Tässä on havainnollistettu aika selkeästi, miksi kantsii käyttää kasvomaskia. 
vierailija
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi tiedotustilaisuudessa myös, että ihmisiä ei voida velvoittaa käyttämään maskia, sillä sille ei ole lainsäädännöllistä pohjaa.
Varhila hoitaa asiat niin että meillä on taas pian päällä keväistäkin pahempi epidemia-aalto. Ennakointi mm. kasvomaskisuosituksella on mahdotonta näille jälkijunassa matkustaville. Kaikissa maissa voidaan määrätä maskipakko sakon uhalla paitsi Suomessa ja mahdollisesti Ruotsissa. Yksilön oikeudet menevät tässä yhteisen edun ohi.
vierailija
Kuinka poliisi edes ehtisi valvoa maskipakkoa? Suositus riittää. Paikkakunnittain on isoja eroja, eikä olisi mitään järkeä määrätä pakkoa koko Suomeen. Kukaan ei estä ihmisiä maskia käyttämästä vaikka pakkoa ei olisi tai edes suositusta
vierailija
Maski suojaa vakavalta koronan tautimuodolta!
Suojaa vakavalta tautimuodolta
Tuleva päätös maskisuosituksesta perustuu siihen, että Suomessa ja maailmalla on kertynyt lisää näyttöä maskien terveyshyödyistä.
Esimerkiksi viime viikolla päinvastaiseen tulokseen STM:n selvityksen kanssa päätyi suomalaistutkimus, jonka mukaan kasvosuojukset ehkäisevät koronavirusriskiä kolmanneksella. Tutkimuksen mukaan maskit suojaavat hieman myös käyttäjäänsä.
Maskin käyttöä puoltaa muun muassa ajatus siitä, että maskit saattavat antaa suojaa myös vakavaa koronavirustautia vastaan.
– On todennäköistä, että kasvosuojain estää joitakin pisaroita pääsemästä hengitysteihin ja vähentävät näin riskiä vakavalle tautimuodolle, sanoo Kalifornian yliopiston lääketieteen professori Monica Gandhi.
Gandhin mukaan tämä perustuu siihen, että mitä enemmän virusta elimistöön pääsee, sitä pahemmin voi sairastua.
Gandhin mukaan on näyttöä siitä, että kuolleisuusaste on alhaisempi niissä maissa, joissa maskia käytetään.
Näin on käynyt hänen mukaansa jo Japanissa, Taiwanissa, Thaimaassa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Niissä vakavien sairauksien ja kuolemien osuus on pysynyt hänen mukaansa suhteellisen alhaisena.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/8a4f8e03-7794-40ac-bec8-dfe545ec80af
vierailija
Mutta edelleenkään ei ole pystytty todistamaan sitä, että normaalin hengityksen tuottamat aerosolipisarat olisivat riittävän suuria, että virus pystyisi leviämään niiden avulla. Todennäköisesti näin ei olekaan koska uloshengitysilma koostuu pääasiassa alle 1 mikrometrin kokoisista partikkeleista. Ymmärrän kyllä miksi haluat korostaa sanaa hengitys (hengityspäästöt, uloshengitys jne.), mutta todellisuudessa puhut yskimisen ja aivastamisen aiheuttamista aerosolipilvistä, joissa on runsaasti isompia partikkeleita pienempien joukossa. Näitä on mallinnettu ja näistä on kyse tässä keskustelussa. Aerorolipartikkelin pitää olla riittävän suuri, että virus mahtuu sen sisään ja voi levitä sen mukana.Sitten linkki ehkä tähän tämän hetken tärkeimpään tieteelliseen tutkimukseen aerosolipisaroiden ja niistä muodostuvan turbulentin pilven liikkeistä:
Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) artikkeli koronaviruksen leviämistavoista
March 26, 2020
Turbulent Gas Clouds and Respiratory Pathogen Emissions
This JAMA Insights Clinical Update discusses the need to better understand the dynamics of respiratory disease transmission by better characterizing transmission routes, the role of patient physiology in shaping them, and best approaches for source control in the context of the COVID-19 outbreak.jamanetwork.com
Lydia Bourouiba, PhD1
Turbulent Gas Clouds and Respiratory Pathogen EmissionsPotential Implications for Reducing Transmission of COVID-19
Tutkimuksessa selviää että hengitypäästöjen pisaroiden ja aerosolipisaroiden erottelu on keinotekoista, todellisuudessa kyse on kaikkien kokoluokkien pisaroista, joista uloshengitettynä muodostuu aerosolipisarapilvi, jonka partikkelit ja niiden turbulentti vuorovaikutus pitää pilven hengissä jopa tekijällä 1 000 verrattuna yksityisten partikkelien liikeratoihin.
Hengityspäästön kaiken kokoisten pisaroiden vuorovaikutus aerosolipisarapilvessä kasvattaa pilven ilmassa pysymistä siis sekunneista minuutteihin, jopa kymmeniin minuutteihin. Myös pilven partikkelien eteneminen pitenee 7-8 metriin, jopa ylikin.
vierailija
Uppista!Mikä on turvallinen sosiaalinen etäisyys koronakriisin aikana? Yksi lehmänmitta ei välttämättä riitä
"Lehmän mitta eli parisen metriäkään ei riitä, kun epidemian levitessä on tullut esiin koronaviruksen leviävän myös ilmateitse.
Mikä on turvallinen sosiaalinen etäisyys koronakriisin aikana? Yksi lehmänmitta ei välttämättä riitä
Sosiaalisessa mediassa levisi alkuviikolla leikkimielinen vertailu, että maalla lehmän mitta riittäisi eristämään koronavirusten leviämisen.www.maaseuduntulevaisuus.fi
Näin arvioi viime viikolla MT:lle Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Pentti Huovinen. Aerosolitartunnan voi saada vaikka vain oleskelisi etäällä samassa tilassa ihmisen kanssa, jonka elimistö erittää Covid19-mikrobia.
Amerikkalaisen Massachusettsin teknillisen tutkimuslaitoksen MIT:n tutkija Lydia Bourouiba selittää niin ikään viime viikolla julkaistussa tiedeartikkelissa, kuinka koronavirusta kantavat pisarat voivat kantautua huomattavan paljon kauemmas kuin epidemian alussa ajateltiin.
Leviäminen ilmateitse osoitetaan artikkelissa videomallilla. Tartunnan saaneen henkilön hengityksestä syntyy liikkuva pilvi, jossa pienikokoiset hiukkaset voivat kulkeutua jopa 7–8 metrin päähän.
Lisäksi viruksen leviäminen ilmassa aerosoleina on eri asia kuin sen leviäminen pisaratartuntana, esimerkiksi taudinkantajan aivastaessa tai yskiessä, Pentti Huovinen muistuttaa."
Sitten linkki ehkä tähän tämän hetken tärkeimpään tieteelliseen tutkimukseen aerosolipisaroiden ja niistä muodostuvan turbulentin pilven liikkeistä:
Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) artikkeli koronaviruksen leviämistavoista
March 26, 2020Turbulent Gas Clouds and Respiratory Pathogen Emissions
This JAMA Insights Clinical Update discusses the need to better understand the dynamics of respiratory disease transmission by better characterizing transmission routes, the role of patient physiology in shaping them, and best approaches for source control in the context of the COVID-19 outbreak.
Lydia Bourouiba, PhD1
Turbulent Gas Clouds and Respiratory Pathogen EmissionsPotential Implications for Reducing Transmission of COVID-19
Tutkimuksessa selviää että hengitypäästöjen pisaroiden ja aerosolipisaroiden erottelu on keinotekoista, todellisuudessa kyse on kaikkien kokoluokkien pisaroista, joista uloshengitettynä muodostuu aerosolipisarapilvi, jonka partikkelit ja niiden turbulentti vuorovaikutus pitää pilven hengissä jopa tekijällä 1 000 verrattuna yksityisten partikkelien liikeratoihin.
Hengityspäästön kaiken kokoisten pisaroiden vuorovaikutus aerosolipisarapilvessä kasvattaa pilven ilmassa pysymistä siis sekunneista minuutteihin, jopa kymmeniin minuutteihin. Myös pilven partikkelien eteneminen pitenee 7-8 metriin, jopa ylikin.