Mulla sekä hyvä että huono kokemus.
Kakkonen oli perätilassa rv34 alkaen, yritettiin kääntää. lääkäri väkisin murjoi ja väänsi, eikä saanut vauvaa kymmentä senttiä enempää liikkumaan. Muhun sattui ja maha oli mustelmilla parisen viikkoa sen jälkeen. Käännös epäonnistui, ja koska vauan asento ei ollut puhdas perätila (jalat koukussa) ja vettä oli vähän päätyi lääkäri heti sektioon, eikä alatiesynnytyksen mahdollisuutta edes tutkittu. Sektiolla sitten syntyi, tosin kiireellisenä sekin kun ehti synnytys käynnistyä.
Kuopus oli myös perätilassa/poikittain oikeastaan koko raskauden(niin kauan kuin asia pystyttiin toteamaan) , kunnes käännökseen taas rv36. Tällä kerralla asiat sujui hienosti, lääkäri tutki perustellisesti ja käännökseen tuli paikalle vanhempi lääkäri joka saikin vauvan kiepautettua kevyesti ympäri! Käännös siis onnistui, ja vauva myös pysyi pää alaspäin.
Käännös siis tehdään mahan päältä. Aluksi saat pari suihkausta supistuksia estävää lääkettä suuhun (ainakin K-Sks:ssa) ja sit otetaan käyrää puolisen tuntia niin, että makaat hiukan pää alaspäin asennossa sängyllä. Tämä siksi, että vauva nk. valuu lantiosta ulos, ja käännös helpottuu. Sit lääkäri käsin työntää vauvaa oikeean suuntaan, ja mulla ainakin vauva itse teki varsinaisen kääntymisen kun pikkasen avitettiin. Suotta ei kannata pelätä etukäteen, jos käännös ei ala sujua, tai jos äidistä tuntuu pahalta tai sattuu se lopetetaan heti. Ja täällä ainakin tutkitaan tarkkaan ennenkö annetaan lupaa edes yrittää alateitse, pitää monen asian loksahtaa kohdalleen. Ja sittenkin ollaan vielä normaalia kärkkäämpiä kärräämään leikkuriin jos siltä näyttää.
Tsemppiä loppuodotukseen, ja turha stressi pois! Kyllä kaikki menee ihan hyvin! :hug: