Kolmevuotiaan uhmakohtaukset!!!?

[nassikanmamma]

Tarvisin mielipiteitä ja apuja lähes kolmivuotiaan pojan uhmakohtausten kanssa pärjäämiseen. tai mitä kohtauksia nuo lienee...
poika on muuten kiltti ja tottelee hyvin, ja on aika rauhallinen mutta...
aina välissä alkaa ihan yhtääkkinen kaamea huuto ja rimpuilu ja hakkaaminen jnejnejne.
nyt se alkoi autossa, ensin hyvä mieli, sitten kaksi sekunttia ja kauhea huuto ihan yhtä äkkiä ja kaikki on päin mäntyä. ei saa mennä sinne, en halua sisälle, en halua riisua, en istu tässä, en mene huoneeseen, en pyydä anteeksi jne..
onko muiden kolmevuotiailla samanlaisia? mitä ihmettä nämä on vai kuuluuko tähän ikään tällaiset raivarit? ollaan miehen kans ihan ymmällään näistä. ei tule usein mut kerrankaks viikossa.

ja ennenkaikkea, miten toimia? nyt raahattiin/kannettiin väkisin sisälle rimpuileva ja kirkuva lapsi ja riisuttiin väkisin. sitten komennettiin omaan huoneeseen huutamaan kun ei rauhottunut ei millään. ei pysynyt huoneessa vaan tuli koko ajan karjuen ulos. Sitten haukkoi jo henkeään kuin paniikkikohtauksessa niin päätin rauhottaa kirkuvan lapsen ja kaaoksen et otin lapsen syliin ja halasin et meni ohi. nyt on normaalisti.
toiminko ihan vääriin? miten pitäis tehä jos itku ja huuto ja raivari ei vain lopu ja lapsi haukkoo henkeä itkun lomassa ja yskii ja kuulostaa kuin tukehtuisi.

ihan uutta tämä meille kun eka lapsi kyseessä ja tosiaan kiltti ja rauhallinen lapsi normaalisti.

auttakaahan viisaammat ja kertokaa miten toimisitte!!

 

[uhmaa]

Pidä lasta sylissä, kunnes rauhoittuu. Vanhemman tehtävä on ottaa uhma vastaan, ja auttaa lasta tunteiden säätelyssä.

 

[FANG-ANN-75]

aivan täysin normaalia :hug: .
Lapsen pitää antaa raivotakkin ja aina sitä ei jaksa kuunnella ja itselläkin menee hermo(mulla esim) mutta koita laskee kymppiin ja anna huutaa. Jos jo hysteerinen tai satuttaa itseä tai muita niin juuri tuollain kun teit: syliin, luja mutta lempee ote ja annat huutaa ja sanot että äiti tietää että sua harmittaa se ja se ja halaat vaan kunnes rauhoittuu. Normaali kehitysvaihe joka käytävä läpi.

 

[äippä]

Kyllä minäkin otan syliin, jossei muuten rauhoitu tai sitten annan vieressä lattialla huutaa, Joskus kysyn haluaako syliin, niin huutaa että JOO! Jos raivari tulee esim sisällemenotilanteessa, niin vien väkisin ja riisun väkisin, kun ei siitä muuten mitään tule.

Meillä raivarikausia eli välillä enempi ja sitten taas rauhallisempaa, mutta kyllä se joskus jaksaa yllättää että lapsi raivoaa noin voimakkaasti. Ikää 2,5 v.

 

[mm]

Meillä noita raivokohtauskia ei esiinny pahemmin muulloin kuin nälkäisenä / väsyneenä.
Eli säännölliset ruoka-ajat ja unet tärkeitä.
Kaikki ovat yksilöitä, toisille sopii syli rauhoitteluun, toiset taas ei halua että kosketaankaan.

Esikoinen rauhoittui itsekseen parhaiten kun samalla hänelle puhuttiin rauhallisella äänellä, pienempi taas sylissä.

 

[mm]

Lisäyksenä että usein siellä raivon takana on jokin syy.. tuliko kuuma, epämukava istuma-asento.. joskus ihan puhe voi auttaa.. kysymys että tuliko kuuma, onko huono istua yms. ennenkuin se mene siihen raivoon.. lapsi raivoaa monesti siitäkin syystä kun häntä ei ymmärretä.

 

[ap]

eli siis on ihan normaalia ja kuuluu ton ikäsen kehitykseen. huh, pelkäsin jo mitä lie jakomielitautia noniin, eli nyt sitten tiedän miten toimia ensi kerralla, kunhan ei oikein ota tavaksi nuita raivareita saada:/

 

[mm]

Ja vielä yksi asia tuli mieleen.. jos tekee kasvua ja tarvii extra-unta ja ruokaa juuri nyt.