummallista verrattuna vaikkapa muihin maihin. Maailmassa on maita, joissa koululaisten kesäloman pituus on vain yksi kuukausi. Lisäksi tuollainen kesäloma opettaisi koululaisia paremmin tulevaa työelämää varten, sielläkin kun on yleensä korkeintaan vain kuukauden pituinen vuosiloma. Koulunhan on tarkoitus opettaa tietoja, taitoja ja valmiuksia elämää sekä tulevaa työuraa varten. Kuukauden pituinen kesäloma tekisi koulunkäynnistä myös tehokkaampaa. Pitkän kesäloman aikana koululaisilla unohtuu asioita mielestä ja seuraavan lukuvuoden alussa asioita joudutaan kertaamaan. Tämä vie aikaa ja resursseja opetuksesta. Lyhemmän kesäloman aikana asiat eivät ehtisi niin paljon unohtua ja voitaisiin paremmin keskittyä uusien asioiden tehokkaampaan opettamiseen. Tämä voisi näkyä myös parantuneena koulumenestyksenä ja kun kouluissa saataisiin lisää aikaa käyttöön, niin esimerkiksi heikosti oppivan tukemiseen ja opettamiseen löytyisi enemmän aikaa.
Kuukauden pituisella kesälomalla voittaisi aikaa koko peruskoulun 1.-9. luokkien aikana jo kokonaisen yhden lukuvuoden sekä vielä ylikin verrattuna nykyiseen 2,5 kuukauden pituiseen kesälomaan. Peruskoulu olisi siis 8-luokkainen nykyisen 9 luokan sijaan. Lisäksi kun siihen yhdistettäisiin koulun aloittaminen vuotta aikaisemmin nykyisestä niin voitettaisiin jo peruskouluvaiheessa yli 2 vuotta aikaa. Tämä mahdollistaisi sen, että lukiossa tai ammattikoulussa aloitettaisiin jo 13-14 vuoden ikäisinä ja ylioppilaaksi tai ammattiin valmistuttaisiin 16-17 vuoden iässä. Tuossa iässä olisi mahdollista aloittaa myös vaikkapa korkeakouluopinnot.
Lisäksi kuukauden pituinen kesäloma tulisi olla myös kolmannen asteen koulutuksessa, eli ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Nykyisinhän se on jopa 3 kuukautta tai enemmänkin. Esimerkiksi yliopistoissa on tavoitteena nykyään suorittaa sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto yhteensä 5 vuodessa, mutta aikaa saa käyttää kuitenkin maksimissaan 7 vuotta plus mahdollisen lisäajan. Korkeakoulumaailmassakin tuolla systeemillä voisi helposti voittaa aikaa ainakin vuoden, mutta todennäköisesti jopa enemmänkin, sillä on paljon, jopa enemmistö niitä, joilla opinnot vievät kauemmin kuin se 5 vuotta. Opiskeluajat putoaisivat tuolloin helpostikin ainakin 1-2 vuotta ja tuolloin suurin osa opiskelijoista valmistuisi maistereiksi alle 25 vuoden iässä, nopeimmat olisivat parikymppisiä tai korkeintaan hieman yli. Nykyäänhän maisteriksi valmistutaan keskimäärin 27-28 vuoden iässä.
Joku varmaan vetää tuohon, että "entäs opiskelijoiden kesätyöt ja työkokemus". No, opiskelijathan tekevät paljon nykyiselläänkin töitä opintojensa ohessa. Mikä sitä tuolloinkaan estäisi tekemästä niin.
Mielestäni on kummallista, että päättäjät ovat keskusteluissaan työurien pidentämikseksi jättäneet kokonaan tuollaiset vaihtoehdot huomioimatta ja patistavat esimerkiksi opiskelijoita koko ajan vain valmistumaan nopeammin ja pitämään ihmiset työelämässä eläkkeelle pääsemisen sijaan. Noilla keinoilla työuria voisi alkupäästä pidentää helposti ilman että ihmisten tarvitsisi vuoden aikana tahtiansa ollenkaan nykyisestä kiristää. Tahdin kiristämisen sijaan aloitettaisiin koulu vain nykyistä aikaisemmin ja käytäisiin koulua vuoden aikana nykyistä enemmän. Joku varmaan miettii, että "entäs lapset, kun heillä olisi vain kuukauden pituinen loma". Jos ihmiset oikeasti halutaan saamaan nykyistä nuorempina työelämään, niin silloin sen eteen on tehtävä jotain jo lapsena. Se vain sattuu olemaan karu totuus. Missään ei ole todisteita siitä, että vaikka kuukauden pitunen kesäloma tai koulunkäynnin aloittaminen 6-vuotiaana. olisi jotenkin haitallista lapsen ja lapsen kehityksen kannalta. Monissa maissa on tuollaisia järjestelyjä käytössä.
