J
Juupajuujuu
Vieras
Ihmettelen miksi monessa kotihoidontuki keskustelussa nousee esille väittämä "jos et pärjää kotihoidontuella niin vie lapsesi hoitoon ja mene töihin"
Suurin synti kaikista taitaa olla se, että on kotona kotihoidontuella, hoitovapaalla töistä, hoitamassa lasta/lapsia ja perhe tarvitsee toimeentulotukea pärjätäkseen taloudellisesti.
Saisinko teiltä vastaukset mieltä kaihertaviin kysymyksiin?
A)Onko oikeasti niin, että hyvinvointivaltion verorahat menevät hukkaan kun perhettä tuetaan taloudellisesti reilun 2v/lapsi jotta lapsi saa olla kotihoidossa?
B)miksi huonompituloisten lapsilla EI olisi samaa oikeutta kotihoitoon kuin parempi tuloisilla?
C)miten perustelette väittämät lasten hyvinvoinnin kannalta?
D) mikä oma tilanteesi on/oli kun lapset olivat pieniä? Esim. Hyvätuloinen isä, menette molemmat töihin kun lapsi oli 1v jne.
Olen havainnut että useimman väittämät allekirjoittaneen kohdalla
1) puoliso on ollut hyvätuloinen joten taloudellinen pärjääminen on ollut itsestään selvää lasta kotona hoitaessa. Ei katsota omaa nokkaa pitemmälle.
2) vanhemmat ovat katsoneet varakkuutensa lasta tärkeämmäksi (elintasonsa ylläpitämiseksi), vieneet lapsen varhain hoitoon, tuntevat siitä syyllisyyttä ja syyttävät siksi tuilla eläviä perheitä"loisiksi" ym.
3) ymmärrys ei riitä. Perinteisessä perheessä on kaksi vanhempaa jotka voivat sumplia keskenään lastenhoidon järjestämisen ja hyvässä tapauksessa pienen lapsen hoitopäivät jää minimaallisiksi vaikka molemmat vanhemmat ovatkin työelämässä. Entä yh perheet, perheet joissa toinen vanhempi on vain toimintakykyinen jne.? Joiden kohdalla töihin meno tarkoittaisi automaattisesti lapsille pitkiä hoitopäiviä,väsyneen vanhemman ym.
E) tunnistitko itsesi edellisistä kohdista 1,2 tai 3?
Suurin synti kaikista taitaa olla se, että on kotona kotihoidontuella, hoitovapaalla töistä, hoitamassa lasta/lapsia ja perhe tarvitsee toimeentulotukea pärjätäkseen taloudellisesti.
Saisinko teiltä vastaukset mieltä kaihertaviin kysymyksiin?
A)Onko oikeasti niin, että hyvinvointivaltion verorahat menevät hukkaan kun perhettä tuetaan taloudellisesti reilun 2v/lapsi jotta lapsi saa olla kotihoidossa?
B)miksi huonompituloisten lapsilla EI olisi samaa oikeutta kotihoitoon kuin parempi tuloisilla?
C)miten perustelette väittämät lasten hyvinvoinnin kannalta?
D) mikä oma tilanteesi on/oli kun lapset olivat pieniä? Esim. Hyvätuloinen isä, menette molemmat töihin kun lapsi oli 1v jne.
Olen havainnut että useimman väittämät allekirjoittaneen kohdalla
1) puoliso on ollut hyvätuloinen joten taloudellinen pärjääminen on ollut itsestään selvää lasta kotona hoitaessa. Ei katsota omaa nokkaa pitemmälle.
2) vanhemmat ovat katsoneet varakkuutensa lasta tärkeämmäksi (elintasonsa ylläpitämiseksi), vieneet lapsen varhain hoitoon, tuntevat siitä syyllisyyttä ja syyttävät siksi tuilla eläviä perheitä"loisiksi" ym.
3) ymmärrys ei riitä. Perinteisessä perheessä on kaksi vanhempaa jotka voivat sumplia keskenään lastenhoidon järjestämisen ja hyvässä tapauksessa pienen lapsen hoitopäivät jää minimaallisiksi vaikka molemmat vanhemmat ovatkin työelämässä. Entä yh perheet, perheet joissa toinen vanhempi on vain toimintakykyinen jne.? Joiden kohdalla töihin meno tarkoittaisi automaattisesti lapsille pitkiä hoitopäiviä,väsyneen vanhemman ym.
E) tunnistitko itsesi edellisistä kohdista 1,2 tai 3?