koirat puri lapsiani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vilivilpertti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vilivilpertti"

Vieras
Lapsillani on ollut hiukan huonoa tuuria! Molempia lapsiani on purrut koira (tosin eri koira) tässä muutaman viikon sisällä. Molemmat tapaukset eivät olleet lapsieni syytä millään lailla, eli he eivät olleet esim. koskemassa koiraan tms. Ja nämä molemmat koirat ovat pieniä, just sellasia pikkubuudeleita, jotka saavat esim. nukkua omistajiensa vieressä jne. (eli siis niitä pidetään ihmisinä). Minua oikein raivostuttaa tällänen että koiria pidetään lapsina! Sit niistä tulee just tälläsiä saakutin purijoita. Eikö ihmiset voisi hiukan edes perehtyä koiran kouluttamiseen ennenkuin sellaisen itselleen hankkivat!!!
 
Tähän voin sanoa, että meillä kyllä rottiskin välillä rönötti sängyllä vieressä :ashamed:

Ja nyt meillä Westie, ja todella voin sanoa huomanneeni hassun reaktion ihimisissä, kun tuo alkaa jotakin pikkasen pörrätä (on siis vielä alle vuosikas) on se välillä aiheuttanut minussa lievää huvittuneisuutta, kun ei ole minnekkään päin uskottava, saatika pelottava.
Ihmiset sitten tuntuvat ajattelevan, että joo taas noita pikkukoiran omistajia, joiden mielestä on vaan hauskaa kun pikkukoira on vihainen (mitä pentu ei siis ole ko tilanteissa ollut, vaan epävarma).

Ja sitten taas kun olen muutaman kerran ojentanut pikkasen reippaammin, niin heti ollaan kauhistelemassa, että voi voi, tuommoista pientä valkoista koiraa nyt tuolla tavalla komentaa.
Siis mitä kettua, totta helvetissä koulutan ja ohjeistan koiraani, oli rotu mikä tahansa.
 
  • Tykkää
Reactions: Lex ja DuskyLeDoux
Harvemmin vika on siinä koirassa(kaan). Useimmiten löytyy sielt hihnan päästä.

Mä oon muuten vanhemmiten oppinu että pahimpia on ne flexillä ulkoiluttajat. Taas tossa männä päivinä meinasin yhden koiran yli ajaa, kun on se 10m flexiä ja koira jostai puskasta ampaski eteen :/
 
  • Tykkää
Reactions: nöppäri
Kummasakaan tapauksessa en vaatinut korvauksia omistajilta. Molemmissa tapauksissa avauduin aika voimakkaasti näille omistajille. Toinen suhtautui tosi asiallisesti, oli oikeasti pahoillaan ja pyyteli anteeksi lapselta sekä minulta. Mutta sitten tämä toinen... hän suuttui minulle koska nostin metelin tästä puremisesta!!! Hänen mielestään se ei ollut kovinkaan suuri asia ja hän ei voi sietää sitä että hänen koiraansa arvostellaan tms. koska se on hänen oma lapsensa (hän itse sanoi näin minulle!!!).
 
Tosin noilla pennuilla se on ihan kätsy kun muksut käy tossa pihalla alkuun ja pikku lenkeillä.
Paitsi, että se opettaa vetämisen jalon taidon aika vikkelään, kun koko ajan on pieni veto päällä.
 
Olen samaa mieltä että se vika on siellä hihnan toisessa päässä. Ja tosiaankin pahimpia on just nää jotka pitää koiraansa lapsenaan. Koiralle pitää ehdottomasti opettaa että se on ihmistä alempi arvoinen.
 
Eli missä tilanteissa koirat purivat?

Tietyissä tilanteissa pidän sitä ihan normaalina reaktiona. Pienelle koiralle kovaääniset ja arvaamattomasti käyttäytyvät lapset ovat todella pelottavia.

Pidän pikkukoiran puremaa yhtä vakavana/epävakavana kuin vaikka kaninpuremaa tai kissanraapaisua. Yleensä tämä on itsepuolustusta tai lauman/reviirin "suojelua".

Tietysti koiranomistajan (lapsenomistajan kans) ois pitänyt osata suojella ja ohjata omaa suojattiaan ettei näin olisi käynyt.
 
