Kotiäidit hoi!! Miten paljon sinä kerkeät päivän mittaan istahtaa ja

olla vain??

Itsellä ei kovin useita istumahetkiä ole, kun tykkään, että tietyt paikat (esim; kodinhoitohuone, keittiö, eteinen, olkkari) ovat suurinpiirtein järjestyksessä ja koen, että niitä pitää sitten joka päivä järjestää + raivata, että pysyisivät järjestyksessä.

Koska itse kyllä hetkessä saan pienimuotoisia kaaoksia sinne tänne yhdessä hetkessä ja sitten saakin raivata urakalla, että huusholli taas näyttää kohtuu-siistiltä.

 

Saisin istua lähes niin paljon kuin haluaisin. Elämäni löysimmåt vuodet.

 

No kyllä ihan niin paljon kuin jaksan. kaipa hommaa saa aikaiseksi vaikka tyhjässä, mutta ei mulla mitään tuntien raivausoperaatioita ole päivittäin.

 

Nyt kun toi nuorempi pysyy itse pystyssä ja touhuilee isosiskon kanssa niin pieniä taukoja pitkin päivää jää. Mitään isoa ei voi aloittaa, mut kahvin ehtii kyl juoda rauhassa. Tosin meillä sitä kaaosta löytyy monesta kohtaa, siivoillaan kun ehditään. Viikonloppuna tai iltaisin vasta imuroidaan.

 

Olisi lapsillekin kivempi jos äiti osaisi edes joskus pysähtyä olemaan.

Kyllä meillä paljon tehdään, mutta otetaan myös lungisti joka ikinen päivä edes jossain kohtaa.

 

En raivaile enkä siivoa tai pese pyykkiä päivittäin, vaan enemmin aika menee kun käydään puistossa, ystävillä, muskarissa jne. Nyt kun vihdoin yöllä nukutaan, niin taaperon 1,5h päiväuniaika on mun omaa aikaa Tähän tietenkin vaikuttaa myös se, että mulla on vain yksi lapsi ja lelut saa ihan vapaasti olla olohuoneessa levällään.

 

Niin paljon kuin tahdon. Mä hoidan lapset ja leikin paljon niiden kanssa, mutta kodinhoito ei kiinnosta ja teen vaan pakolliset. Ruuanlaitosta tykkään... mies tekee suurimman osan kotitöistä.

 

Silloin kun oli vain yksi lapsi niin sain istua paljonkin. Nyt kun on kaksi niin kaikki työt on tuplaantuneet. Saan istua illalla 20-22. Muu aika menee siivotessa, ruoanlaitossa, pyykätessä ym.

 

Vähän riippuu mitä tarkoittaa tuo "olla vain"? Kyllä mä voin pitkiäkin hetkiä istuskella, lukea lapsille tai olla mukana jossain leikissä. Jos sillä tarkoitetaan sitä, että ihan omassa rauhassa saa olla, niin niitä hetkiä on päivän mittaan melko vähän. Sanotaan, että parin kahvikupillisen verran. Meillä on useampi lapsi ja leikkivät keskenään ihan kivasti, mutta kyllä vähän väliä on asiaa minulle tai pyytävät jotain/johonkin juttuun mukaan. Ja tietty päivän mittaan meilläkin on paljon kotitöitä tehtävänä ja ulkoillaan sekä kyläillään paljon. Että ei tää kyllä mitään lonkanvetoa ole tämä kotiäitiys.

 

No ihan tosissaan kun olin yhden alle vuodenikäisen lapsen kotiäiti niin ois ehtiny vaikka kuin paljon, siis tuntitolkulla.ja monesti istuinkin Meillä oli pieni kerrostaloasunto missä nyt ei mitään raivaamista ja siivoomista tarvi kovin paljoa harrastaa, kerran viikossa imuri ja vessan pesut jne eli viikossa siivoiluun ei montaa tuntia mene... Meinasin tulla hulluksi kotona.
Musta kotiäitiys oli just ja vaan siitä syystä raskasta kun joutui olemaan kahdestaan lapsen kans kotona päivät pitkät ilman tekemistä ja odotta vain koska se mies tulee kotiin.

Tästä syystä aloitin työt kun lapsi oli 10kk, eikä ole kokemusta useammasta lapsesta. Nyt tällasen kouluikäisen äitinä saisin kyllä ajan paljon paremmin kulumaan kotona kun ison lapsen kanssa voi tehdä vaikka mitä kivaa

TOKI Itesäkin on vikaa kun asuu tämmösessä "kuolleessa kaupungissa" ja että on erakko joka ei osaa tutustua uusiin ihmisiin ja lapsellisia kavereita ei ollut yhtäaikaa äitiyslomilla.

 

pno eipä tuon duracellin kanssa istuttu kun se oli hereillä. Lyhyet päikkäritkin.

