Kolumni: Muuta Ruotsiin, Sirpa Selänne!

vierailija
Lätkävaimo Sirpa Selänne edustaa sitä parempaa ahkeruutta. Siksi Selänteen kannattaisi muuttaa Kaliforniasta Ruotsiin, jossa hänenlaisiaan arvostetaan, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen
"Dunning-Kruger-efekti tarkoittaa ihmisten taipumusta yliarvioida omaa osaamistaan. Se koskee käytännössä kaikkia ja oikeastaan pyörittää koko yhteiskuntaa, koska sille vastustuskykyisiä ovat lähinnä masentuneet.

Dunning-Kruger-ilmiön moraalinen versio siitä on Sirpa Selänne -efekti, joka tarkoittaa sitä, kuinka ihmiset yhtä lailla yliarvioivat oman ahkeruutensa ja muun hyveellisyytensä. (Jos joku tutkija on jo nimennyt efektin, sori siitä.)

Kun Sirpa Selänne -efektiin lisätään ahneus ja vajavaiset taloustaidot, tuo ikonisista ikonisin duo, saadaan suomalainen perintöverokeskustelu, jossa vauraimmat hyväksikäyttävät avoimesti vähemmän vauraiden liikaluuloja omasta kunnollisuudestaan.

Monet plebeijit on manipuloitu uskomaan ihan tosissaan, että perinnön saamisesta voi verosyistä seurata likimain konkurssi, vaikka samaan aikaan varallisuus kasvaakin.

Perintövero on Suomen vihatuin vero, vaikka 60 prosentista perinnöistä jäävät alle 20 000 euron alarajan eikä niitä veroteta lainkaan.

Sirpa Selänteen ja hänen elättimiehensä pitäisikin jättää Kalifornia ja muuttaa Ruotsiin.

Nimittäin Ruotsista on tullut maa, jossa ei ole enää ”minkäänlaisia sosialismin jälkiä” vaan ”pääomat virtaavat täysin vapaasti”, argumentoi taloustoimittaja
Andreas Cervenka palkitussa tietokirjassa Ahne Ruotsi.

Hän kirjoittaa sokeeranneensa kalifornialaisia tuttujaan kertomalla pohjoisesta maasta, jossa ei ole kiinteistö-, perintö- tai lahjaveroa, Yhdysvaltoja alempi yritysverotus ja osingot voi piilottaa osakesäästötilille.
Kun omistamisen verotusta on kevennetty Ruotsissa järjestelmällisesti, talouskasvun hedelmät ovat valuneet pääosin maan rikkaimmalle kymmenelle prosentille.

Hinnan on tietenkin maksanut kovia veroja maksava, työssäkäyvä keskiluokka. Se on Ruotsissa eurooppalaisittain suuri, mutta silti sen osuus maan kaikesta varallisuudesta on verrokkimaihin nähden noin puolet. Myös tulot laahaavat. Vuonna 2019 keskivertoruotsalainen tienasi verojen jälkeen hieman vähemmän rahaa kuin keskivertosuomalainen.

”Vaurastuminen omalla palkalla on luultavasti vaikeampaa Ruotsissa kuin missään toisessa maassa”, sanoo taloustietei
lijä Daniel Waldenström kirjassa.

Sellaista on se vähän parempi ahkeruus – ehkä pian myös Suomessa."


Oskari puhuu asiaa.
 

Yhteistyössä