[QUOTE="vilivilpertti";26576655]Meillä itsellämme on ollut/on neljä saksanpaimenkoiraa, mietin vaan että mitäs jos meidän koirat olisivat tuollaisia pureksijoita...[/QUOTE]

Sun sakemanni onkin monta kertaa helpompi kouluttaa kuin nuo pikkukoirat.

kommentoisin enemmänkin, mutta en viitsi ruokkia trollia.
 
Meillä on griffonineidillä se parjattu flexi, nukkui mun vieressä ennen Kiian syntymää, nyt nukkuu esikoisen vieressä MUTTA ei ole ikinä tehnyt pahaa ihmiselle tai eläimelle. Hyönteisiä syö ja kerran söi etanan:x Mut siis ei ihmiselle, ei toiselle koiralle, kissalle, oravalle tms. Vaikka kovin ovat riehakkaita nuo meidänkin muksut, ja 9kk on retuuttanut aika ajoin koiraa kunnolla, niin ei mitään. Ahne se on, mutta osaa myös odottaa. Ihan ei olla sentäs mettiin menty koulutuksessa. Tosin tunnen yhden perheen, jonka pikkupiskit mätsäävät just ap:n kuvaukseen :(
 
Molemmissa tapauksissa syy oli omistajien. Toisessa tapauksessa omistaja omalla käytöksellä aiheutti sen että vapaan ollut koira syöksyi lapseni jalkaan kiinni (koira luuli että hänen pitää puolustaa omistajaansa). Ja se jälki joka siihen jäi, niin esim. kissa ei saa sellasta jälkeä tehtyä (joku tässä vertasi pikkukoiran puremaa kissaraapaisuun)!
Ja toisessa tapauksessa koira oli flexissä ja ohikulkeva lapseni sai pureman jalkaansa, koska omistaja ei tajunnut pitää sitä lukossa. Ja se koira ei oikein tykkää lapsista ja silti tämä ihminen toi sen aivan vieraiden ihmisten pihaan jossa oli useita lapsia leikkimässä/juoksemassa/ajamassa pyörillä. Olisi vienyt sen koiransa kauemmaksi siitä pihasta. Mielestäni lapsilla on oikeus olla pihassa ja koirat jotka siinä eivät osaa olla niin lähtevät pihasta pois.
 
[QUOTE="vilivilpertti";26576695] Koiralle pitää ehdottomasti opettaa että se on ihmistä alempi arvoinen.[/QUOTE]

Koiran mielestä asia voi hyvinkin olla toisinpäin.

Taidat pitää meitä ihmisiä jonkinlaisina puolijumalina. Että olisimme täydellisiä ja kaikkien muiden yläpuolella. Aivan samanlaisia ja samanarvoisia eläimiä me olemme, kuin kaikki muutkin lajit. Olemme erehtyväisiä kuin kaikki muutkin, emme suinkaan täydellisiä. Enemmän ihminen on aikaansaanut pahaa tässä maailmassa, kuin yksikään eläin.
 
Mun koirat reagoi välittömästi jos lapsi liikkuu kohti käsi ojossa, ja yrittävät purra. Eivät tykkää lapsista, eivätkä lässyttävistä naisista... Ihmeellistä, mutta totta. Ja meillä vallitsee sotilaallinen kuri, vaikka saavatkin nukkua sängyssä. Koirille on nimittäin luontaista nukkua laumansa kanssa, eikä siinä ole kyse lainkaan mistään vallan tavoittelusta.

Voisin allekirjoittaa tuon pienten koirien vaikeamman koulutettavuuden siksi, että pienemmällä koiralla on usein vaikeuksia hahmottaa tapahtumia ympärillään ja siksi pelkää. Pelkääminen on ihan luonnollista, varsinkin jos on joskus joutunut ruhjotuksi tms. jalkoihin. Ihmiset myös luontaisesti väistävät isompia koiria, kun taas pieniä kohti mennään suoraan lässyttämään. Se tekee koiran hallitsemisesta vaikeampaa.
 
[QUOTE="vieras";26576783]Sun sakemanni onkin monta kertaa helpompi kouluttaa kuin nuo pikkukoirat.

kommentoisin enemmänkin, mutta en viitsi ruokkia trollia.[/QUOTE]

No siitäpä päästäänkin siihen että miksi ihmiset jotka eivät osaa kouluttaa koiria, niin ottavat tuollaisia. Ja miksi tälläset ihmiset jotka eivät ole osanneet kouluttaa koiria niin pitävät niitä ihmisten ilmoilla.
Jos koira on epäsosiaalinen niin sen paikka ei todellakaan ole ihmisten keskellä, etenkään lasten. Ja omistajien pitäisi äärimmäisen tarkkoja koko ajan näitten koirien kanssa jos paikalla on muita ihmisiä. Että se siitä! Oliko muuta!
 
Niin vai olisko hahmottamisen sijaan koiralla heikko hermorakenne?

Itse olen ainoana kouluttamisen vaikeutena huomannut, että olen tottunut isompiin koiriin, joten omat liikeradat pitää opetella hieman toisenlaisiksi, jotta homma taas pelittää paremmin.
 
meidän 12-vuotias koira nukkuu myös sängyssä vieressä, mutta kyllä se ihan koira on silt ja on aina olluti. Ja kertaakaan ei ole ketään purrut. Että äläpä viitsi yleistää. Ja tietenkään sinun lapsissa ei ollut mitään vikaa.
 
[QUOTE="vieras";26576819]Koiran mielestä asia voi hyvinkin olla toisinpäin.

Taidat pitää meitä ihmisiä jonkinlaisina puolijumalina. Että olisimme täydellisiä ja kaikkien muiden yläpuolella. Aivan samanlaisia ja samanarvoisia eläimiä me olemme, kuin kaikki muutkin lajit. Olemme erehtyväisiä kuin kaikki muutkin, emme suinkaan täydellisiä. Enemmän ihminen on aikaansaanut pahaa tässä maailmassa, kuin yksikään eläin.[/QUOTE]

Onko sinulla itselläsi koiraa?
Jos aiot saada koirasi tottelemaan niin kuin sinä sen omistajana haluat, niin sinun pitää olla lauman johtaja ja koira on silloin sinun alapuolellasi arvojärjestyksessä.
 
[QUOTE="jepjep";26576874]meidän 12-vuotias koira nukkuu myös sängyssä vieressä, mutta kyllä se ihan koira on silt ja on aina olluti. Ja kertaakaan ei ole ketään purrut. Että äläpä viitsi yleistää. Ja tietenkään sinun lapsissa ei ollut mitään vikaa.[/QUOTE]

No en yleistä! Sori nyt vaan mutta lapsissani ei ollut mitään vikaa! Esim. toinen koira oli flexissä (joka ei ollu lukossa) ja pääsi siitä hyökkäämään usean metrin päästä ohi kulkevan lapseni jalkaan, ennen kuin omistaja kerkesi reagoimaan asiaan. Joten mitä mieltä olet? Oliko vika lapsessani?
 
[QUOTE="vilivilpertti";26576914]No en yleistä! Sori nyt vaan mutta lapsissani ei ollut mitään vikaa! Esim. toinen koira oli flexissä (joka ei ollu lukossa) ja pääsi siitä hyökkäämään usean metrin päästä ohi kulkevan lapseni jalkaan, ennen kuin omistaja kerkesi reagoimaan asiaan. Joten mitä mieltä olet? Oliko vika lapsessani?[/QUOTE]

No oliko vika lapsessani?
 
Aina kun näitä aloituksia tulee, alan ensimmäisenä miettimään, onko tämä provo. Koska minuakin on purrut juurikin tuollainen 'nelijalkainen vauva', ärsyttävä, räksyttävä pikkupiski, joka omistajansa mukaan oli palkittu näyttelyssä ja blaa blaa blaa... voin kyllä hyvin uskoa, että ne karvaturvat voivat syöksyä toiseen kiinni ilman mitään sen suurempaa yllykettä. Esimerkiksi itse kävelin kadulla noin kolmen metrin päässä sen elukan edessä. Kävelimme kutakuinkin samaa tahtia. Yhtäkkiä koira sain jonkun helvetinmoisen raivarin ja hyökkäsi (oli fleksissä, yllätys yllätys) salamana pohkeeseen kiinni. Housuihin tuli reikä, eikä se ukko edes anteeksi pyytänyt.

