Kolmen lapsen vanhemmat

Millaiset ikäerot lapsilla on? Toivoisitko, että olisi pienemmät/isommat? Muita hyviä ja huonoja juttuja?

 

noin 2 vuotta ikäeroa, mun mielestä todella hyvä. Lapset ovat jo aikuisia, ja edelleen läheisiä toisilleen.

 

noin 2 vuotta ikäeroa, mun mielestä todella hyvä. Lapset ovat jo aikuisia, ja edelleen läheisiä toisilleen.

Oliko alku kuinka rankka?

 

Lasilla ero aina 1v 7kk, eli vanhin oli just 3v 2kk kun nuorin syntyi. Nyt ovat jo isoja ja hyvin on mennyt. Ikinä eivät ole olleet seuraa vaikka ja kunnon kansalaisia noista on tullut.Vaikka jäinkin yksin kun nuorin oli vielä vauva, en ole katunut enkä erilaisia ikäeroja ikinä toivonut.

 

Meillä on lapset 2v ja 1v9kk ikäeroilla. Ihan ok, tuntuu leikit menevän mukavasti yksiin. Toisaalta raskastakin, koska koko ajan vähintään yhdellä on jokin uhmakausi päällä tms. "vaihe". Kuopuksen vauvavuosi oli suoraan sanottuna hirveä, mutta siitä kun selvittiin, elämä on alkanut taas olla ihan jees...Olen tyytyväinen lastemme ikäeroihin.

 

Lapsia kolme. Esikoisella ja keskimmäisellä vajaa kaksi vuotta ikäeroa, keskimmäisellä ja nuorimalla vähän yli kaksi vuotta ikäeroa. Minusta ihan hyvät ikäerot.

 

Ekan ja tokan ikäero melkein 3v, sit tokan ja kolmannen ikäero 5v. Tykkään ite tästä. Isommat on läheisiä ja touhuavat keskenään hyvin, itse saan hoitaa vauvaa rauhassa ja isommatkin voi olla jo vähän avuksi ja etenkin osaavat jo itsenäisestikin tehdä juttuja. En sitten tiedä kuinka läheiset välit tähän nuorimpaan tulee kun ikäero on jo aika iso. Aika näyttää.

 

"Lapset" on nyt 22, 20 ja 17. Ihan hyvät ikäerot, hengailevat keskenään paljonkin. Pitävät leffailtoja jommankumman isomman luona ja pikkusisko haetaan mukaan

Sikälikin hyvät ikäerot, että meillä on nyt vallan sopivasti omaa aikaa siipan kanssa

 

Ekan ja tokan ikäero 2v8kk ja tokan ja kolmannen 4v1kk. Ite tykkään et on hyvä, en olis selvinnyt ihan pienillä ikäeroilla. Nyt on selkeesti ollut aina yks vauva kerrallaan. Kaikki on poikia, et se yhdistää, mutta saa nähdä jääkö tää kuopus vähän ulos isompien yhteisistä jutuista.

 

Lapsia on kolme. Esikoinen täyttää 6v, keskimmäinen on 2v ja kuopus 8kk

 

kahden ekan väli 2 ja puol vuotta, sit seuraavaan tunti On ollut rankkaa, mutta lapsista älyttömästi myös seuraa toisilleen. Nyt ovat 8 ja 6.

 

1v1vko eka väli 1v10kk toka väli, ihan hemmetin rankkaa oli varainkin kun kahden terveen jälkeen saatiinkini yllättäen erityislapsi, joka syntymästä lähtien oirehti omalla tavallaan. Nyt lasten ollessa jo isompia on helpompaa, vaikka kuopus edelleen tarvii oman huomionsa.
En uudestaan tekis kolmea lasta noin pienillä eroilla, eikä ollu tarkotuskaan, kerkesin koulun alottaaa kakkosen jälkeen mut kesken jäi ku kolmas synty.

 

Ikäero esikoisella ja keskimmäisellä 2v, kuopukseen taas 1v ja kyllä, oli todella, todella rankkaa aikaa. Mutta en tiiä muuttaisinko silti mitään, nyt paljon helpompaa, kun nuorin 5v ja ovat erittäin läheisiä toisillee. Mutta ensimmäiset vuodet oli kyllä silkkaa helvettiä.

