Kohdunpoisto?

[kiinnostunut]

Gyne suositteli mulle kohdunpoistoa, lupasin ajatella asiaa. Kohdunpoisto saattaa tulla kysymykseen seuraavan vuoden aikana.

Millainen operaatio se on? Onko pitkä toipuminen ja mitenkä sen jälkeinen seksielämä sujuu? Mitenkä vaihdevuosien tulo vaikuttaa kohdunpoistoon? Jostakin luin, että vaihdevuosioireet tulevat aika nopeasti kohdunpoiston jälkeen?

Olen nyt 45v, parisuhteessa ja steriloitu nainen. Kärsin hirvittävistä menkkakivuista, joihin ei enää mikään lääke auta. Kaikkea on kokeiltu ja nyt viimeinen keino niiden loppumiseen on kohdunpoisto. Gyne kertoi että operaatio voidaan tehdä alakautta jolloin toipuminen on nopeaa. Mutta operaation yhteydessä voi tulla tilanne, että se tehdäänkin vatsan kautta, jolloin tilanne muuttuukin - ei enää niin helpoksi toimenpiteeksi.

Haluaisin kuulla näistä kahdesta vaihtoehdosta, perinteisellä leikkauksella vatsan kautta että alakautta tehdyllä leikkauksella ja mitenkä palautuminen normaaliin elämään on sujunut ja myös haittavaikutukset, onko virtsankarkailua, miten vaikuttaa yhdyntään jne?

Kiitoksia vastauksista ja hyvää kesää!!!

 

[ohikulkija]

Katso ainakin tämä vanha ketju. Jos linkki on niin pitkä ettei aukea, niin etsi ketju sivun alalaidasta. Kannattaa hakea muitakin aikaisempia keskusteluja, aihetta on käsitelty täällä paljon. Onko muuten kohdallasi kokeiltu hormonikierukkaa? Se on ainakin yksi uusi hoitokeino runsaisiin kuukautisiin. Tässä allaolevassa ketjussa on siitä kertovaan artikkeliin linkki.

http://keskustelu.plaza.fi/ellit/li.../1835453/myoomien-poisto-ilman-kohdunpoistoa/

 

[ohikulkija]

Suomi24:ssäkin on paljon keskusteltu kohdunpoistosta, sielläkin voit tehdä haun.

Kohdunpoistoleikkaus - Naistentaudit - Naisen terveyspalstat - Terveys - Suomi24.fi

 

[SV]

Haluaisin kuulla näistä kahdesta vaihtoehdosta, perinteisellä leikkauksella vatsan kautta että alakautta tehdyllä leikkauksella ja mitenkä palautuminen normaaliin elämään on sujunut ja myös haittavaikutukset, onko virtsankarkailua, miten vaikuttaa yhdyntään jne?
!

Täällä yksi, jolta on kohtu ja toinen munasarja poistettu laajan endometrioosileikkauksen yhteydessä. Vatsani on avattu sen lisäksi ja välillisesti samasta syystä vielä 3 muuta kertaa. (Takana on myös kaksi tähystysleikkausta, joten vertailukohtaa näiden kahden väliltä löytyy).

Minä toivuin ainakin itse leikkauksesta yllättävän hyvin. Riippuu tietysti onko alttiutta esim. haavojen tulehtumisiin ym. mutta suurimmalla osalla ilmeisesti kuitenkin aika normaali tilanne tämän suhteen. Haavan parantuminen vei kyllä sen 3 - 4 viikkoa mutta eihän siinä nyt muutenkaan olisi voinut mitään tempoa. Siis seksi(kin) oli pannassa kyllä tuon 4 viikkoa vähintään mutta muuten en ole havainnut mitään huonontavaa efektiä, eikä mieskään ole valittanut, joten turha huoli.

Kohdunpoistosta ei minulle koitunut minkäänlaista haittaa. Ei myöskään munasarjan poistamisesta, kun toinen jäi lähes ehjänä paikoilleen ja hoitaa hommat esimerkillisesti. Seksielämä ei ole kärsinyt kohdunpoiston takia, eikä kohdun pitäisi niihin varsinaisesti vaikuttaakaan. Ellei sitten asiaan liity psyykkinen kynnys, mitä en uskoisi sinulla olevan. Itse olen kokenut nämä 5 kohdutonta vuotta lähinnä äärimmäisen vapauttavina ja ihanina - ei tuskallisia kipuja, ei kuukautisongelmia. Todellakin kuin kuristuspannasta olisi päässyt!

