Voi raato \|O .Muksut hajotti puntarin ja miulla ole varaa ostaa uutta ku aikaisintaan ens tiistaina. No täytynee käydä äiteen puntarissa. Oon miettiny, mistä painosta alan laskeen pudotuksen. Siitä mitä enimmillään oli vai nyt tästä hetkestä??? Hmm aika tyhmää pohdintaa, mut jotenki se nostaa mielialaa kun ajattelee et mie oon painavimmillaan ollu 123.4kg ja viime viikolla 102kg. Ja vaatekoko huimasti pienempi. Mut tietääkö kukaan miks palelee jatkuvasti.. Johtuuko ilmoista vai kadonneesta suoja kerroksesta?
Kolminumeroiset laihduttajat
- Viestiketjun aloittaja Muumimamma
- Ensimmäinen viesti
EulaaliaK
\
Mutta laske pudotus sieltä alusta 123:sta saakka. Miksi vähätellä tehtyä isoa arvokasta työtä? Sille pitää antaa arvoa, se motivoi, sieltä saakka olet raatanut ja taistellut itsesi kanssa!
Palelu johtunee siitä, että syöt vähemmän energiaa, kun tarvitsisit. Energiahan on lämpöä. Muistan myös palelleeni edellisen pudotuksen aikana.
No höh.Alkuperäinen kirjoittaja 02.10.2006 klo 15:46 SADE75 kirjoitti:
Mutta laske pudotus sieltä alusta 123:sta saakka. Miksi vähätellä tehtyä isoa arvokasta työtä? Sille pitää antaa arvoa, se motivoi, sieltä saakka olet raatanut ja taistellut itsesi kanssa!
Palelu johtunee siitä, että syöt vähemmän energiaa, kun tarvitsisit. Energiahan on lämpöä. Muistan myös palelleeni edellisen pudotuksen aikana.
No mitä on tapahtunut, SADE ja muut?
Niin, keitä meitä tässä projektissa oikeastaan on? Reippaasti kaikki mukaan, toistemme kokemuksista, onnistumisista ja pään seinään hakkaamisistakin saamme puhtia omiin pudotusprojekteihimme, eikös juu?
Tuo vilutusjuttu on tuttua varsinkin 10 vuoden takaisesta laihdutussessiostani: silloisessa yksiöni saunassa värjöttelin useamman kerran päivässä, keho valitteli polttoaineen puutettaan =)
Niin, keitä meitä tässä projektissa oikeastaan on? Reippaasti kaikki mukaan, toistemme kokemuksista, onnistumisista ja pään seinään hakkaamisistakin saamme puhtia omiin pudotusprojekteihimme, eikös juu?
Tuo vilutusjuttu on tuttua varsinkin 10 vuoden takaisesta laihdutussessiostani: silloisessa yksiöni saunassa värjöttelin useamman kerran päivässä, keho valitteli polttoaineen puutettaan =)
EulaaliaK
Jaetaan jaetaan, juu...
muuten menis hyvin, mutta kun 2 x päivässä menee huonosti
:ashamed: \|O ensiksikin kävin tyttären kanssa kaupassa, ostettiin kääretorttu ja vietiin kummisedälle nimpparilahjaksi. Pysyin vielä maltillisissa rajoissa, kun jaoimme - tyttö, mummi, kummi ja minä - pienen juhlahetken ja kääretortun.
Vaan pitikö mennä sitten vielä illalla lasagnea syömään? Ei kauheasti, mutta silti. :\| Just tämmöiset mieliteot pitäisi pystyä voittamaan! \|O
Sitäpaitsi nypittää tuo vaaka. Mulla on sellainen vanha viisarivehje, jonka viisari tutisee ja näyttää 2 kg:n säteellä jotakin vähän sen mukaan, miten siihen astuu. Eihän sillä kokonaisuuden kannalta ole merkitystä, mutta tiedän vaan entisestä elämästä, että parin sadan gramman miinuksella edellispäivään nähden on merkittävä vaikutus motivaatioon!
