P
puistotäti
Vieras
Saako omien lasten lisäksi naapurin lapsia komentaa?
Meillä on kolme lasta 1,3,4v., joille yritetään "tuskaisesti" opettaa käytöstapoja tai lähinnä sellasta normaalia olemista että toisia ei tönitä eikä lyödä linjaa. Toisilta ei viedä kädestä leluja vaikka ne olisi omiakin eli omistussuhde ei ole määräävä vaan kuka sillä leikkii. Yritetään siis leikkiä enemmän sovussa kun tapellen. Vaikka eihän sitä kahinoilta voi täysin välttyä eikä se ole tarkoituskaan.
Omia kun tulee sitten "ojennettua" ja jos samalla sanoo naapurin muksulle että lopetapa se hiekan heittely ni johan tulee toisilta äideiltä vihaisia katseita. Miten se julkeaa komentaa minun kullan muruani.
Onko oikeasti näin että se oma lapsi on niin erikoinen että sitä ei toiset tätit saa ohjata/komentaa. Kaikkea ihanaa ja positiivista kyllä otetaan vastaan leveässä hymyssä mutta "ohjausta" ei kestetä. Ymmärrän et jokainen lapsi on vanhemmilleen se paras kullanmuru ja niin se pitää ollakin. Mutta onko se kyläkasvattaa ajatus tänä päivänä ihan vierasta.
Meillä on kolme lasta 1,3,4v., joille yritetään "tuskaisesti" opettaa käytöstapoja tai lähinnä sellasta normaalia olemista että toisia ei tönitä eikä lyödä linjaa. Toisilta ei viedä kädestä leluja vaikka ne olisi omiakin eli omistussuhde ei ole määräävä vaan kuka sillä leikkii. Yritetään siis leikkiä enemmän sovussa kun tapellen. Vaikka eihän sitä kahinoilta voi täysin välttyä eikä se ole tarkoituskaan.
Omia kun tulee sitten "ojennettua" ja jos samalla sanoo naapurin muksulle että lopetapa se hiekan heittely ni johan tulee toisilta äideiltä vihaisia katseita. Miten se julkeaa komentaa minun kullan muruani.
Onko oikeasti näin että se oma lapsi on niin erikoinen että sitä ei toiset tätit saa ohjata/komentaa. Kaikkea ihanaa ja positiivista kyllä otetaan vastaan leveässä hymyssä mutta "ohjausta" ei kestetä. Ymmärrän et jokainen lapsi on vanhemmilleen se paras kullanmuru ja niin se pitää ollakin. Mutta onko se kyläkasvattaa ajatus tänä päivänä ihan vierasta.