Tuosta virtsankarkailuasiasta olen kuullut. Näin voi joskus käydä. Lantionpohjaa tulee kuitenkin treenata (siihen saa ohjeet) ja esimerkiksi aktiivinen kävelyharrastus auttaa asiaa jo kummasti. Siis tätäkään vaivaa ei ole tullut, vaikka vatsani on kirjaimellisesti purettu leikkauspöydälle ja aseteltu sitten takaisin useamman kerran.

Pelkkä kohdun poistaminen siis ei tuo vaihdevuosioireita. Jos sinulta poistetaan myös molemmat munasarjat, sitten tulee. Siksi minäkin toivoin, että kaikki mitä niistä voi, jätettäisiin. Sinun ikäisesi kuitenkin saa kelakorvattuna korvaushoidon, jos munasarjat joudutaan poistamaan. Tätä ei ehkä joka paikassa kerrota automaattisesti (näin olen kuullut) mutta se kannattaa mainita itse, jos jää kertomatta.

Kysy lisää, jos jäi jotain askarruttamaan meikäläisen tarinan kannalta. !

 

[Suosittelen!]

Minulta poistettiin kohtu 10 vuotta sitten, olin silloin 35-vuotias, steriloitu myöskin. Leikkaus tehtiin alateitse, joten vatsaan ei tullut leikkaushaavaa. Minulla oli kyse isojen myomien poistosta, ja menetin leikkauksessa melkoisesti verta, mutta tämä liittyi nimenomaan myomiin. Pelkkä kohdunpoisto sujuu varmaan paljon vaivattomammin.

Ihan sairasloman puitteissa en parantunut, olin poissa töistä muistaakseni niinkin pitkään kuin nelisen viikkoa (sairasloma annettiin aluksi 2 vkoa), mutta juuri tuon veren hemoglobiinin laskun takia olin vähän pidempään lepuuttelemassa.

Mitään traumoja ei jäänyt, enkä muista olleeni mitenkään kipeä leikkauksen jälkeen. Liikkeellehän siinä lähdetään hetimmiten, mitään sängyssä makoilua ei ole. Tietenkin varovasti ja oman voinnin mukaan, leikkaushaavahan on kuitenkin olemassa, vaikkei sitä päällepäin näy. Ja tietenkin kannattaa ekat päivät syödä suositusten mukaisesti särkylääkkeitä, eikä edes odottaa että kipu vaatii niitä ottamaan.

Sinne jäi vuodot ikuisiksi ajoiksi. Ihanaa!!! Ja kuten ylläoleva jo vastasikin, vaihdevuodet eivät uhkaa normaalia herkemmin, koska munasarjat ovat vielä olemassa. Siksi voin sanoa seksielämän jopa parantuneen yleisen elämänilon lisääntymisen ja vuodottomuuden myötä!

Virtsankarkailua ei tuosta myöskään koitunut, eikä mitään muitakaan haittavaikutuksia. Suosittelen lämpimästi.

 

[pohtiva]

Pelkkä kohdun poistaminen siis ei tuo vaihdevuosioireita. Jos sinulta poistetaan myös molemmat munasarjat, sitten tulee. QUOTE]

Kohdunpoisto aikaistaa vaihdevuosia tutkimusten mukaan keskimäärin puolella vuodella.

www.kaypahoito.fi - Suositukset
Ote Käypä hoito -suosituksista:
"Kohdunpoisto heikentää kuitenkin munasarjojen toimintaa ja aikaistaa vaihdevuosioireiden
ilmaantumista."

Itse en ryhtyisi kohdunpoistoon kuin erittäin painavista syistä. Oma gynekologini, joka on kokenut ja paljon leikkauksiakin tehnyt opetussairaalan erikoislääkäri, vahvisti, että virtsankarkailu on yleisempää naisilla, joilta kohtu on poistettu.

 

[alkuperäinen]

Kiitos vastauksistanne!
Joku kirjoittajista suositteli hormonikierukkaa, jotka vähentäisivät kipua. Minulle ei käy hormonit lainkaan. Olen kokeillut kupari -hormonikierukkaa, kymmeniä ehkäisypillerimerkkejä, laastareita jne. mitä niitä markkinoilla onkaan. Gyne naureskeli ettei ole markkinoilla sellaista kipua poistavaa lääkettä olemassa mitä hän voisi enää määrätä.

Hormonivalmisteet aiheuttavat mulle jatkuvan mikreenin ja vaihtoehdot todellakin käy vähiin. Ehkä se on alettava ajattelemaan kohdunpoistoa, vaikka tällähetkellä ajatus tuntuu kauhealta ja kaukaiselta.

 

[On keinoja]

Kiitos vastauksistanne!
Joku kirjoittajista suositteli hormonikierukkaa, jotka vähentäisivät kipua. Minulle ei käy hormonit lainkaan. Olen kokeillut kupari -hormonikierukkaa, kymmeniä ehkäisypillerimerkkejä, laastareita jne. mitä niitä markkinoilla onkaan. Gyne naureskeli ettei ole markkinoilla sellaista kipua poistavaa lääkettä olemassa mitä hän voisi enää määrätä.

Hormonivalmisteet aiheuttavat mulle jatkuvan mikreenin ja vaihtoehdot todellakin käy vähiin. Ehkä se on alettava ajattelemaan kohdunpoistoa, vaikka tällähetkellä ajatus tuntuu kauhealta ja kaukaiselta.

Oletko kuullut kuukautisvuotoa vähentävästä lääkityksestä, kyllä niitä löytyy.

 

[SV]

Pelkkä kohdun poistaminen siis ei tuo vaihdevuosioireita. Jos sinulta poistetaan myös molemmat munasarjat, sitten tulee. QUOTE]

Kohdunpoisto aikaistaa vaihdevuosia tutkimusten mukaan keskimäärin puolella vuodella.

www.kaypahoito.fi - Suositukset
Ote Käypä hoito -suosituksista:
"Kohdunpoisto heikentää kuitenkin munasarjojen toimintaa ja aikaistaa vaihdevuosioireiden
ilmaantumista."

Itse en ryhtyisi kohdunpoistoon kuin erittäin painavista syistä. Oma gynekologini, joka on kokenut ja paljon leikkauksiakin tehnyt opetussairaalan erikoislääkäri, vahvisti, että virtsankarkailu on yleisempää naisilla, joilta kohtu on poistettu.

Itselläni on ollut 2 Suomen johtavista endometrioosispesialisteista hoitavina lääkäreinä ja yksi erittäin kokenut urologi, joten luulisin, että tietotaitoa löytyy niistäkin kommenteista. Ja minulle on sanottu, että jos yksikin munasarja toimii normaalisti, mitään ongelmaa vaihdevuosien kanssa ei tule. Olen nyt porskutellut 5 vuotta hieman vajaalla yhdellä ja juuri toukokuussa tsekattiin perusteellisesti kaikki, eikä mitään ongelmia.

On ihan totta, että virtsankarkailua VOI tulla. Mutta se ei ole mikään automaattinen, kaikille aina tuleva asia. Tunnen kaksi muuta kohdunpoistossa eri syistä ollutta, eikä heilläkään ole pisuongelmia. Toisaalta monet saavat myös synnytyksessä virtsankarkailuongelman ja toisilla se tulee lantionpohjanlaskeuman takia ilman minkäänlaisia poistoja. Mutta suosittelen keskustelemaan tästäkin sen oman lääkärin kanssa oikein kunnolla ja sanomaan, että huolestuttaa.

Voin kertoa, että helvetilliset kivut, joita esim endometrioosi aiheuttaa, ovat todellakin sellainen "erittäin painava" syy harkita kohdunpoistoa. Ymmärrän oikein hyvin tilanteen. Huonekaverini sairaalassa, endopotilas hänkin ja yhden lapsen äiti, sanoi, että voi verrata endokipuja täysin synnytyskipuun. Kun sellaisen kanssa elää vuodenkin putkeen, on ihan valmis luopumaan kaikesta. Itseltäni on myös kaikki hormonipohjainen lääkitys kielletty, joten se ei ollut vaihtoehto ja harvalla se todellisesti auttaakaan, kun on raskaan sarjan kivusta kysymys.