Tarttis siis saada digitaalivaaka, mutta arvatkaa, kehtaako tällä massalla sellaista ostaa? Huomaisikohan kukaan mitään, jos pukeutuisin pussilakanaan tai mustaan jätesäkkiin, marssisin vaa'an kanssa Sittarin kassalle ja maksaisin? B)
muuten menis hyvin, mutta kun 2 x päivässä menee huonosti
:ashamed: \|O ensiksikin kävin tyttären kanssa kaupassa, ostettiin kääretorttu ja vietiin kummisedälle nimpparilahjaksi. Pysyin vielä maltillisissa rajoissa, kun jaoimme - tyttö, mummi, kummi ja minä - pienen juhlahetken ja kääretortun.Vaan pitikö mennä sitten vielä illalla lasagnea syömään? Ei kauheasti, mutta silti. :\| Just tämmöiset mieliteot pitäisi pystyä voittamaan! \|O
Sitäpaitsi nypittää tuo vaaka. Mulla on sellainen vanha viisarivehje, jonka viisari tutisee ja näyttää 2 kg:n säteellä jotakin vähän sen mukaan, miten siihen astuu. Eihän sillä kokonaisuuden kannalta ole merkitystä, mutta tiedän vaan entisestä elämästä, että parin sadan gramman miinuksella edellispäivään nähden on merkittävä vaikutus motivaatioon!
Tarttis siis saada digitaalivaaka, mutta arvatkaa, kehtaako tällä massalla sellaista ostaa? Huomaisikohan kukaan mitään, jos pukeutuisin pussilakanaan tai mustaan jätesäkkiin, marssisin vaa'an kanssa Sittarin kassalle ja maksaisin? B)
Tuo vaa'an ostaminen on kyllä ongelmallista , meille hankittiin viime kuussa. Oli oikeasti vähän hankala olo siinä niitä arvioidessa -tuli olo, että yksi sun toinen silmäpari tuijotti pistävästi tyyliin "sinä kyllä sitä vaakaa tarvitsetkin- mutta mahtaako minkään puntarin numerot riittää.." :ashamed: Mies oli onneksi mukana ja naamioin tilanteen näyttämään siltä, että hänhän ne ostokset tekee B)
Mutta kunnon vaaka kannattaa kyllä olla ja sille kannattaa astua kevyesti nakupellenä-ja vain kerran viikossa =)
Ja lohdutuksen sana vielä tuohon kääretorttu-lasagnepropleemaan liittyen: meilllä tehtiin illalla kauralastuja, LAPSET niitä halusivat. En minä niitä lastuja syönyt yhtäkään, mutta se taikina... \|O \|O :ashamed: <br><br>
, meille hankittiin viime kuussa. Oli oikeasti vähän hankala olo siinä niitä arvioidessa -tuli olo, että yksi sun toinen silmäpari tuijotti pistävästi tyyliin "sinä kyllä sitä vaakaa tarvitsetkin- mutta mahtaako minkään puntarin numerot riittää.." :ashamed: Mies oli onneksi mukana ja naamioin tilanteen näyttämään siltä, että hänhän ne ostokset tekee B) Mutta kunnon vaaka kannattaa kyllä olla ja sille kannattaa astua kevyesti nakupellenä-ja vain kerran viikossa =)
Ja lohdutuksen sana vielä tuohon kääretorttu-lasagnepropleemaan liittyen: meilllä tehtiin illalla kauralastuja, LAPSET niitä halusivat. En minä niitä lastuja syönyt yhtäkään, mutta se taikina...
\|O \|O :ashamed: <br><br>Kylläpäs me olimme valahtaneet
Vähän tökkii tuo ainainen ruisleivän puputtaminen -se olisi ihan hyvää, jos muistaisi kaupasta ostaa asianmukaisia päällisiä.
Ensi maanantain odottaminen tuntuu muutenkin nyt juuri aivan mahdottomalta enkä viitsi vaakailla sen useammin.
Kuntopyörälle en MILLÄÄN jaksasi tänään istahtaa -kuka polkisi puolestani? :ashamed:
Vähän tökkii tuo ainainen ruisleivän puputtaminen -se olisi ihan hyvää, jos muistaisi kaupasta ostaa asianmukaisia päällisiä.
Ensi maanantain odottaminen tuntuu muutenkin nyt juuri aivan mahdottomalta enkä viitsi vaakailla sen useammin.
