Kohta yksin lasten kanssa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eräs äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eräs äiti

Vieras
Meillä täällä on miehen kanssa nyt ero tulossa. Kaikkemme on yritetty, on käyty parisuhdeterapiat yms, mutta kun ei toimi niin ei toimi. Kauhea suru lasten takia, meillä lapset 3v ja 1v. Nyt pelottaa että miten pärjään... Mies kyllä luvannut osallistua paljon lastemme elämään, mutta kuitenkin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
mimmosta riitaa? Ei meillä ole koskaan ollut mitenkään hehkeetä, en edes usko sellaiseen.


Niin pitkä tarina etten jaksa selittää, tämä on kuitenkin ainut vaihtoehto. Ei pettämistä tms. Rakkaus ja toistemme kunnioitus on täysin kuollut väliltämme, 2v nukuttu eri huoneissa. Tämä ei siis ole mikään "hetken mielijohteesta-ero". Kahta eri pariterapiaakin on käyty. lähes 8v oltu yhdessä. Nyt vaan pitäisi asunto myydä, hommata vuokra-asunto, selvittää lasten hoitopaikka yms yms...Pää hajoo varmaan kohta....
 
Tärkeetä olis ainakin lasten kannalta että pysytte väleissä eron jälkeen. alussa meilläkin meni ihan jees. sitten kaikki muuttui. :(

en tiedä ykskään ero joka olisi menny ok. aina jompikumpi alkaa temppuilla ja käyttää lapset pelinappuloina. el.maksuja ei makseta, tapaamiset siirretään/skipataan.....lista on pitkä. harmi.

jaksaa kyllä kun on pakko. meille tuli ero kun lapset oli 1v11kk ja 8kk.
 
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

Joskus se vanhempien ero on lasten parhaan ajattelua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

Joskus se vanhempien ero on lasten parhaan ajattelua.

Kuka sen määrittelee ? Se järkevä aikuinen vai.. ??
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

No se on kai oma asiasi jos haluat lapsillesi opettaa kuolleen suhteen mallin ja viihdyt kotonasi kireässä ilmäpiirissä, minä en.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eräs äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

No se on kai oma asiasi jos haluat lapsillesi opettaa kuolleen suhteen mallin ja viihdyt kotonasi kireässä ilmäpiirissä, minä en.

No meillä ei kyllä ole mikään kuollut suhde vaikka riidelläänkin. Tuntuu vaan, että tänäpäivänä erotaan tosi pienestäkin. Eli ilman varsinaista syytä. Mistäköhän mahtaa johtua. Ollaanko totuttu liian helppoon elämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja eräs äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

No se on kai oma asiasi jos haluat lapsillesi opettaa kuolleen suhteen mallin ja viihdyt kotonasi kireässä ilmäpiirissä, minä en.

No meillä ei kyllä ole mikään kuollut suhde vaikka riidelläänkin. Tuntuu vaan, että tänäpäivänä erotaan tosi pienestäkin. Eli ilman varsinaista syytä. Mistäköhän mahtaa johtua. Ollaanko totuttu liian helppoon elämään.

Olen kyllä samaa mieltä ja haluaisin todella säilyttää lapsilla tämän perheen, mutta tilanteemme on kyllä sitten hyvin erilainen kuin teillä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olemme olleet mieheni kanssa liki 15v yhdessä ja kyllä niitä riitoja ym mahtuu tähänkin suhteeseen. Mutta senverran ajattelen lasteni parasta etten kertaakaan ole edes ajatellut eroa. Mihin se siitä muuttuisi..

Joskus se vanhempien ero on lasten parhaan ajattelua.

Kuka sen määrittelee ? Se järkevä aikuinen vai.. ??

Mä tiedän erään perheen jossa lapset kärsivät aivan suunnattomasti vanhempien riidoista. Lapset aivan ahdistuvat niistä riidoista ja kodin huonosta ilmapiiristä. Onko se sitten hyvä? Kun pääasia tuntuu olevan, että kunhan ei vain erota
 
Parempi olla erossa ja lapsella hyvä suhde molempiin vanhempiin, kuin että kotona yritetään väkisin pitää kulisseja pystyssä.Jatkuvat riidat ovat pahempi juttu lapsille kuin ero jonka jälkeen toivottavasti ilmapiiri on parempi. Näin ainakin itse koin aikoinaan kun lähdin vauvan kanssa "kävelemään". Ja ei ole tarvinnut ratkaisua katua. Mutta kukin tyylillään.
ja miksi olette olleet jo erillään kaksi vuotta,eikö se jo ole eron esiaste?
Ilmeisesti olette jo eronneet henkisesti,taloudellinen tilanne vain tökkii,mutta se ei saa olla yhdessä olon perusta.Siinä kärsii kaikki osapuolet.
 

Yhteistyössä