 

[&&&]

Aihe on nähtävästi taas noussut esille. Kannattaakin keskustella kohdunpoistosta ja sen vaihtoehdoista. Itselleni suositeltiin sitä myoomien vuoksi, ja se ei ollut alkuunkaan sellainen syy, jonka vuoksi haluaisin harkita niinkin tärkeän elimen kuin kohdun poistoa. Minulta poistettiin hiljattain kaksi myoomaa avoleikkauksella, ja olen tosi tyytyväinen, että sain pitää kohdun. Asia ei kohdallani liittynyt lastentekoon, mitä en suunnittele, vaan kohdun tunnemerkitykseen sekä tietoon, jota minulla oli toimenpiteen mahdollisista haittavaikutuksista.

Kuitenkin esim. endometrioosi olisi minullekin syy, jonka vuoksi voisin hyvin päätyä kohdunpoistoon. Ja varmasti on muitakin, kuten pahanlaatuiset kasvaimet.

Kohdunpoiston mahdollisista (=joillekin, ei kaikille osuvista) haittavaikutuksista on tehty paljon tutkimusta. Faktaa ne ovat, gynekologien eriävistä mielipiteistä huolimatta. On turha luulla, että lääkäreiltä saisi aina faktatietoa ainakaan oma-aloitteisesti tarjottuna. Usein joutuu itse selvittelemään, minullekin myönnettiin vasta "pitkin hampain" kun itse olin ensin ottanut selvää.

Mutta ne haitat eivät tosiaankaan toteudu kaikilla! Näin tutkimustenkin mukaan, niissähän on kyse tilastollisista tunnusluvuista kuten keskiarvoista. Tuttavapiiristänikin olen kuullut kahdenlaisia kokemuksia: toisilla kaikki OK, tyytyväisyys korkealla, toisilla sitten huonompia kokemuksia. Itselläni ei onneksi ollut sellaista pakottavaa syytä, että olisin joutunut ottamaan riskin. Mutta jos joskus joudun, niin en kyllä epäröi. Joten jos sinulle alkuperäinen on todella kaikki vaihtoehdot käyty läpi, ja olet kysynyt usealta erikoislääkäriltä mielipiteen (se kannattaa aina, vaikka olisi kuinka hyvä omalääkäri), ja oireet ovat todella niin pahat kuin kuvasit, niin ei kannattane pelätä vaan panna asiat tärkeysjärjestykseen.

Minua jäi prosessissa hiukan tympimään se yleisasenne, joka tuli vastaan sairaalatutkimuksissa melkein joka lääkäriltä (paitsi onneksi siltä, joka lopulta leikkasi). Haluttiin päästä helpolla. Kun kyse on siis myoomista, jotka ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, on helpompi poistaa koko kohtu kerralla. Ei haluttu harkita muita vaihtoehtoja. Minulla poisto onnistui hyvin, vaikka myoomat olivat isoja. AIna se ei tietenkään olisi onnistunut, mutta tuli kuva, että lääkärin motivaatiollakin on tässä väliä! Ja niinhän ei saisi olla.

Myoomat voivat uusiutua, ja oli tietoinen päätökseni silti valita tämä leikkaustapa. Pienemmät myoomat olisi voitu poistaa tähystyksellä, ja siihen ehkä voin turvautua jos tulee seuraava kerta. Nyt tehtiin avoleikkaus, josta olen paraikaa hyvin toipumassa. On kiva, että on kaikki elimet tallella, vaikka leikkaus olisi ollut helpompi ja kivuttomampikin kohdunpoistona.

Jokaisen sairaus on omanlaisensa, ja tärkeintä on, että saa tietoa ja oikeanlaisen hoidon. Miettimisaika on paikallaan. Tsemppiä vaan kaikille näiden ongelmien kanssa kamppaileville, ja rohkeutta käyttää kaikkia lääketieteen ja terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Samassa tilanteessa ja saman tiedon pohjaltakin ihmiset saattavat tehdä erilaiset valinnat.

 

[Kokenut kaiken tietää?]