Kuntopyörälle en MILLÄÄN jaksasi tänään istahtaa -kuka polkisi puolestani? :ashamed:
minä myös
Täällä myös yks kolminumeroinen laihduttaja. Joka lapsen (kolme) välissä olen laihduttanut. Viimeisien jopa 33kg, mutta joka raskaudella tulee 30 kiloa lisää. Nyt koitan ihan vain tarkkailla syömistä ja liikkua enemmän. Viimeisen urakan tein painonvartijoissa ja olin tosi ehdoton, mutta kun huomasin olevani raskaana niin alotin syömisen. Nyt mulla on mahtava houkutin. Hiihtolomaviikolle varattu etelän matka!!! Nyt olen saanut 5kg pois ja vielä olis 20 kg ainakin. Eipä kerkeä tuohon lomalle, mutta ainakin jotain sais pois.
Lykkyä pyttyy kaikille!!!
Lykkyä pyttyy kaikille!!!
\
Nuo houkuttimet ovat kyllä aika oleellisia juttuja tässä projektissa. Hiihtolomalle ehdit kutistua vielä vaikka kuinka! Ajattelitko pitää jotain punnituuspäivää?
Kertoilehan ihmeessä fiiliksiä jatkossa tännepäin =)
Tervetuloa joukkoon! Tutulta kuulostaa juttusi: itsellänikin raskauksienaikana huomasin ajattelevani: lihon kuitenkin (sen 25-30kg..), miksi en siis myös söisi mitä mieli tekee?Alkuperäinen kirjoittaja 05.10.2006 klo 09:43 minä myös kirjoitti:
Nuo houkuttimet ovat kyllä aika oleellisia juttuja tässä projektissa. Hiihtolomalle ehdit kutistua vielä vaikka kuinka! Ajattelitko pitää jotain punnituuspäivää?
Kertoilehan ihmeessä fiiliksiä jatkossa tännepäin =)
EulaaliaK
Noh?
Viikonloppu edessä, onneksi! Viikonloppuhan on monelle meistä 'vapaa-aikaa', kai? Ainakin minä sallin itselleni enemmän, jopa herkuttelua, viikonloppuisin.
Tuli tuossa mieleen saunoessani, että mitä sijaistoimintoja teillä on? Mitä teette silloin, kun älytön syömishimo iskee päälle? Olen monta kertaa ajatellut, että pitäisi kirjoittaa jonnekin lista hyvistä sijaistoiminnoista, koska silloin, kun tekee kovasti mieli syödä, ei tule mitään älykkäämpää mieleen, vaikka jossain järki kieltää.
Entä kuinka moni ajattelee syömistään samantyyppiseksi kuin alkoholismi? Minäpä ajattelen. Siinä mielessä syöminen on vaikeampi hallita kuin alkoholismi, että syömistä ei voi kokonaan lopettaa, mutta viinan juonnin voi.
Ja millä asiantuntemuksella tätä pohdin? No, ylensyömisen, herkuttelun ja syömishimon tunnen aika hyvin - ja yksi alkoholisti on tässä perheessä nyt ollut muutaman vuoden juomatta. :flower: Hänen kanssaan olen käsitellyt alkoholismia sekä henkilökohtaisella tasolla että A-klinikan opetuksia pohtimalla.
Viikonloppu edessä, onneksi! Viikonloppuhan on monelle meistä 'vapaa-aikaa', kai? Ainakin minä sallin itselleni enemmän, jopa herkuttelua, viikonloppuisin.
Tuli tuossa mieleen saunoessani, että mitä sijaistoimintoja teillä on? Mitä teette silloin, kun älytön syömishimo iskee päälle? Olen monta kertaa ajatellut, että pitäisi kirjoittaa jonnekin lista hyvistä sijaistoiminnoista, koska silloin, kun tekee kovasti mieli syödä, ei tule mitään älykkäämpää mieleen, vaikka jossain järki kieltää.
Entä kuinka moni ajattelee syömistään samantyyppiseksi kuin alkoholismi? Minäpä ajattelen. Siinä mielessä syöminen on vaikeampi hallita kuin alkoholismi, että syömistä ei voi kokonaan lopettaa, mutta viinan juonnin voi.
Ja millä asiantuntemuksella tätä pohdin? No, ylensyömisen, herkuttelun ja syömishimon tunnen aika hyvin - ja yksi alkoholisti on tässä perheessä nyt ollut muutaman vuoden juomatta. :flower: Hänen kanssaan olen käsitellyt alkoholismia sekä henkilökohtaisella tasolla että A-klinikan opetuksia pohtimalla.
