Koiramme tekee kuolemaa:(

voi ei :'(
:hug: :hug:

 

Voi kun kävi ikävästi.Jaksamista ja voimia!
Mikähän mahtoi olla syynä koiran tilaan?Osasiko päivystävä lääkäri sanoa mitään?

Vaikea oli puhelimitse tietenkään mitään sanoa. Joko pitkäaikaisempi sairaus, joka jäänyt huomaamatta tai minusta vaikutti kyllä sydänperäiseltä. Epäilen nyt myös vahvemmin, että on ollut vanhempi kuin se 6 vuotta. Tosiaan kun papereita en siitä koskaan itselleni saanut. rekisteröity rotukoira kyllä, mutta pelastin sen aikanaan huonoista oloista. Ei lienee epäselvää miksi jäi paperit saamatta :/
Emme nyt ala selvittää mikä kuolinsyy oli, mutta vahvasti epäilen sydän/keuhko-ongelmaa :'( vajaatoiminta tai jotain.

 

:'( :hug:

 

:hug:

 

:hug:
Meidän koira kuoli vuosi sitten 13-vuotiaana samankaltaisilla oireilla.
Ell epäili oireiden perusteella sydämen vajaatoiminnaksi.
Uutta koiraa meille ei tule,oli tää niin kova paikka
:'(

 

kuulosti vähän samantapaiselta sairaudelta mihin kissa kuoli, hällä oli sydänmen vajaatoiminta mikä keräs nestettä kehoon, kaikkee kokeiltiin.. ei edes eläinten nitrot auttaneet.

 

Miehen vanhempien koira kuoli vähä aikaa sitte... Mun mies siitä oli paljo huolehtinu sillon ku vielä kotona asui. Koira ei syöny moneen päivään mitään, laihtu eikä jaksanu paljo muuta ku maata. Sillä oli kyllä jo ikää. Arvasin jo ekoina syömättömyyspäivinä että se on sen koiran loppu...itellä kuollu kissa samalla tavalla, ei syöny mitään eikä jaksanu liikkua. Todennäköisesti joku kasvain/syöpä, joka elukat vei. :| Nyt ovat paremmilla haukku- ja miukumailla.

 

Voi että toi on kurjaa,lasten kannalta varsinkin.
Minä lähdin 6kk pentuni kanssa aamu lenkille ja sille tielle jäi koiramme,kannoin pennun kotiin jossa lapset vastassa,äiti mikä sillä on,miksi se ei liiku,laitoin pennun lattialle ja soitin miehen takas kotiin..lapset oli pelkkää itkua koko päivän.
kuukausi sitten jouduin luopumaan lemmikistämme mutta onneksi sai uuden kodin,mutta silti tekee kipeetä ajatella että nyt se on pois meidän elämästä.
Paras lääke tuohon on kuin hankkii uuden tilalle jos vaan mahdollista,me ei koskaan voida ottaa uutta ystävää,lapsemme allergisia.

 

Uuden koirankin kohdalla luopuminen joskus kuitenkin edessä.
Jaksamista ap:lle

 

Voimia kamalasti!!!

 

Vaikka lasten kannalta tuomoinen on kurjaa, niin lasten tunteiden kehittymisen takia lemmikin kuoleman kohtaaminen on opettavainen juttu.

Isäni ei halunnut koskaan hankkia meille eläintä, koska ne kuitenkin kuolee. :/ Sain mankumisen jälkeen hamsterin ja kun se kuoli, isä sanoi, että voi surkeus, arvasinhan minä että se kuolee, ei olisi pitänyt hankkia. Isällä puuttuu tunnekeskuksesta jotain tuolla kohtaa. Niillä oli aina pikkupossu lemmikkinä ja sitten jouluna ne söi sen. Isä on monesti kertonut, kuinka possu oli aluksi olohuoneessa kun se oli pieni.

Kun koiraa on surtu, voidaan hankkia uusi, jos tuntuu hyvältä.

 

Nimesi sun muistan,
mieleeni sen ikuistan.
Kuvasi sun kehystän,
rakkaan hyvän ystävän.

Nyt syttyi taivaalle uusi tähti,
kun rakas koirani viimeiselle matkalle lähti.

Nyt olet tähti, nyt olet maa,
tuulessa saatamme koskettaa.

Niin monta kertaa minä lähdin ja sinä jäit. Kotipihaan.
Mutta vain yhden kerran, yhden ainoan kerran sinä lähdit
ja minä jäin. Itkemään.

Rakkaalle koiralleni, joka on mennyt parempaan maailmaan, ja jonka elämä sykkii meille jokaisessa tähdessä, hymyää auringon säteiden myötä, laulaa vapautta lumimyrskyssä ja kasvaa rakkautta ruohonkorsissa.

Tuolla jossain kaukana on maa,
minne moni sun kanssas matkustaa.
tuolla jossain kaukana on maa,
siellä sydämesi pieni levätä saa.
Tuolla jossain kaukana on maa,
siellä kelpaa sun iloisesti haukahtaa.

 

Voi ei! :'( Jaksamisia koko perheelle! :hug:

 

Lämmin osanotto. :flower:

 

Huomenta!

Lähdin kolmen maissa viemään koiraa sinne klinikalle. Auton sotkeentumisesta ei ollut kiinni tuo vitkuttelu, oli kaikin puolin hankala yö muutenkin.

En kovin pitkälle pihasta päässyt, kun ystävämme veti viimeisen henkosen :'( :'( Käännyimme sitten takaisin ja olen itkenyt silmät kipeiksi. Muu väki nukkuu vielä. Äidilleni äsken soitin, kun tiesin olevan hereillä. Oli pakko purkaa jollekin.

Meillä on hautajaiset tänään. Toivon niin, että lapset "selviäisivät", koska tämä on heille suuri menetys. Se oli aina laumansa paimentaja ja rakasti täydestä sydämestä meidän poikia.

kurja kuulla. jaksamista teille. tulee itsellekin paha mieli teidän puolesta. meidän koira lähti vihreämmille laitumille liki 2v sitten ja vasta ½v sitten tuli ensimmäisen kerran ikävä omaa koiraa ja ajatus, että tahtoisi uuden koiran. jotenkin sitä vain oli niin lukossa, ettei halunnut edes itselle tunnustaa miten rakas ystävä se koiruus oli. eniten sitä vain harmitti lasten puolesta. no, vasta vuoden verran meilläkin on esikko suostunut koirasta puhumaan ja kyselee todella usein koska koiruus tulee takaisin. oli hänelle selvästi kova paikka vaikka vasta 3v tuolloin olikin. pienempi ei meillä taida koiraa enää oikein muistaakaan (oli 2v) mutta kaipailee kovasti tuota otusta aina kun veljensä sen puheeksi ottaa. meillä vain valitettavasti pienempi alkoi pelkäämään koiria vähän oman koiran lopettamisen jälkeen.

:hug: :hug:

 

VOi,kamala päivä ja yö...
Pientä poikaa käy sääliksi koska meillä on kolme koiraa ja lapset niin tykkäävät niistä.

Minkä rotuinen oli tämä koira?En sitä ketjusta löytänäy,saattoi mennä ohitse.

Kovasti voimia AP:lle ja perheelle!!

 

Voi että toi on kurjaa,lasten kannalta varsinkin.
Minä lähdin 6kk pentuni kanssa aamu lenkille ja sille tielle jäi koiramme,kannoin pennun kotiin jossa lapset vastassa,äiti mikä sillä on,miksi se ei liiku,laitoin pennun lattialle ja soitin miehen takas kotiin..lapset oli pelkkää itkua koko päivän.
kuukausi sitten jouduin luopumaan lemmikistämme mutta onneksi sai uuden kodin,mutta silti tekee kipeetä ajatella että nyt se on pois meidän elämästä.
Paras lääke tuohon on kuin hankkii uuden tilalle jos vaan mahdollista,me ei koskaan voida ottaa uutta ystävää,lapsemme allergisia.

voi että :hug: tuo on rankkaa. selvisikö koskaan mikä pennulle tuli?

 

:'( :hug:

 

Toi on niin paskaa et niitä eläinlääkäreitä ei saa paikalle silloin kun eniten tarviis. Tuotantoeläimet menee aina ohi. .

Meinaatkos, että tuotantoeläimille pyydetään eläinlääkäri vaan huvikseen? Kyllä sille eläinlääkärille soitetaan ihan tarpeesta silloinkin, kun kysymys on tuotantoeläimestä.
Eikä tuotantoeläimetkään ole mitään koneita, meillä ainakin ne on lähes lemmikkiin verrattavia, sillä erolla, että lemmikit pääsevät sisällekin, lehmät ei.
Tuotantoeläimissä on kuitenkin kyse elinkeinosta, lemmikin kuolemasta ei tule ansionmenetyksiä. Siksi tuotantoeläimet menevät monesti lemmikkien edelle, ikävä kyllä. Mutta ainakin meidän eläinlääkärimme hoitaa tapaukset siinä järjestyksessä, kuin asiakkaat soittavat. Silloin jälkeenpäin tullut soitto siasta tai lehmästä ei mene ennemmin soitetun koiran tai kissan ohi.
Sympatiani ovat toki myös ap:n puolella, en mitenkään väheksy heidän lemmikkinsä sairautta ja omistajien murhetta!


Nyt voisin sitten lukea loputkin ketjusta...

Voi, teille kävi tosi kurjasti. Ihme, ettei kukaan lähikuntien eläinlääkäreistä ehtinyt koiraa katsomaan!
:hug:

 

:hug: jaksamista,muista kuitenkin että annoitte koiralle kaiken mitä se tarvitsi :heart:

 

Lämmin kiitos teille kaikille :hug:
Oli vähän hölmön tuntuista itkeä täällä tätä asiaa, kun on sellaisiakin äitejä täällä, jotka ovat menettäneet oman lapsensa :'( Ihania olette kuitenkin, kun ymmärsitte ja olitte tukena

Joku kysyi rotua, Tiibetinmastiffi :heart:

On nyt haudattu ja esikoisen kanssa viety kukkia. Poika totesi, että nyt se on koirien taivaassa ja iltaisin katselee meitä, kun pelataan pleikkaa :saint:

 

Lämpöiset halaukset.

 

Voi ei :hug:

 

Lämmin osanotto suureen suruunne. Viikonloppuna kävin viemässä kaksi kk sitten kuolleen 19-vuotiaan kissaystävämme haudalle.

 

Koiratta on kuonoa
ja kahta luppakorvaa yksinäisempi.
Yö on toista hengitystä vajaa.
En pelkää - ikävöin.

- Eeva Kilpi


:hug: