Korkeakoulu on huono vaihtoehto pitkäaikaistyöttömälle joka tahtoo työllistyä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Useimmilla korkeakoulualoilla työllistyminen edellyttää aukotonta CV:tä sekä varsinkin erinomaisia verkostoja. Lisäksi koko korkeakoulututkinto ei useinkaan tarjoa mitään ammattia itsessään, vaan ammatti muotoutuu työkokemuksen myötä.

Yleisesti ottaen korkeakoulu ei siis ole mikään hyvä paikka pitkäaikaistyöttömille, koska heiltä puuttuvat niin työelämän verkostot kuin työkokemuskin.

Jos työllistyä tahtoo, niin esimerkiksi lähihoitajaksi kouluttautuminen on paljon järkevämpi vaihtoehto.
 
vierailija
Niin. Voisihan sitä suorittaa korkeakoulututkinnon, jos johonkin pääsisi sisään, mutta mitä sillä tutkinnolla tekee, jos ansioluettelossa on sitä ennen 10 vuotta tyhjää?
 
vierailija
Erittäin hyvä kirjoitus ap! Juuri noin se menee. Ainoastaan oman alan jatkokoulutuksesta voi olla hyötyä kun puhutaan korkeakoulututkinnosta ns. nollista lähtien. Jos vaikka olet ollut 15 vuotta duunissa ajojärjestelijänä ja sitten työttömänä kouluttaudut logistiikkainsinööriksi, voi olla jotain saumoja työllistyä. Mutta jos olet ollut uimahallin vahtimestarina ja sitten vielä pari vuotta työttömänä, et tule mitään insinöörin ammattia saamaan. Kilpailet innokkaiden parikymppisten vastavalmistuneiden kanssa niistä harvoista aloituspaikoista ja häviät joka kerran.
 
vierailija
Erittäin hyvä kirjoitus ap! Juuri noin se menee. Ainoastaan oman alan jatkokoulutuksesta voi olla hyötyä kun puhutaan korkeakoulututkinnosta ns. nollista lähtien. Jos vaikka olet ollut 15 vuotta duunissa ajojärjestelijänä ja sitten työttömänä kouluttaudut logistiikkainsinööriksi, voi olla jotain saumoja työllistyä. Mutta jos olet ollut uimahallin vahtimestarina ja sitten vielä pari vuotta työttömänä, et tule mitään insinöörin ammattia saamaan. Kilpailet innokkaiden parikymppisten vastavalmistuneiden kanssa niistä harvoista aloituspaikoista ja häviät joka kerran.
Itseasiassa olen yo-lähäri ja kahdeksan vuoden jälkeen lähdin opiskelemaan ekonomiksi. Hyvin pääsin töihin eikä työttömyyttä ole ollut. Miksi ihmiset ajattelee että ala on valittava parikymppisenä?
 
vierailija
Itseasiassa olen yo-lähäri ja kahdeksan vuoden jälkeen lähdin opiskelemaan ekonomiksi. Hyvin pääsin töihin eikä työttömyyttä ole ollut. Miksi ihmiset ajattelee että ala on valittava parikymppisenä?
Katsoin mtv-sivulta elokuvan Teräsleidit. Iäkäs nainen oli jättänyt nuoruudessaan opinnot kesken perhesyiden takia. Hän aikoo tarinassa tehdä gradun loppuun. Hän varmisti, että hänellä on vielä oikeus yliopisto-opintoihin.
Elämässä ei tarvitse tehdä valintoja muiden mielipiteiden mukaan. Tekee sitä mitä haluaa kuten elokuvassa neuvotaan.
Lähihoitajan opintoja suositellaan kaikille työnhakijoille. Moni lähihoitaja vaihtaa alaa työn raskauden takia.
En yleensä katso kotimaisia ohjelmia. Elokuvassa puhutaan jonkin verran rumaa kieltä.
Näyttelijäksi en ole ikinä halunnut. En suostuisi esittämään roolia, jossa puhutaan ruokottomasti.
 
vierailija
Korkeakoulun käyneen pitää siis osata nuoleskella oikeiden verkostoihmisten ruskeita paikkoja saadakseen työpaikkoja.
En ole koskaan pitänyt epäaidoista mielistelijöistä.
Jotkut ihmiset tosin sopivat siihen hommaan kuin tikku silmään tai näinä aikoina voisi sanoa nenään.
 
vierailija
Korkeakoulun käyneen pitää siis osata nuoleskella oikeiden verkostoihmisten ruskeita paikkoja saadakseen työpaikkoja.
En ole koskaan pitänyt epäaidoista mielistelijöistä.
Jotkut ihmiset tosin sopivat siihen hommaan kuin tikku silmään tai näinä aikoina voisi sanoa nenään.
Melkeinpä tärkein homma korkeakoulussa on verkostoitua. Jos vain introverttina suorittaa koulua, voi olla vaikea löytää työtä myöhemmin.
 
vierailija

Tulevaisuudessa vähintään 50 prosenttia ikäluokasta halutaan korkeakouluun. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että tutkintojen tasoa pitää laskea entisestään. Joskus aikoinaan arvioitiin, että väestöstä n. 15 prosenttia on älyllisesti sillä tasolla, että ylipäätään kykenee opiskelemaan maisterintutkinnon pilipalitieteiden ulkopuolella. Ja luonnollisesti tästä 15 prosentista vain vähemmistö koskaan hakeutuu sitä tutkintoa opiskelemaan. Jo nyt on korkeakoulutuksen tasoa laskettu rankasti, että kaikki halukkaat saisivat jonkun amk-tutkinnon suoritetuksi. Nykyisellään korkeakoulusta valmistuneita on ikäluokasta n. 40 prosenttia. Tästä kun vielä nostetaan valmistuneiden määrää 25 prosenttia, on selvä ettei se tiedä hyvää tutkintopaperin arvostukselle.
 
vierailija
Melkeinpä tärkein homma korkeakoulussa on verkostoitua. Jos vain introverttina suorittaa koulua, voi olla vaikea löytää työtä myöhemmin.
Olin kerran tilaisuudessa, jossa 50+ ikäiset työnhakijat kertoivat vaikeuksista. Eräs puhuja kertoi uuden työn saannin olevan mahdotonta.. Hän oli erikoistunut kieleen, joka on nykyään lähes täysin kadonnut.
Maailma muuttuu ja jotkut työt yksinkertaisesti eivät enää ole tätä päivää.
Koronan aikaan katson kaupoissa lehtien kansia. Aika moni taiteilija lehtien otsikoissa vaihtaa alaa tai laittaa kitaransa kaniin.
 

Yhteistyössä