 

Kuopus nukkuu päikkäreitä 1-4 tuntia aamupäivisin, sen ajan olen usein tekemättä mitään. Illalla saan jumahtaa paikoilleni klo 21. Että ihan kivasti saan istuskella

 

Minä olen kotiäiti mutta lasten ehdoilla. Kotitöitä tehdään yhdessä se mitä tehdään, istuskella ennättäisin jos vaan malttaisin olla leikkimättä lasten kanssa.

Minä en usko siihen että lapseni kärsivät pätkän vertaa vaikka kuivaushuoneesta pyykit menevätkin melkein aina käyttöön ennenkuin niitä on ennätetty kaappeihin viikkaamaan mutta arvelen että kärsisivät siitä jos minä olisin koko ajan kiireisen ja kireän oloinen.

 

Jos tarkoitetaan _ihan omassa rauhassa_ olemista, ei siis niin, että sivusilmällä vahtii vauvaa tai juttelee isomman kanssa, niin yleensä silloin, kun vauva nukkuu toiset päikkärinsä iltapäivälllä. Aamupäivän päikkärit kuluu mulla ruuan tekemiseen ja muuhun siivoiluun.
Niin ja sitten illalla tietysti, kun lapset on saatu nukkumaan.

Mä en siis laske tähän istahtamiseen mukaan sitä, että meen esikoisen kanssa olohuoneeseen vauvan nukkuessa ja luetaan kirjaa sohvalla istuen, vaan sitä, et oon ihan omissa ajatuksissani ja teen jotain mistä mä tykkään, esim. juon kahvia ja pystyn keskittymään vaikkapa lukemiseen.

 

Silloin kun oli vain yksi lapsi niin sain istua paljonkin. Nyt kun on kaksi niin kaikki työt on tuplaantuneet. Saan istua illalla 20-22. Muu aika menee siivotessa, ruoanlaitossa, pyykätessä ym.

Härregyyd. Hellitä nyt vähän.

 

Herranjestassentään... aamulla imuroidaan kaikki huoneet, menee tunti, pyykit viikataan ja pyöritetään uusia kuivamaan tunti, astianpesukone tyhjätään ja täytetään menee tunti, tehdään kaksi kertaa päivässä ruoka, menee 2 tuntia, pyyhitään pölyt ja kerätään aamua varten päivän tavarat paikoilleen 1 tunti. Hyvin karkea luonnos tekee työtä päivässä 6 tuntia eli aikaa istumiselle ja lasten kanssa touhuilulle jää 10 tuntia, jos nukkumiseen varataan 8 tuntia.

10 tuntia varmasti riittää vielä vaikka mihin, vaikka parit tuntia vielä töihinkin.

 

Hyvin paljon. Yksi yli 3v lapsi joka kerhoilee 3krt viikossa. Opintojakin teen täysipäiväisesti kotoa ja silti on todella paljon vapaata. Ehdin 5 kertaa viikossa jumppaankn ja vieläkin on aikAaa.

 

Silloin kun oli vain yksi lapsi niin sain istua paljonkin. Nyt kun on kaksi niin kaikki työt on tuplaantuneet. Saan istua illalla 20-22. Muu aika menee siivotessa, ruoanlaitossa, pyykätessä ym.

Täällä sama homma. Hetkeäkään ei ole omaa aikaa, paitsi yöllä. Meillä 2,5-vuotias ja 9-kk. Öisin sitten esikoinen edelleen huutelee. Osasyynä suureen työmäärään on se, että Asutaan hyvin pienessä asunnossa eikä säilytyatilaa ole, joten lapset vetävät helposti koko ajan jos joitakin tavaraa keskelle lanttiaa kasoista. Pitäis vissiin olla paljon poissa kotoa, niin ei tarvisi koko aikaa järjestellä jälkiä.

 

Pari minuuttia siellä ja pari minuuttia täällä. Jos oilein hunningolle heittäydytään niin enempi, mutta jos haluaa että kämppä pysyy oleilukunnossa (ja mun siisteyskäsitys ei ole mikään neuroottinen puhtaus..) jne niin kyllä jotain tekemistä löytyy koko ajan. Lähdetään siitä, että kumpikin lapsi syö 3h välein. Sitten on esikoisen vessaanhoukuttelu, kuopuksen vaipanvaihdot. Sitten yleisen tyytymättömyyden hoito, kummallekin tekemistä (kaiholla muistelen kun joku aika sitten esikoinen vielä suostui usein leikkimään itsekseen.. Nyt pitäisi aina olla jotain ohjelmaa. Hakee huomiota jatkuvasti, vaikka sitä saa muutenkin paljon) ja siivoilut päälle. Ulkoiluista ja kyläilyistä sekä kauppareissuista puhumattakaan. Olen suosiolla jättänyt pyykkäykset viikonlopuille kun mieskin on kotona. Itse enimmäkseen pyöritän tiskikonetta, pyyhin pintoja, keräilen tavaroita paikoilleen ja imuroin/pesen lattioita viikolla. Joskus energiapuuskassa sitten käyn paikkoja tarkemmin läpi ja olen tainnut 2-4 päivänä tänä vuonna pestä pyykkiäkin

Niin ja pitäähän sitä minunkin syödä ja käydä vessassa aina välillä! Täytyy kyllä myöntää, että nuo jää kumpikin aika vähiin välillä kun aina keksii jotain "tärkeämpää" tekemistä jolloin nuo sitten unohtuu..

 

No niin paljon kun haluan Yksin en siis ole melkein koskaan, mutta sekin on taito että ottaa rennosti lasten kanssa. Jos oikein väsyttää niin en siivoa niin paljon, vaan leikin enempi lasten kanssa ja olemme enemmän ulkona. Ulkoilu piristää ja siellä saan itsekin ottaa rennosti kun lapset leikkii. Kahvinkin voi juoda milloin vain, siis lasten kanssa.

Omaa aikaa? Minä koen että tämä kaikki on nyt sitä minun omaa aikaani kun saan olla vain kotona ja kaikki on niin vapaata! Menemme ja tulemme miten haluamme. Ihanaa!

 

4 lapsen kotiäitinä saan rauhassa istua aamulla ennen lasten heräämistä, illalla kun ovat menneet nukkumaan + kahtena päivänä viikossa 2tuntia kun muut on kerhossa ja vauva nukkuu. Sillon on aivan omaa aikaa ja tosiaan otan ne ajat rennosti, kahvikuppi ja hyvä lehti seurana sohvalle

Viikonloppuna enemmän kun mies on kotona ja lapset hyörii hänen kanssa.

 

Herranjestassentään... aamulla imuroidaan kaikki huoneet, menee tunti, pyykit viikataan ja pyöritetään uusia kuivamaan tunti, astianpesukone tyhjätään ja täytetään menee tunti, tehdään kaksi kertaa päivässä ruoka, menee 2 tuntia, pyyhitään pölyt ja kerätään aamua varten päivän tavarat paikoilleen 1 tunti. Hyvin karkea luonnos tekee työtä päivässä 6 tuntia eli aikaa istumiselle ja lasten kanssa touhuilulle jää 10 tuntia, jos nukkumiseen varataan 8 tuntia.

10 tuntia varmasti riittää vielä vaikka mihin, vaikka parit tuntia vielä töihinkin.

Istahtaminen ja lasten kanssa touhuaminen on musta eri asia kuin istahtaa ihan rauhassa. Kyllähän mäkin persiilläni olen useasti päivän aikana muksujen kanssa ja niitä vahtiessani tai vaikkapa ulkona hiekkalaatikon reunalla, mut sitä mä en ainakaan tähän laskenut mukaan.

 

Herranjestassentään... aamulla imuroidaan kaikki huoneet, menee tunti, pyykit viikataan ja pyöritetään uusia kuivamaan tunti, astianpesukone tyhjätään ja täytetään menee tunti, tehdään kaksi kertaa päivässä ruoka, menee 2 tuntia, pyyhitään pölyt ja kerätään aamua varten päivän tavarat paikoilleen 1 tunti. Hyvin karkea luonnos tekee työtä päivässä 6 tuntia eli aikaa istumiselle ja lasten kanssa touhuilulle jää 10 tuntia, jos nukkumiseen varataan 8 tuntia.

10 tuntia varmasti riittää vielä vaikka mihin, vaikka parit tuntia vielä töihinkin.

Ja mitähän kummaa...? Vaikka olisi useampi huone, niin ei nyt hyvänen aika imurointiin saa tuntia kulumaan. Saati pyykkihuoltoon. Astianpesukoneen tyhjäämisessä ja täyttämisessä menee n. 10 minuuttia korkeintaan. Ruoanlaittoon voi mennä 2 tuntia, mutta siitä suurin osa on odotteluaikaa (ruoka uunissa/liedellä), jolloin voi tehdä muutakin. Päivän tavaroiden paikoilleen keräämiseen ei mene paria minuuttia kauempaa, kun laittaa tavarat aina käytön jälkeen muutenkin paikoilleen.

Eli oikeasti, kukaan normaalin siisti ihminen ei saa kulumaan 6 tuntia TARPEELLISEEN siivoamiseen päivässä, ellei ole jotain ajankäyttöongelmaa tai omista ihan liikaa tavaraa.

 

No yleensä pojan päiväuniaikaan on hetki aikaa _itselle_, n. 1-2 h. Eihän sitä muuten paljon ehdi "vaan olla", toki sit esim. ulkona välillä ehtii istuskelemaan mutta usein sielläkin saa koko aikaa juosta toisen perässä ja vahtia kuin haukka. Aika muuten menee tottakai lapsen hoitoon, siivoamiseen, pyykkäämiseen, kaupassa käyntiin, koiran hoitoon ja lenkitykseen, kokkaamiseen, ulkoiluun, muskariin ym harrastuksiin, myyntiharrastukseen.. jne. Tottahan toki sitä vois vaan jättää kaiken tekemättä ja istua perseellään lastenhuoneen lattialla koko päivän, mutta en ole sellainen luonne

 

Nauttikaa.

Ei siinä. Nautin minäkin toisinaan.