Aihe on nähtävästi taas noussut esille. Kannattaakin keskustella kohdunpoistosta ja sen vaihtoehdoista. Itselleni suositeltiin sitä myoomien vuoksi, ja se ei ollut alkuunkaan sellainen syy, jonka vuoksi haluaisin harkita niinkin tärkeän elimen kuin kohdun poistoa. Minulta poistettiin hiljattain kaksi myoomaa avoleikkauksella, ja olen tosi tyytyväinen, että sain pitää kohdun. Asia ei kohdallani liittynyt lastentekoon, mitä en suunnittele, vaan kohdun tunnemerkitykseen sekä tietoon, jota minulla oli toimenpiteen mahdollisista haittavaikutuksista.

Kuitenkin esim. endometrioosi olisi minullekin syy, jonka vuoksi voisin hyvin päätyä kohdunpoistoon. Ja varmasti on muitakin, kuten pahanlaatuiset kasvaimet.

Kohdunpoiston mahdollisista (=joillekin, ei kaikille osuvista) haittavaikutuksista on tehty paljon tutkimusta. Faktaa ne ovat, gynekologien eriävistä mielipiteistä huolimatta. On turha luulla, että lääkäreiltä saisi aina faktatietoa ainakaan oma-aloitteisesti tarjottuna. Usein joutuu itse selvittelemään, minullekin myönnettiin vasta "pitkin hampain" kun itse olin ensin ottanut selvää.

Mutta ne haitat eivät tosiaankaan toteudu kaikilla! Näin tutkimustenkin mukaan, niissähän on kyse tilastollisista tunnusluvuista kuten keskiarvoista. Tuttavapiiristänikin olen kuullut kahdenlaisia kokemuksia: toisilla kaikki OK, tyytyväisyys korkealla, toisilla sitten huonompia kokemuksia. Itselläni ei onneksi ollut sellaista pakottavaa syytä, että olisin joutunut ottamaan riskin. Mutta jos joskus joudun, niin en kyllä epäröi. Joten jos sinulle alkuperäinen on todella kaikki vaihtoehdot käyty läpi, ja olet kysynyt usealta erikoislääkäriltä mielipiteen (se kannattaa aina, vaikka olisi kuinka hyvä omalääkäri), ja oireet ovat todella niin pahat kuin kuvasit, niin ei kannattane pelätä vaan panna asiat tärkeysjärjestykseen.

Minua jäi prosessissa hiukan tympimään se yleisasenne, joka tuli vastaan sairaalatutkimuksissa melkein joka lääkäriltä (paitsi onneksi siltä, joka lopulta leikkasi). Haluttiin päästä helpolla. Kun kyse on siis myoomista, jotka ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, on helpompi poistaa koko kohtu kerralla. Ei haluttu harkita muita vaihtoehtoja. Minulla poisto onnistui hyvin, vaikka myoomat olivat isoja. AIna se ei tietenkään olisi onnistunut, mutta tuli kuva, että lääkärin motivaatiollakin on tässä väliä! Ja niinhän ei saisi olla.

Myoomat voivat uusiutua, ja oli tietoinen päätökseni silti valita tämä leikkaustapa. Pienemmät myoomat olisi voitu poistaa tähystyksellä, ja siihen ehkä voin turvautua jos tulee seuraava kerta. Nyt tehtiin avoleikkaus, josta olen paraikaa hyvin toipumassa. On kiva, että on kaikki elimet tallella, vaikka leikkaus olisi ollut helpompi ja kivuttomampikin kohdunpoistona.

Jokaisen sairaus on omanlaisensa, ja tärkeintä on, että saa tietoa ja oikeanlaisen hoidon. Miettimisaika on paikallaan. Tsemppiä vaan kaikille näiden ongelmien kanssa kamppaileville, ja rohkeutta käyttää kaikkia lääketieteen ja terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Samassa tilanteessa ja saman tiedon pohjaltakin ihmiset saattavat tehdä erilaiset valinnat.

