Kokemuksia tanskandogista !!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Koiraihminen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä oli harkinnassa, ne on ihania!
Mutta kun rodun keskimääräinen elinikä on 5-6 vuotta ja puolelle koirista tulee vatsalaukunkiertymä niin ajateltiin ottaa koira joka todennäköisesti tulee olemaan terveempi ja pitkäikäisempi.
 
Mun siskolla ollut jo monta tanskandoggia. Iso koira joka haluaa olla sylissä. ;) Kilttejä ja rauhallisia. Kuolaa on joka paikassa.... Siskolla eläneet n.8v. Yhdellä tullut vatsalaukun kiertymä. :( IHANIA KOIRIA!
 
Mun siskolla ollut jo monta tanskandoggia. Iso koira joka haluaa olla sylissä. ;) Kilttejä ja rauhallisia. Kuolaa on joka paikassa.... Siskolla eläneet n.8v. Yhdellä tullut vatsalaukun kiertymä. :( IHANIA KOIRIA!

Kuoliko kiertymään vai ehdittiinkö leikata ? Olen lukenut, että pitäis olla kaksi ateriakertaa (niin meillä on kyllä toisillakin koirilla) ja sopivia naposia, että vois vähän ehkäistä. Tiedä sitten.
 
Kaverilla on pentu... jättipentu. En ottaisi pienen lapsen perheeseen, koska koira kasvaa pentuaikana tosi isoksi, mutta aivoituksiltaan on pentukoira eikä ymmärrä kokoaan. Kaverin pentukoira kaatoi helposti jopa vajaa 5 vuotiaani, kun vain vähän yritti lapsen kanssa leikkiä (ja lapseni on todella tottunut koiriin). Lisäksi pentu runnoi minuakin sohvalle hyppiessään. Myös kuolaa ja pissaa on joka paikka täynnä, iso koira ei ole välttämättä pentuna sisäsiisti ja pissaa ihan hirveästi.
 
Tekee pentuna paljon tuhoja. Jos ripuli yllättää, paskaa valuu pitkin seiniä. Keltaiset ja raidallisen kilttejä, mitä tummempi väri, sen rauhattomampi.Ei mikään jären jättiläinen koostaan huolimatta. Siinä missä siis keltainen on kiltti, voi mantteli mennä lopetukseen aggressiivisuuden takia.
 
Meillä oli myös ajatuksissa, mutta lopulta päädyimme suomenlapinkoiraan (siis joo, aivan toisentyyppiseen rotuun), joka on suht terve ja pitkäikäinen. Tulevassa naapurissamme (lapsiperhe) näyttää olevan kolme tanskandoggia ja ihan kivasti heillä tuntuu menevän.
 
[QUOTE="jotain";24980469]Tekee pentuna paljon tuhoja. Jos ripuli yllättää, paskaa valuu pitkin seiniä. Keltaiset ja raidallisen kilttejä, mitä tummempi väri, sen rauhattomampi.Ei mikään jären jättiläinen koostaan huolimatta. Siinä missä siis keltainen on kiltti, voi mantteli mennä lopetukseen aggressiivisuuden takia.[/QUOTE]

Ja eläinlääkärikulut paljon kalliimpia kuin muilla koirilla.. mm. nukutusaine jne kun tulee koon mukaan.
 
oma kokemus useasta eri tanskandogista on että ovat todella lempeitä ja ihmisystävällisiä, toki ison kokonsa takia saattaa lapset jäädä jalkoihin kun innostuu mutta tarkotuksella ei satuta. tuo höpinä väreistä on ihan puppua, koiran väri ei vaikuta millään lailla luonteeseen! paljon on sairauksia ison kokonsa takia muuten ihania tapauksia. elävät vain liian vähän aikaa.
 
[QUOTE="mamma";24980493]oma kokemus useasta eri tanskandogista on että ovat todella lempeitä ja ihmisystävällisiä, toki ison kokonsa takia saattaa lapset jäädä jalkoihin kun innostuu mutta tarkotuksella ei satuta. tuo höpinä väreistä on ihan puppua, koiran väri ei vaikuta millään lailla luonteeseen! paljon on sairauksia ison kokonsa takia muuten ihania tapauksia. elävät vain liian vähän aikaa.[/QUOTE]

No just. Soitappas Suomen Tanskandogit Ry ja kysy sieltä tuo väriasia. Niin mekin teimme.

t: Manttelin kanssa ongelmia, keltaisen kanssa ei
 
Meillä ei lapsia ole. Eikös ne reuhumiset yms (en tarkoita agressiivisuutta) ole ihan kasvatuksesta kiinni.
Pentuhan pitää jo alistaa siihen, että ihminen on se pomo.
 
Yhdellä tutulla oli tuollainen. Se oli ihan ok noin neljän vuoden ikään asti, kunnes muuttui arvaamattomaksi ja aggressiviseksi muita koiria kohtaan. Etenkin muita uroksia kohtaan. Sitä ei todellakaan halunnut kohdata lenkillä, kun perheen mieskään ei saanut sitä pideltyä. Sen koiran remmi aina kiedottiin lyhtypylvään tmv. ympärille, kun he näkivät muiden koirien tulevan vastaan, kun eihän se koira myöskään niin vain suostunut lähtemään toiseen suuntaan, jos se sille päälle sattui.

Joo ja se kuolan määrä on ihan kamalaa ja se on sellaista paksua sitkeää limaa, joka tarttuu kaikkialle, kun koira ravistaa päätään. Yöks.
 
Kuoliko kiertymään vai ehdittiinkö leikata ? Olen lukenut, että pitäis olla kaksi ateriakertaa (niin meillä on kyllä toisillakin koirilla) ja sopivia naposia, että vois vähän ehkäistä. Tiedä sitten.

Eläinlääkäri joutui lopettamaan koiran, kun oli kiertymä. Neuvotaan syöttämään korkeammalta telineeeltä, eikä maasta. Syönnin jälkeen ei saisi lenkkeillä tms. vaan ottaa kunnon "ruokalepo".
 
[QUOTE="mamma";24980493]tuo höpinä väreistä on ihan puppua, koiran väri ei vaikuta millään lailla luonteeseen![/QUOTE]

Voitko selittää tarkemmin?
Sillä eri värithän ovat eri linjoja, eli ne ovat ihan eri sukua, melkeimpä eri rotuja. Ja näin ollen luonteetkin ovat ihan erilaisia. Tosin uskon että nykyään on mustista ja mantteleistakin jalostettu parempipäisiä, mutta ennen vanhaan ne varmasti oli aggressiivisempia. Ei se mitään huuhaata ole.

Samalla tavalla kuin belgeillä on eri luonteet sen mukaan minkälainen ja -värinen turkki niillä on. Vaikka ovatkin kaikki belgejä.
 
[QUOTE="jotain";24980514]No just. Soitappas Suomen Tanskandogit Ry ja kysy sieltä tuo väriasia. Niin mekin teimme.

t: Manttelin kanssa ongelmia, keltaisen kanssa ei[/QUOTE]

Höpön löpön, täyttä paskapuhetta tuo värihomma! Todella upeita koiria, meidän 3v. doggi tulee loistavasti toimeen vajaa vuoden ikäsen naperomme kanssa, osaa rauhoittua ja varoa. Se on koulutuksesta kiinni minkälainen koirasta tulee, useimmiten ihminen saa aikaan sen "vihaisen ja hullun" rakin. En toki meinaa sitä, etteikö joka lajissa voi olla myöskin niitä luonnevikaisia. Mutta yleensä se ihminen on ongelma ja syypää siihen jos koirassa on jotain "vikaa". Piste ja aamen.
 
Höpön löpön, täyttä paskapuhetta tuo värihomma! Todella upeita koiria, meidän 3v. doggi tulee loistavasti toimeen vajaa vuoden ikäsen naperomme kanssa, osaa rauhoittua ja varoa. Se on koulutuksesta kiinni minkälainen koirasta tulee, useimmiten ihminen saa aikaan sen "vihaisen ja hullun" rakin. En toki meinaa sitä, etteikö joka lajissa voi olla myöskin niitä luonnevikaisia. Mutta yleensä se ihminen on ongelma ja syypää siihen jos koirassa on jotain "vikaa". Piste ja aamen.

Jännää, että Tanskandoggi RY on erimieltä, kuin sinä. Mm. Tanskandoggi Ry:n sivuilta kun luet JTT eli jalostuksentatvoiteohjelman. Siellä mm. lukee näin luonnekyselyn tuloksesta:

Tämän perusteella sinisissä tanskandogeissa esiintyisi eniten ei-toivottuja piirteitä kokonaismäärään nähden.
Seuraavana tulevat mustat ja harlekiinit. Ja sijalle kolme sijoittuvat keltaiset ja tiikerijuovaiset eli tämä väriryhmä
on suurin, mutta ongelmia esiintyy vähiten.
 
Kyllä mulle on sanottu et tuo värihomma pitää paikkansa, kummankin koiran kasvattaja... Toinen meillä mantteli ja toinen musta ja on niillä eroa kun yöllä ja päivällä.... Musta on niin rauhallinen ja hidas liikkeissään ja mantteli sellanen väkkärä että pois alta risut ja männynkävyt :D

Ihania kumpikin! Meillä koirat olleet tosi terveitä *kopkopkop*, mutta toki jo etukäteen olimme varautuneet, että ison koiran ell-kulutkin on isompia.
Ruokaan uppoaa aika sievoinen summa kuussa kaikkine herkkuineen yms.

Mantteli tuhosi meillä pentuna kaikkea sohvakalustoista lähtien, mutta musta ei ole ikinä tehnyt muuta tuhoa kun yhteen sukkaan reiän :D

Koirien koulutus täytyy olla tiptop -kuten aina ja rodusta riippumatta- mutta tätä rotua ei fyysisesti pysty hallitsemaan (varsinkaan jos on kaksi narun päässä..!) joten johtajuuden yms on oltava kunnossa.

Meillä riekutaan ja hillutaan pihalla ja koirat sit melkein nukkuu sen ajan kun ovat sisällä. (Toinen toki katsoo tv:stä lempiohjelmansa ja toinen käy mun kanssa suihkussa ja saunassa :D)

Siisteysintoilijalle en todellakaan suosittele, vaikka itse en ole karvoja kokenut niin pahaksi kun jotkut, niin se kuola.......... Huhhuh...... :D

Herttaisia, ihania, sydämellisiä, perherakkaita höppänöitä <3

(Huomioi myös mahdollinen auton vaihto yms koiran kasvaessa........ :D )
 
Meillä ei lapsia ole. Eikös ne reuhumiset yms (en tarkoita agressiivisuutta) ole ihan kasvatuksesta kiinni.
Pentuhan pitää jo alistaa siihen, että ihminen on se pomo.

Ei kasvatuksella koiran perusvirettä muuteta. Joku on rauhallinen ja toinen kuin sähköjänis ja koulutus pitää soveltaa sen mukaan. Jos riehumista rakastavan koiran ei anna koskaan purkaa intoaan, seuraa joko onneton koira tai käytösongelmia.
 

Yhteistyössä