Itsekin koiranomistajana pidän kaikkein karmeimpina paitsi noita pikkuhurttia, myös niitä, joilla on enemmän koiria kuin pystyvät hallitsemaan ja ne koirat vieläpä huonosti koulutettuja ja samaan aikaan lenkillä. Siinä on ollut omankin koirani henki vaarassa, kun suurikokoiset hirmut hyökkäävät suinpäin kohti, eikä omistaja ole saanut niitä kuriin. Kerran jouduin itse ärjäisemään EI! kun taluttaja (mies) raahautui verihurttiensa perässä omaa koiraani kohti. Sen verran säikähtivät huutoani, että se äijä ehti napata kunnon otteen pannoista. Ja jälleen kerran: ei pahoitteluita. Jatkoi vaan hikisenä matkaansa.
 
Omien koirieni kanssa olen montakertaa ollut lasten ja mammojen kanssa tilanteessa jossa ihmispentu tulee käsi ojossa koiraa kohti ja vaikka sanot monta kertaa äidille että ÄLÄ PÄÄSTÄ niin äiti on lässyti lässyti eihän noin pieni pahaa tee. Sorry koira puolustatuu puremalla. Ja jos lapsi tulee kohti eikä eläin pääse pois tilanteesta niin ihan itseään saa syyttää. Koira hyökkää hyvin harvoin ilman syytä eli olisikohan tässäkin tapauksessa ollut että pikku villepetterit olivat menossa koiria silittämään räpylät ojossa ja koira rähähti.
 
Tämä on muuten jännä juttu.. eikä saa ottaa tätä kritiikkinä ketään kohtaan tai provosointina... mutta minulla on aina ollut koiria. Ensimmäisen hankin parikymppisenä. Se oli iso sakemanni-labbis mix uros ja vieläpä pentuna pelastin se olosuhteista, joissa sitä mm. huidottiin harjanvarrella ja potkittiin. Kun koulutin ja kasvatin sen oikein, se ei välittänyt vähääkään, vaikka sen elämän aikana useinkin tuntematon lapsi tuli ja kapsahti kaulaan ihan tuosta vaan, täysin varoittamatta. Se ei ollut missään vaiheessa varsinaisesti ollut lasten kanssa, mutta olin kouluttanut sen pysymään rauhallisena mm. leikkikenttien ja päiväkotien vieressä ja annoin aina lasten valvotusti tulla silittämään sitä jos tahtoivat. Siispä se katsoi vaan minua sen näköisenä, että mitäs nyt tehdään. Lasten vanhemmat paria poikkeusta lukuunottamatta säikähtivät kyllä. Koira oli sentään yli 50kg painava jässikkä. Ainoa, joille se koira haukkui ja piti puolensa olivat humalaiset miehet, ja poliisit.

Myöhemmin exän kanssa hankitut koirat tottuivat tietenkin lapsiin pennusta pitäen, koska esikoinen oli silloin jo syntynyt. Silti ei koskaan tarvinnut pelätä niiden kanssa lasten läheisyydessä. Kerran meni mm. tuntematon, arviolta parivuotias ipana tarttumaan tolleria korvista, kun koira oli kaupan edessä ja minä kaupassa. Näin tilanteen kaupan ikkunasta. Lapsen äiti vaan irrotti nopeasti kädet koirasta ja jatkoi matkaansa. Tolleri vispasi häntää ja inisi perään.

Nykyisen koirani kanssa ei ole käynyt yllättäviä tilanteita. Se on vasta alle 1-vuotias. Kuitenkin tämänkin kanssa pyrin siihen, ettei se säikkyisi mitään eikä ketään niin paljon, että kokisi tarpeelliseksi edes refleksinomaisesti puolustautua.

Olisiko siis koiran koulutuksessa kuitenkin jotain vikaa, jos se puree lasta, vaikka lapsi sitten tulisikin kätöset ojossa kohti..?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Yhteistyössä