Olen tässä projektissani niin alkuvaiheessa, etten kauheasti salli itselleni vapauksia-viikonpäivästä riippumatta. Tai sallin (poikkeuksena aiempiin painonpudotuskampanjoihini), mutta vain laskemieni pisteiden rajoissa. Tunnen itseni sen verran, että jos annan itselleni luvan syödä "mitä tahansa" esim. viikonloppuna, heitän aivot lopullisesti narikkaan, en yksinkertaisesti ole muistavinani laihduttamispäätöstäni vaan valun takaisin entiseen mässäilyyn -ja sitä kautta enenevään itseinhoon :ashamed:
Minä myös kannatan oikein listausta ruuan korvikkeista! Toistaiseksi olen pärjännyt tuopilla Kun oikein tekee mieli avata jääkaapin ovi "turhaan", laitan kannusta vettä 0.4L :n tuoppiini ja kulautan kerralla. Ainakin hetkeksi tulee jokseenkin täysinäinenolo.
Tuo riippuvuus on jännä juttu. Mieheni, joka lopetti tupakoimisen 1,5v sitten, protestoi verratessani painonpudottamista tupakanpolton lopettamiseen, sillä saatanhan sallia joskus itselleni sen tikkarin. Väitän, että tunteet saattavat kuitenkin käydä yhtä kuumina ja tavat olla sitkeässä kuin muissakin addikteissa, joskus on todella mahdottoman tuntuista kävellä pizzerian ohi tai olla ostamatta sitä suklaalevyä. Sama pätenee tupakan ja alkoholin suhteen.
Minä myös kannatan oikein listausta ruuan korvikkeista! Toistaiseksi olen pärjännyt tuopilla
Kun oikein tekee mieli avata jääkaapin ovi "turhaan", laitan kannusta vettä 0.4L :n tuoppiini ja kulautan kerralla. Ainakin hetkeksi tulee jokseenkin täysinäinenolo. Tuo riippuvuus on jännä juttu. Mieheni, joka lopetti tupakoimisen 1,5v sitten, protestoi verratessani painonpudottamista tupakanpolton lopettamiseen, sillä saatanhan sallia joskus itselleni sen tikkarin. Väitän, että tunteet saattavat kuitenkin käydä yhtä kuumina ja tavat olla sitkeässä kuin muissakin addikteissa, joskus on todella mahdottoman tuntuista kävellä pizzerian ohi tai olla ostamatta sitä suklaalevyä. Sama pätenee tupakan ja alkoholin suhteen.
joo voisin liittyä myös tänne.pituutta 170 ja painoa 100kg ja 30kg toivoisi vielä joskus pois saavani mutta kun se on niin pirun vaikeaa.tuntuu että vaikka on jättäny kaikki herkut pois vaihtanu vaalean leivän tummaan ja keventäny käyttämällä kevyt tuotteita 5%aamupala juustoa,kalkkunaa yms.ja ruvennut lenkkeilemään mutta ei meinaa paino pudota mihinkään,heiluu vaan 100-102 välillä mutta ei auta kun sinnikkäästi jatkaa,painoin kuitenkin 2-vuotta sitten vielä 125kg että hitaasti paino tippunut on ja terveellisesti syönyt koko aika ja koittanut liikkua.
kolmen mamma
Minä kans tuun =) Eilen kävin viimeksi vaa´alla ja se näytti aika hienot 105.8kg. Pituutta kun on vaan 154cm niin 105.8kg on suhtkoht paljon :ashamed: Mutta nyt ostin viime viikolla kuntopyörän ja eilen aloitin terveellisen elämäntavan. Mulla on 3pientä lasta ja mun itsetunto on mennyt niin alas ku lihon koko ajan että en uskalla lähteä koht enää ulos edes heidän kanssaan.
EulaaliaK
Sade75:lle parantumista! :flower:
Uusille tervetuloa - vaatii jo jotakin ja aika paljonkin, että päättää kirjoittaa letkaan. Kertoo siitä, että (ainakin) pään sisällä tapahtuu paljon vakavaa ja hyvää!
Kirjataan nyt sitten mustaksi valkoiselle että
Aloituspaino värisevällä kotivaa'alla 28.8. oli 133 kg (pituus 170)
Tänä aamuna vaaka väpätti noin 125 kohdalla.
Työpaikan digirakkine näytti mukavammin, 124. Taidan pölliä sen.
Joka tapauksessa saldo - 8 tai 9.
Pitkä matka ja iso huokaus. :\|
Uusille tervetuloa - vaatii jo jotakin ja aika paljonkin, että päättää kirjoittaa letkaan. Kertoo siitä, että (ainakin) pään sisällä tapahtuu paljon vakavaa ja hyvää!
Kirjataan nyt sitten mustaksi valkoiselle että
Aloituspaino värisevällä kotivaa'alla 28.8. oli 133 kg (pituus 170)
Tänä aamuna vaaka väpätti noin 125 kohdalla.
Työpaikan digirakkine näytti mukavammin, 124. Taidan pölliä sen.
Joka tapauksessa saldo - 8 tai 9.
Pitkä matka ja iso huokaus. :\|
Hienoa, että uusia uskaltautuu mukaan -tosin emme me vanhatkaan kovin kauan ole tätä ketjua pystyssä pitäneet =)
Pitkä on matka, peesaan Eulaaliaa, mutta jokainen vähemmällä sokerilla ja rasvalla pärjätty päivä vie meitä pienempiin painolukemiin -kohti autuutta
Itselläni on nyt kolmessa viikossa puudonnut nelisen kiloa. Muutos tuntuu pikkiriikkisen housujen väljyytenä (kiitos ahkeran kuntopyöräilyn ja vatsalihasliikkeiden pumppaamisen) ja ennenkaikkea uskomattomana mielialan kohenemisena! Millaisella fiiliksellä mahdankaan kylillä pyöriskellä sitten, kun on useampikymmen kilo kadoksissa !
Olin todellakin painoineni siinä pisteessä, että nolotti kulkea kadulla (samalla nostan olematonta hattua niille, jotka pystyvät hyväksymään itssensä juuri sellaisina kuin ovat :flower: ).
Kyllä me kaikki pystymme siihen! Vakaasta sydämestä uskon näin. Loppuviimein on itsekurin säilyttäminen jokaisen oman pääkopan sisäinen asia, mutta luulen, että ihan jo tämäkin ketju auttaa meitä hivenen pysymään päätöksessämme.
Pitkä on matka, peesaan Eulaaliaa, mutta jokainen vähemmällä sokerilla ja rasvalla pärjätty päivä vie meitä pienempiin painolukemiin -kohti autuutta
Itselläni on nyt kolmessa viikossa puudonnut nelisen kiloa. Muutos tuntuu pikkiriikkisen housujen väljyytenä (kiitos ahkeran kuntopyöräilyn ja vatsalihasliikkeiden pumppaamisen) ja ennenkaikkea uskomattomana mielialan kohenemisena! Millaisella fiiliksellä mahdankaan kylillä pyöriskellä sitten, kun on useampikymmen kilo kadoksissa !
Olin todellakin painoineni siinä pisteessä, että nolotti kulkea kadulla (samalla nostan olematonta hattua niille, jotka pystyvät hyväksymään itssensä juuri sellaisina kuin ovat :flower: ).
Kyllä me kaikki pystymme siihen! Vakaasta sydämestä uskon näin. Loppuviimein on itsekurin säilyttäminen jokaisen oman pääkopan sisäinen asia, mutta luulen, että ihan jo tämäkin ketju auttaa meitä hivenen pysymään päätöksessämme.
kolmen mamma
Täällä ollaan vieläki hyvillä mielin vaikka ei saa syödä mitään hyvää
Mulla on taipumusta syömiseen aina ku suututtaa, masentaa jne.. Painoin 79kg ku aloin ekaa odottaa muksuu pikkasen yli 5 v sitten. Oon kyl aina ollu lihava, mut jotenki nyt alkaa riittää. Mä en kauheesti omista peilejä kotona joten en sillee huomaa kuinka iso oikeesti oon, satuin vaa käymää viikko sitte kylässä ja siellä sitten istuin peilin edessä laittamassa lapsille kenkiä ja näin kuinka iso olen. *hui* :ashamed:
Mutta nyt takaisin porkkanalle
Ja mulla alku 9.10.2006 105.8kg
Mulla on taipumusta syömiseen aina ku suututtaa, masentaa jne.. Painoin 79kg ku aloin ekaa odottaa muksuu pikkasen yli 5 v sitten. Oon kyl aina ollu lihava, mut jotenki nyt alkaa riittää. Mä en kauheesti omista peilejä kotona joten en sillee huomaa kuinka iso oikeesti oon, satuin vaa käymää viikko sitte kylässä ja siellä sitten istuin peilin edessä laittamassa lapsille kenkiä ja näin kuinka iso olen. *hui* :ashamed:
Mutta nyt takaisin porkkanalle
Ja mulla alku 9.10.2006 105.8kg
EulaaliaK
Työpaikan vaaka näytti 123 kg, kun se maanantaina näytti 124. Harkitsen vakavasti sen pöllimistä! Se on paras ystäväni, ainakin tänään.
Anoppi tulossa huomenna, ja on meillä melkein viikon. Tämä muodostaa selvän ongelman! Anopille nimittäin pitää olla aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Eli siis sapuskaa on pöydässä oltava, sitä pitää laittaa, tarjota ja mielellään seurustella sen äärellä. En haluaisi tästä projektista vielä tässä vaiheessa puhua mitään, joten vähän ongelmallista on...
Kuulumisia, ihmiset! =)
Se on paras ystäväni, ainakin tänään. Anoppi tulossa huomenna, ja on meillä melkein viikon. Tämä muodostaa selvän ongelman! Anopille nimittäin pitää olla aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Eli siis sapuskaa on pöydässä oltava, sitä pitää laittaa, tarjota ja mielellään seurustella sen äärellä. En haluaisi tästä projektista vielä tässä vaiheessa puhua mitään, joten vähän ongelmallista on...
Kuulumisia, ihmiset! =)
kolmen mamma
Heippa taas. Mulla on tänään vaa´assa lukema 104.8kg eli sain siis 1kg pois viikossa, pikkasen suututtaa ku oon niin paljon vähentäny syömistä, mut parempi se kai ku ei mitään... Yritys ois kova saada ens viikoks parempi lukema.
Eli alotuspäivä: 9.10.2006 105.8kg
tänään 104.8kg
vkpudotus siis 1kg
Eli alotuspäivä: 9.10.2006 105.8kg
tänään 104.8kg
vkpudotus siis 1kg
kilot veks
Vielläkö mukaan pääsee? Pudotettu ja monesti lukemattomia kiloja. Toissa vuonna pudotin 112 kg:stä 104 ja nyt jo 109 kg.. ja 154cm pituutta, joten töitä ois kovasti edessä. Tsemmppiä kaikille ja tukea pudotukseen. taidan tätä maanantaita pitää punnituspäivänä.
Tervetuloa vain, aina pääsee mukana -ja mitä ahkerammin juttuja lueskelee (ja kirjoitteleekin), sitä paremmin pysyy tse tiukkana noiden houkutustan suhteen -näin ainakin minulla.
Kolmen mamma, mikäs nyt suututtaaa? Kilon viikkopudotuhan on vallan mainio saavutus! :flower: Kärsimättömyyttä on vallalla kyllä täälläkinpäin, kaikki kilot pitäisi saada karistettua juuri nyt eikä huomenna. Pakko kuitenkin on uskoa, että sinnikkyys palkitaan! Ja kuten siellätäällä on sanottu: eivät ne kaikki kilot ole viikossa tulleetkaan -miten ne voisi viikossa lähteä?
Jatka vain sisukkaasti, suunta on hyvä!
Kolmen mamma, mikäs nyt suututtaaa? Kilon viikkopudotuhan on vallan mainio saavutus! :flower: Kärsimättömyyttä on vallalla kyllä täälläkinpäin, kaikki kilot pitäisi saada karistettua juuri nyt eikä huomenna. Pakko kuitenkin on uskoa, että sinnikkyys palkitaan! Ja kuten siellätäällä on sanottu: eivät ne kaikki kilot ole viikossa tulleetkaan -miten ne voisi viikossa lähteä?
Jatka vain sisukkaasti, suunta on hyvä!
kilot veks
Juu ja tämän homman hoitamiseksi pitkästä aikaa kävin eilen kävelylenkillä ja aion yrittää joka toinen päivä edes pikku lenkkiä. Nii ja herkut pois sekä turhat leivänpäälliset.