 

Meillä ikäerot 2,5 vuotta ja olisivat saaneet olla pienemmät. Ihan käytönnön syistäkin olisi ikäero saanut olla pienempi. Miehelle ei vain sopinut. Esikoinen 6 luokalla, toinen 3 luokalla ja kuopus ekaluokkalainen.

 

Meillä lapset 10 vuoden kuluttua tuon ikäisiä. Toivottavasti silloinkin ovat läheisiä. Ja minä olen tuolloin "vasta" 49

"Lapset" on nyt 22, 20 ja 17. Ihan hyvät ikäerot, hengailevat keskenään paljonkin. Pitävät leffailtoja jommankumman isomman luona ja pikkusisko haetaan mukaan

Sikälikin hyvät ikäerot, että meillä on nyt vallan sopivasti omaa aikaa siipan kanssa

 

N.2v välein syntyneet. Olihan ne ekat 5 vuotta aika härdelliä kun oli vähän niinkuin kokoajan vauva talossa. toisaalta jatkuuhan se hälinä edelleen, erilaisena vain. Mutta, koen että oli helpompaa valvoa kaikki valvomiset yhteen putkeen. Nyt kun nuorin on yli 2v niin alkaa kokoajan olla helpompaa.

 

Ensimmäisen ja kolmannen välissä on ikäeroa 3,5 vuotta. Jälkeenpäin ajateltuna ikäeroa on liian vähän. Ja todellisuudessa ei olisi kannattanut edes tehdä lapsia. Tämä on kylmää faktaa. Mutta näillä mennään.

 

Olen 3-lapsisesta perheestä keskimmäinen. On 3v vanhempi ja 5½v nuorempi sisarus. Täytyy sanoa että lapsuudessa ei ollut mitään yhteistä. Vasta aikuisena on löydetty yhteinen aaltopituus nuoremman kanssa. Vanhempi sisarus on aivan outo, ei mitään yhteistä vieläkään.
Tällainen näkemys asiaan.

 

Mulla on 9v vanhempi veli ja me olemme aina olleet läheisiä. Aikuisenakin lähes päivittäin tekemisissä. Sitten mulla on 1,5v nuorempi sisko, jonka kanssa ei ole ikinä ollut mitään yhteistä, eikä aikuisenakaan olla juurikaan tekemisissä.

 

Meillä on esikoinen 11v, keskimmäinen 6v ja nuorin 8kk. Minä koen, että hyvät ikäerot ja paras näin.

 

Meillä on kaksosilla ja kuopuksella ikäeroa 1v1kk... Ikäero on ihan sopiva, kun ei muusta tiedä Olisihan elämä ollut aikoinaan ehkä helpompaa vähemmän vaippamäärän kanssa

 

Mun veli on mua 20v vanhempi. Olemme aina olleet läheisiä. Kun olin pieni, niin veli leikki mun kanssa paljon ja vähän vanhempi ku olin, niin veli ja hänen tyttöystävänsä, nykyinen vaimonsa, ottivat mua usein reissuille mukaan yms.
Nyt kun olen itsekin jo 28v, eli aikuinen niin olen veljen ja hänen perheensä kanssa todella läheinen.

Siskon kanssa mulla on ikäeroa vain 2v 2kk, mutta me ei olla olla koskaan oltu mitenkään läheisiä. Lapsena ei leikitty yhdessä koskaan, kun sisko oli aina niin ilkeä mulle.

 

Ekalla ja tokalla 5v tokalla ja kolmannelle tulee vähän vajaa 3v

 

Meidän lapset on 16, 12 ja 4 vuotiaita. Ikäerot olisivat varmasti olleet pienemmät, mutta kun lasten alulle saaminen kesti, niin ikäerot kasvoivat. Ja hyvin tulevat toimeen keskenänsä.

 

Ekan ja tokan ikäero on 3v1kk ja tokan ja kolmannen ikäero puolestaan tasan 4v (tai päivää vaille jos IHAN tarkkoja ollaan )

Tällä hetkellä lapset ovat 10v11k, 7v10kk ja 3v10kk

Olisin aikoinani toivonut lapset vähän tiuhempaan tahtiin, mutta luonto päätti opettaa meillä kärsivällisyyttä...
Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että on just passeli näin!