Kohtu on vauvan kasvupussi eikä sillä ole mainittavaa merkitystä hormonitoiminnan kanssa. Munasarjat ovat erikseen ja esim. itselläni 44-vuotiaana ennen kohdun poistoa, ei munasarjatkaan enää jostain syystä toimineet lainkaan. Minähän en tätä tiennyt, mutta sellaista tietoa labratulokset näyttivät.
Kohtu poistettiin alakautta ja hyvin sujui.
Sairaslomalla olin kolme viikkoa, mutta töihin palasin jo vähän ennen sitä aikaa. Oli vähän pakko. Paranin nopeasti ja voin rehellisesti sanoa, että minä eikä mies emme kumpikaan tiedä yhtään mistään, ettei kohtua enää ole. Vuoto tietenkin loppui.

Jos lapsia et enää halua, anna mennä. Lääkärit ovat tällä alalla Suomessa aivan huippuja.

 

[yli4kymppinen]

Olen kirjoitellut tarinaani aiempaan ketjuun jo tänne. Mulle tehtiin kevättalvella myoomaleikkaus ja samalla kohdunpoisto. Kohdunpoisto oli oma toiveeni ja gyneni kyllä keskusteli kanssani suuntaan ja toiseen ja vain ehdotti sitä. Päätös oli oma. Itselle jäi koko prosessista pelkästään positiivista sanottavaa, hoitohenkilökunta ammattilaisia, empaattisia ja sain paljon tietoa ja tukea.

Leikkaus tehtiin tähystämällä ja masuun tuli neljä reikää. Leikkaus tehdään aina mahdollisimman kevyellä tekniikalla. Itsellä kohtu suht isokokoinen, eikä niin joustava, joten päätyivät tähystykseen, lääkäri sanoi mieluummin tekevänsäkin tähystyksellä, jolloin saa tarkempaan suonet ja vuodot tyrehdytettyä. Saikkua sain 3 viikkoa ja 4 oikeastaan tarvitsin. Leikkausta seuraavana päivänä pääsin kotiin, mutta olin aikalailla autettavissa ja veto pois. Särkylääkkeet pitivät kivut pois, kävelemään eli hiipimään lähdin varsinaisesti 4nä päivänä ja siitä sitten joka päivä pikkuhiljaa ensin pihassa hipsuttelua ja sitten kotikadulle ja kortteli ympäri, jne. Mies autteli mua kotona, mm. pukemisessa ja makuule asettumisessa ja nousemisessa.

Mitään tulehduksia ei tullut, paitsi hiiva, kun paikat klanssattu putipuhtaaksi sairaalassa. Gyneni sanoi, että munasarjojen hormoonitoiminta palautuu 3-6 kk:ssa, kun lantionalueen verenkierto elpyy. Pms- oireet jäävät pois, mikä onkin ollut homman mahtavin osio, toki järkyttävien kuukautisten lisäksi. Hienoa olla hyvällä tuulella läpi kuukauden. Seksiin ei ole vaikuttanut, tosin kesti kyllä enemmän kuin saikun ajan palautuminen. Vatsan alueen hermot varmasti toipuvat pidempään, eli kaikenlaista nipistyksen tunnetta ja kiristämistä ja muljaamista oli pitkään, vieläkin joskus, varsinkin oudossa asennossa nostelun jälkeen tms.
Itselläni myooma painoi virtsarakkoa, joten nyt on ollut hienoa, kun rakon tilavuus on taas normaali ja voin pidättääkin ihan normaalisti, toisin kuin ennen leikkausta sai juosta jatkuvasti vessassa.

Ne tutkimustulokset virtsankarkailusta on hyvinkin erilaisia keskenään. Täytyy muistaa, että kohdunpoisto on voitu tehdä kohdunlaskeuman takia, mikä tarkoittaa että ko. naisen kudostyyppi on sortiltaan löpömpää, jolloin virtsankarkailun syy ei suoranaisesti ole kohdunpoisto. Virtsankarkailua voi tulla tietyssä iässä muutenkin naisille ja useinhan naiset ovat "tietyssä iässä" kun leikataan. Oma gyneni ei ehdottomasti halunnut suoraan yhdistää karkailua ja kohdunpoistoa.

En tiedä, itse olen hölmistynty, kun menkoista ei enää tarvitse huolta kantaa, ja äärettömän onnellinen, kun vaivat ja vuodot ja kivut ja itkunpuuskat ja psykopaatin käytös kerran kuussa on pois, aivan mahtavaa!

 

[Ellimelli]

Pian tulee kaksi vuotta,kun minulta poistettiin kohtu munasarjojen jäädessä paikalleen. Papa kokeen ja koepalojen tulokset osoittivat kohdunkaulansyövän olevan solun päässä. Hoitokertojen jälkeen (2vuotta hoitoja)tulokset pysyivät samoina, joten ratkaisu oli selvä.
Olin tuolloin 42v.
Leikkaus kesti alateitse pisempään kuin lääkäri alunpitäin arvio. Takana vaikutti kolme sektiota ja yksi kohdunulkoisen raskauden poistosta kertyneet kiinnikkeet. Toipuminen vaati yhden ylimääräisen vahvan antibioottikurin, mutta kuukauden saikulla selvisin hyvin. Hb- laski rajusti, mutta paljon liikkuvana, kuntoilevana ihmisenä korjaantui nopeaan rautatablettien turvin.
Seksi on jopa parantunut sen jälkeen. Virtsankarkailu on tullut nyt viimeisen vuoden aikana kiusaksi, vaikka lihakset ovat kunnossa. Ei se karkaile yskiessä. mutta hätä tulee voimalla yht´äkkiä, ettei lihakset pysy perässä. Vanhuusko tässä tulee nyt eteen?
Henkisesti kohdunpoisto oli raskas siinä mielessä,ettei mies tukenut pätkääkään koko projektia. Mutta se onkin jo toinen asia.

 

[LindaEllen]

Hei täälläpä onkin mielenkiintoinen keskustelu myoomiin ja kohdunpoistoon liittyen. Mä olen mukana tekemässä tutkimusta myoomista ja myoomahoidoista. Tarkoituksena on kartoittaa, mikä on myoomista kärsivien ja myoomia epäilevien naisten tiedontarve - infoa esim. eri hoitovaihtoehdoista ei tunnu olevan paljonkaan tarjolla...

Osallistukaa siis käynnissä olevaan nettikyselyyn, ja voitte vaikuttaa myoomiin liittyvään tiedontarjontaan!

Tässä linkki kyselyyn
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=514222&chk=HZWK292R

 

[Berla]

Kurkatkaa edes tohon kyselyyn?

Siellä on yksi erittäin hyvä taulukko eri hoitomenetelmistä hyötyineen, haittoineen ja hintoineen.

 

[Prrrrrrrrrr...]

Vaihtoehdot: (ainakin!)

Kohdunpoisto
Myoomaleikkaus
Embolisaatiohoito (säteilyhoito)
MRI-ohjattu ultraäänihoito

 

[Kokonainen]

Minkähän takia täällä meillä Suomessa ei kunnioiteta naisen omaa mielipidettä kohdun poistossa. Jos kyseessä on esim laskeuma, niin miksei muka voi korjata elimiä ennalleen, vaan aina vain poistoa tarjotaan hoitona. ei viisikymppinenkään halua elimistään luopua. Jos hampaassa on reikä, ei sitäkään poisteta vaan paikataan.
Lääkärit ovat uskotelleet kaikille, että khtu on vain lapsensantia varten. Kyllä sillä on osuutensa myös lantion alueen tukirakenteenakin. Kkun se poistetaan, tlee aikoja myöten lisää romahduksia. Kohdun rakenne alaspäin kapenevana lihasmöykkynä on jo kuin korkki.Kun korkki on pois, on sisältö vaarassa tulla ulos. emättimenpohjasta tuskin saa rakeneltua yhtä tukevaa kuin jos kohtu olisi paikallaan.

 

[Nipsu 47 vuotta]

Hei! Poistoa on ehdotettu myomien vuoksi, mutta yritän saada tietoa vaihtoehdoista. Eniten kaipaan tietoa lääkäreistä, jotka puoltavat vaihtoehtoja. Pääkaupunkiseudulla.

Aihe on nähtävästi taas noussut esille. Kannattaakin keskustella kohdunpoistosta ja sen vaihtoehdoista. Itselleni suositeltiin sitä myoomien vuoksi, ja se ei ollut alkuunkaan sellainen syy, jonka vuoksi haluaisin harkita niinkin tärkeän elimen kuin kohdun poistoa. Minulta poistettiin hiljattain kaksi myoomaa avoleikkauksella, ja olen tosi tyytyväinen, että sain pitää kohdun. Asia ei kohdallani liittynyt lastentekoon, mitä en suunnittele, vaan kohdun tunnemerkitykseen sekä tietoon, jota minulla oli toimenpiteen mahdollisista haittavaikutuksista.

Kuitenkin esim. endometrioosi olisi minullekin syy, jonka vuoksi voisin hyvin päätyä kohdunpoistoon. Ja varmasti on muitakin, kuten pahanlaatuiset kasvaimet.

Kohdunpoiston mahdollisista (=joillekin, ei kaikille osuvista) haittavaikutuksista on tehty paljon tutkimusta. Faktaa ne ovat, gynekologien eriävistä mielipiteistä huolimatta. On turha luulla, että lääkäreiltä saisi aina faktatietoa ainakaan oma-aloitteisesti tarjottuna. Usein joutuu itse selvittelemään, minullekin myönnettiin vasta "pitkin hampain" kun itse olin ensin ottanut selvää.

Mutta ne haitat eivät tosiaankaan toteudu kaikilla! Näin tutkimustenkin mukaan, niissähän on kyse tilastollisista tunnusluvuista kuten keskiarvoista. Tuttavapiiristänikin olen kuullut kahdenlaisia kokemuksia: toisilla kaikki OK, tyytyväisyys korkealla, toisilla sitten huonompia kokemuksia. Itselläni ei onneksi ollut sellaista pakottavaa syytä, että olisin joutunut ottamaan riskin. Mutta jos joskus joudun, niin en kyllä epäröi. Joten jos sinulle alkuperäinen on todella kaikki vaihtoehdot käyty läpi, ja olet kysynyt usealta erikoislääkäriltä mielipiteen (se kannattaa aina, vaikka olisi kuinka hyvä omalääkäri), ja oireet ovat todella niin pahat kuin kuvasit, niin ei kannattane pelätä vaan panna asiat tärkeysjärjestykseen.

Minua jäi prosessissa hiukan tympimään se yleisasenne, joka tuli vastaan sairaalatutkimuksissa melkein joka lääkäriltä (paitsi onneksi siltä, joka lopulta leikkasi). Haluttiin päästä helpolla. Kun kyse on siis myoomista, jotka ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, on helpompi poistaa koko kohtu kerralla. Ei haluttu harkita muita vaihtoehtoja. Minulla poisto onnistui hyvin, vaikka myoomat olivat isoja. AIna se ei tietenkään olisi onnistunut, mutta tuli kuva, että lääkärin motivaatiollakin on tässä väliä! Ja niinhän ei saisi olla.

Myoomat voivat uusiutua, ja oli tietoinen päätökseni silti valita tämä leikkaustapa. Pienemmät myoomat olisi voitu poistaa tähystyksellä, ja siihen ehkä voin turvautua jos tulee seuraava kerta. Nyt tehtiin avoleikkaus, josta olen paraikaa hyvin toipumassa. On kiva, että on kaikki elimet tallella, vaikka leikkaus olisi ollut helpompi ja kivuttomampikin kohdunpoistona.

Jokaisen sairaus on omanlaisensa, ja tärkeintä on, että saa tietoa ja oikeanlaisen hoidon. Miettimisaika on paikallaan. Tsemppiä vaan kaikille näiden ongelmien kanssa kamppaileville, ja rohkeutta käyttää kaikkia lääketieteen ja terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Samassa tilanteessa ja saman tiedon pohjaltakin ihmiset saattavat tehdä erilaiset valinnat.

 

[leikattu, kohtu tallella]

Hei! Poistoa on ehdotettu myomien vuoksi, mutta yritän saada tietoa vaihtoehdoista. Eniten kaipaan tietoa lääkäreistä, jotka puoltavat vaihtoehtoja. Pääkaupunkiseudulla.

Minulla on hyviä kokemuksia gynekologi Päivi Lehtovirrasta, hän toimii Jorvissa ja Naistenklinikalla ja pitää myös yksityisvastaanottoa lääkäriasema Femedassa.