Kokemuksia nielu- ja kitarisa leikkauksesta!! Nukutus? Traumoja??

[huude]

Meillä 3v menossa 2 viikon päästä. Lisäksi laitetaan putket.

Mitä te kerroitte lapselle ja kuinka tarkasti? Pelkäsikö teillä lapsi?
Meillä lapsi on aika arka. Itkee varmasti jo lääkärin tarkastuksessa. Ja rimpuilee.

Missä sairaalassa teillä leikattiin?
Miten lapselta saatiin otettua verikoe? (siihen meno viikon päästä ja JÄNNITTÄÄ!!! On meinaan sen verran sitkeä tapaus tuo, että varmasti rimpuilee ja tekee kaikkensa, ettei saada otettua)

Mitä se esilääkitys oikeasti on? Siis mitä ainetta?
Näkeekö lapsi nukutuksen aikana harhoja? Eihän nukutusaine ole eetteriä?
Suostuiko teillä lapset sairaalahenkilökunnan hoidettavaksi?

Meidän sairaalassa ei saa mennä lapsen mukana leikkaussaliin, eli lapsi on vielä hereillä, kun hänet sinne kärrätään. En mitenkään haluaisi jättää häntä muiden huomaan silloin kun hän on asiasta tietoinen. Haluaisin nähdä, kun lapselle laitetaan kanyyli ym. Haluaisin olla vierellä varmistamassa, että lapsi ei itke, eikä rimpuile. En halua että lapselle tehdään mitään, mikäli hän on hysteerisessä tilassa.

Miten lapsenne toipuivat leikkauksesta? Mitä kautta te annoitta kipulääkkeitä leikkauksen jälkeen? Meillä kun lapsi ei suostu nielemään tabletteja, eikä syömään nestemäistä lääkettä, vain pureskeltavat tabletit menee ja suppo väkisin taistelun seurauksena.

Onko kenenkään lapselle jäänyt traumoja leikkauksesta?

 

[apee]

uppista

 

[ex-putkikorvan äippä]

Poika oli melkein 1v4kk kun poistettiin kitarisa ja putkitettiin. Aamulla mentiin päiväkirurgiaan ja siellä leikkihuoneessa ooteltiin esilääkitys ja sen vaikutusaika. Lääke pistää pään sekaisin eli osoitteli ilmaa ja näki kai pikku-ukkoja. Lisäksi kävely muuttui horjumiseksi eli on vahdittava ettei loukkaa itseään. Sit kun aika tuli niin hoitaja vaan nappas pojan syliin ja eikun menoksi. Sen verran lääketokkurassa oli kai ettei yhtään vierastanut tai muuta.

Nyt viime kesänä pojan ollessa melkein 4v käytiin nielurisaleikkauksessa ja putket poistettiin sekä laapistettiin nenä. Mentiin kirran osastolle jo 7.00 aamulla. Verikoe teki tiukkaa koska siihen en ollut varautunut ja poika ei siis tiennyt, muuten olin kertonut mitä lääkäri tekee jne. Oltiin sitte osastolla huoneessa ja poika sai esilääkityksen ja taas samat hourailut kuin edelliselläkin kerralla. Eli esilääkityksessä oli kipulääkettä ja hoitaja mun mielestä sanoi Diapam, joka tapauksessa rauhottavaahan ne antaa.
Sit kun leikkausaika tuli niin sain saattaa pojan leikkaussalin aulaan. Valveilla siis oli kun meni saliin.

Molemmilla kerroilla toipuminen tapahtui yllättävän nopeasti ja helposti. Kipulääke määrä kuulostaa ja tunnustaa ihan valtavalle, mut kun antaa ihan ohjeen mukaan niin parempi lapsen kannalta. Ekalla kerralla oli nestemäiset lääkkeet nyt tokalla oli neste ja purtavat tabletit.

 

["aapee"]

Poika oli melkein 1v4kk kun poistettiin kitarisa ja putkitettiin. Aamulla mentiin päiväkirurgiaan ja siellä leikkihuoneessa ooteltiin esilääkitys ja sen vaikutusaika. Lääke pistää pään sekaisin eli osoitteli ilmaa ja näki kai pikku-ukkoja. Lisäksi kävely muuttui horjumiseksi eli on vahdittava ettei loukkaa itseään. Sit kun aika tuli niin hoitaja vaan nappas pojan syliin ja eikun menoksi. Sen verran lääketokkurassa oli kai ettei yhtään vierastanut tai muuta.

Nyt viime kesänä pojan ollessa melkein 4v käytiin nielurisaleikkauksessa ja putket poistettiin sekä laapistettiin nenä. Mentiin kirran osastolle jo 7.00 aamulla. Verikoe teki tiukkaa koska siihen en ollut varautunut ja poika ei siis tiennyt, muuten olin kertonut mitä lääkäri tekee jne. Oltiin sitte osastolla huoneessa ja poika sai esilääkityksen ja taas samat hourailut kuin edelliselläkin kerralla. Eli esilääkityksessä oli kipulääkettä ja hoitaja mun mielestä sanoi Diapam, joka tapauksessa rauhottavaahan ne antaa.
Sit kun leikkausaika tuli niin sain saattaa pojan leikkaussalin aulaan. Valveilla siis oli kun meni saliin.

Molemmilla kerroilla toipuminen tapahtui yllättävän nopeasti ja helposti. Kipulääke määrä kuulostaa ja tunnustaa ihan valtavalle, mut kun antaa ihan ohjeen mukaan niin parempi lapsen kannalta. Ekalla kerralla oli nestemäiset lääkkeet nyt tokalla oli neste ja purtavat tabletit.

Kiitos. Sulla olikin mukavasti noita kokemuksia tuossa ja mielenkiintoista luettavaa!

 

[savontyttö]

Minulta leikattiin kitarisat kun olin ehkä ala-asteella. Muistan tuon hyvin vieläkin.
En pelännyt tai mitään, muistan vain että inhotti kun en leikkauksen jälkeen saanut kunnon ruokaa vaan pelkkää mehujäätä ja minulla oli nälkä. Oksensin myös pois päästyäni kaupan taakse, varmaankin juuri sen takia kun en ollut ruokaa saanut.
Muistan myös kun lääkäri käski leikkaussalissa laskemaan 10 alaspäin ja kerkesin 9 kun nukahdin.

Elikkäs ei mitään kamalia traumoja jäänyt, mutta se vaan että en saanut ruokaa