Koulukiusaajien vanhemmat!

["A P"]

Koulusurmat: Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja – Suomenkuvalehti.fi

Miettikää mitä kiusatuille voi tapahtua. Jos lapsenne kiusaa, sanotteko tosiaan: "Mieluummin kiusaaja kuin kiusattu"????

Eihän sitä kukaan halua myöntää että lapseni kiusaa, noloa toki... Tuon linkin tarina on vain yksi LIIAN monista.

Useinmiten kiusatuksi tullut syrjäytyy niin, ettei pysty kouluttamaan itseään ja jää yhteiskunnan hylkiöksi. Kysellään, miksi et mene kouluun tai töihin. Vaikea on vastata, selittää, miten on lapsena käynyt. Ei sitä kukaan ymmärrä enää kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päästä. Voisin jatkaa tätä loputtomiin, kertoja yksityiskohtia, vaan tiedän ettei se auta. Mutta jos/kun edes AJATTELET olisiko lapsesi mahdollinen kiusaaja, ota hänet ja kerro miten paljon tuskaa kiusaaminen tuottaa ja voi pilata elämän. Kerro että kun tapaat kiusattusi luokkakokouksessa sitten joskus, eikä hänellä ole ammattia tai hän ei halua edes vaihtaa sanaa kanssasi, otatko niskaasi syyllisyyden, joka tosiaan on SYYTÄSI. Elätkö loppuelämäsi ilman syyllisyyttä. Toivon ETTET.

Koulukiusaaminen on asia, johon täytyy puuttua! Kaikki vanhemmat taistoon! Kiitos. :heart:

 

["Peppi"]

Vastuu on yhtälailla kiusaajien vanhemmilla, kuin kiusattujenkin vanhemmilla. 60/40 Lapset ovat julmia toisilleen se on kyllä huomattu.

 

["A P"]

[QUOTE="Peppi";26565672]Vastuu on yhtälailla kiusaajien vanhemmilla, kuin kiusattujenkin vanhemmilla. 60/40 Lapset ovat julmia toisilleen se on kyllä huomattu.[/QUOTE]

Usein kiusatut lapset ovat arkoja/hiljaisia. Usein myöskään omena ei kauas puusta putoa. Vanhempien voi olla erittäin vaikeaa puuttua asiaan. Kotona voidaan kyllä keskustella ja lasta tsempata, vaan entä jos vanhempi on todellakin sosiaalisesti täysin kykenemätön puuttumaan asiaan? Joten älä sano että vastuuta on myös kiusatun vanhemmalla. Vastuu on AINA kiusaajalla ja hänen perheellään!

 

["Kahden äiti"]

[QUOTE="A P";26571407]Usein kiusatut lapset ovat arkoja/hiljaisia. Usein myöskään omena ei kauas puusta putoa. Vanhempien voi olla erittäin vaikeaa puuttua asiaan. Kotona voidaan kyllä keskustella ja lasta tsempata, vaan entä jos vanhempi on todellakin sosiaalisesti täysin kykenemätön puuttumaan asiaan? Joten älä sano että vastuuta on myös kiusatun vanhemmalla. Vastuu on AINA kiusaajalla ja hänen perheellään![/QUOTE]

Kyllä mun mielestä kiusatun vanhempienkin pitäis joskus katsoa peiliin.
Tiedän pojan, 13-vuotiaan, jota kiusataan. Kulki koulussa vielä kuutosluokalla haalareissa ja kypärämyssyssä, pinkki reppu selässä. Reppana poika muutenkin. Hirvittää ihan ajatella, mitä tuolle pojalle yläkoulussa tapahtuu, ei meno ainakaan rauhoitu.

 

["vieras"]

Asiaa vierestä nähneenä, joskus ne jotka sanovat joutuvansa kiusatuksi eivät oikeasti ole kiusattuja. Joskus on kyse vain ihan syvällisistä sosiaalisten taitojen puutteesta. "Kiusattu" saattaa tulkita ihan tavallisetkin eleet ja katseet kiusaamisena ja itse syrjäyttää itsensä syyttelemällä toisia.

Tietenkin on olemassa myös oikeaa kiusaamista. Mutta sellaiset, jotka aikuisena lähtevät jakamaan oman käden oikeutta tai lähtevät tästä todellisuudesta oman käden kautta, ovat usein jo lapsena OUT sosiaalisista säännöistä ja siitä miten kaverisuhteita vastavuoroisesti hoidetaan.

 

["jep"]

Omat lapset ovat vielä pieniä, mutta ei, en tule missään tapauksessa hyväksymään kiusaamista, en vaikka kiusaamisen kohde kuinka kulkisi haalareissa ja kypärämyssyssä kuutosluokalla tai vaikka vaipassa ja tutti suussa. Perseestä sellainen asenne, että vanhempien pitäisi neuroottisesti kytätä, etteivät heidän lapsensa ole millään lailla erilaisia, ettei jonkun nicopetteri kiusaa.

Sinällään kyllä tunnen sympatiaa myös kiusaajien vanhempia kohtaan, eivät he läheskään aina ole mitenkään syyllisiä siihen, että heidän lapsensa toimii niin kuin toimii. Vakavasti se silti pitäisi ottaa, ja suostua näkemään myös oman rakkaan lapsensa vähemmän mairitteleva puoli sekä lähteä reippaasti mukaan asiaa selvittämään. Ehkä, jos pystyy hyväksymään asian eikä pidä kiusaamista kiusaajan vanhempien syynä, on helpompi myös kohdata tilanne, jossa oma lapsi kiusaa ja tarttua siihen kuin mies tai nainen, eikä pakoilla ajatellen, että jos myöntää asianlaidan, se on todiste omasta epäonnistumisesta vanhempana. Paljon on kiinni myös ryhmädynamiikasta, ja asian eteen pitää tehdä töitä myös luokassa, vaikka kuinka kotikasvatus olisi oppilailla kunnossa.