Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Köyhyys omaa syytä
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Paha sana, post: 23534537"]</p><p>Tässä ihan oikea tutkimus, josta saatte lisäponnetta väittämääni vastaan. Jos luette ajatuksella, huomaatte, että väittämä onkin oikein! Valinnoilla on väliä. Ja jos oikeen tarkkaan lukee, niin köyhien ei pitäisi tämän mukaan tehdä lapsia, vaan pyrkiä pois köyhyydestään ja sitten tehdä lapsia. Tämä ei ole mielipiteeni, ainoastaan tutkimuksen osoittama fakta.</p><p></p><p>Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin</p><p>Helsingin Sanomat</p><p></p><p>Ei ole enää uutinen, että lapsen kotitausta vaikuttaa hänen koulutusvalintoihinsa ja laajemminkin sijoittumiseen yhteiskunnassa. Suuri uutinen on se, miten voimakkaasti perheen vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille.</p><p></p><p>Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta, jossa on seurattu yhtä ikäluokkaa: vuonna 1987 syntyneitä, jotka ovat nykyisin nuoria aikuisia. Nyt on valmistunut kattava selvitys, jossa heidän elämäänsä on seurattu 21-vuotiaiksi asti, vuoden 2008 loppuun saakka.</p><p></p><p>Suomea on usein kehuttu loistavista rekisteritiedostoista ja arkistoista, joita kukaan ei kuitenkaan pääse hyödyntämään kunnolla. Tietosuojasäännökset sulkivat pitkään suuren joukon tutkijoita rekisteritietojen ulkopuolelle.</p><p></p><p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat ovat viimein päässeet käsiksi kaikkeen vuonna 1987 syntyneistä koottuun informaatioon: neuvolan, Kelan, Tilastokeskuksen, Puolustusvoimien, tartuntatautien, poliisin, oikeuslaitoksen ynnä muiden tiedostoihin. Rekisteritietoja yhdistelemällä tutkijoille aukesi entistä tarkempi kuva suomalaisen nuoren maailmasta, sen rakennustarvikkeista ja ennusteista.</p><p></p><p>Kuva kertoo ennen kaikkea sen, että suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina.</p><p></p><p>Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.</p><p></p><p>Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa köyhyyttä ei ole ollut.</p><p></p><p>Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota niihin nuoriin, joiden opiskelu jää pelkän peruskoulun varaan jos sitäkään on saatu loppuun kahlatuksi. Kussakin ikäluokassa heitä arvellaan olevan muutamia tuhansia.</p><p></p><p>THL:n tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10 000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.</p><p></p><p>Vielä karummaksi näiden nuorten ennuste kääntyy, kun tilastot paljastavat, että heistä 4 000, siis lähes puolet, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaksi vartuttuaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin.</p><p></p><p>Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?</p><p></p><p>Tutkitun ikäluokan vanhemmistakin osa on elänyt perheessä, joka sinnitteli toimeentulovaikeuksissaan. 1950- ja 1960-lukujen lasten maailmaa elintaso ei kuitenkaan leimannut yhtä näkyvästi kuin nyt. Lapin yliopiston selvitys Oulun seudun lapsista osoittaa, että käytettävissä olevan rahan määrä, puhelimien ja vaatteiden merkit sekä harrastukset vaikuttavat selvästi siihen, millaiseen kaveripiiriin koululainen pääsee.</p><p></p><p>Jos lapsi ei ole saanut kotonaan kannustusta eikä onnistumisen elämyksiä, hän jää helposti ilman niitä myös muualla. Koulunkin kannustus kohdistuu niihin, jotka ovat jo valmiiksi menestyjiä.</p><p></p><p>Opettajat eivät toki tahallaan jätä syrjään vetäytyvää yksinäistä lasta huomiotta, mutta oppimistavoitteiden vahtimista pidetään tärkeämpänä kuin liian suuren luokan sosiaalisen verkoston selvittämistä.</p><p></p><p>Kokonaisen vuosi-ikäluokan seuraaminen yli 20 vuoden ajan antaa arvokasta tietoa siitä, millaisia ihmisiä Suomeen kasvaa. Ennen kaikkea se kertoo, mitä eväitä heidän kasvuaan varten annetaan.</p><p></p><p>Tulevaisuuden Suomessa tarvitaan osaajia ja tekijöitä. Maalla ei ole varaa antaa joka kuudennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta. Jos ikäluokasta joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ihmisen suoriutumiskyky ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan.</p><p></p><p>Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Paha sana, post: 23534537"] Tässä ihan oikea tutkimus, josta saatte lisäponnetta väittämääni vastaan. Jos luette ajatuksella, huomaatte, että väittämä onkin oikein! Valinnoilla on väliä. Ja jos oikeen tarkkaan lukee, niin köyhien ei pitäisi tämän mukaan tehdä lapsia, vaan pyrkiä pois köyhyydestään ja sitten tehdä lapsia. Tämä ei ole mielipiteeni, ainoastaan tutkimuksen osoittama fakta. Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin Helsingin Sanomat Ei ole enää uutinen, että lapsen kotitausta vaikuttaa hänen koulutusvalintoihinsa ja laajemminkin sijoittumiseen yhteiskunnassa. Suuri uutinen on se, miten voimakkaasti perheen vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille. Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta, jossa on seurattu yhtä ikäluokkaa: vuonna 1987 syntyneitä, jotka ovat nykyisin nuoria aikuisia. Nyt on valmistunut kattava selvitys, jossa heidän elämäänsä on seurattu 21-vuotiaiksi asti, vuoden 2008 loppuun saakka. Suomea on usein kehuttu loistavista rekisteritiedostoista ja arkistoista, joita kukaan ei kuitenkaan pääse hyödyntämään kunnolla. Tietosuojasäännökset sulkivat pitkään suuren joukon tutkijoita rekisteritietojen ulkopuolelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat ovat viimein päässeet käsiksi kaikkeen vuonna 1987 syntyneistä koottuun informaatioon: neuvolan, Kelan, Tilastokeskuksen, Puolustusvoimien, tartuntatautien, poliisin, oikeuslaitoksen ynnä muiden tiedostoihin. Rekisteritietoja yhdistelemällä tutkijoille aukesi entistä tarkempi kuva suomalaisen nuoren maailmasta, sen rakennustarvikkeista ja ennusteista. Kuva kertoo ennen kaikkea sen, että suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina. Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkaisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa köyhyyttä ei ole ollut. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota niihin nuoriin, joiden opiskelu jää pelkän peruskoulun varaan jos sitäkään on saatu loppuun kahlatuksi. Kussakin ikäluokassa heitä arvellaan olevan muutamia tuhansia. THL:n tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10 000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto. Vielä karummaksi näiden nuorten ennuste kääntyy, kun tilastot paljastavat, että heistä 4 000, siis lähes puolet, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaksi vartuttuaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen? Tutkitun ikäluokan vanhemmistakin osa on elänyt perheessä, joka sinnitteli toimeentulovaikeuksissaan. 1950- ja 1960-lukujen lasten maailmaa elintaso ei kuitenkaan leimannut yhtä näkyvästi kuin nyt. Lapin yliopiston selvitys Oulun seudun lapsista osoittaa, että käytettävissä olevan rahan määrä, puhelimien ja vaatteiden merkit sekä harrastukset vaikuttavat selvästi siihen, millaiseen kaveripiiriin koululainen pääsee. Jos lapsi ei ole saanut kotonaan kannustusta eikä onnistumisen elämyksiä, hän jää helposti ilman niitä myös muualla. Koulunkin kannustus kohdistuu niihin, jotka ovat jo valmiiksi menestyjiä. Opettajat eivät toki tahallaan jätä syrjään vetäytyvää yksinäistä lasta huomiotta, mutta oppimistavoitteiden vahtimista pidetään tärkeämpänä kuin liian suuren luokan sosiaalisen verkoston selvittämistä. Kokonaisen vuosi-ikäluokan seuraaminen yli 20 vuoden ajan antaa arvokasta tietoa siitä, millaisia ihmisiä Suomeen kasvaa. Ennen kaikkea se kertoo, mitä eväitä heidän kasvuaan varten annetaan. Tulevaisuuden Suomessa tarvitaan osaajia ja tekijöitä. Maalla ei ole varaa antaa joka kuudennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta. Jos ikäluokasta joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ihmisen suoriutumiskyky ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan. Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Saako poliisi lukea alaikäisen lapsen ja vanhenmman viestit
39 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (DEMARI) soitti tänään hyvälle ystävälleen Vladimir Putinille
53 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomessa tulossa täydellinen talousmyrsky?
54 min sitten
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Orpon ja Purran hallitusta kuvataan toimintakyvyttömäksi
Tänään 15:07
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Yle kertoo epäiltyjen romanitaustasta epäiltyjen rikosten määrän, vakavuuden ja rikosvyyhdin poikkeuksellisuuden takia."
Tänään 14:51
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Viro kiristää verotusta roimasti "Venäjän takia" – ”Ei tuo enää veronkiertäjän paratiisilta näytä”
Tänään 13:09
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Varsinainen rikkaus ja voimavara tämä heppu...
Tänään 12:38
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Suomella on edessä samanlainen eläkeleikkaus kuin Ruotsilla on jo ollut käytössä pitkään
Tänään 12:28
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Relaatio 1064
Started by lamp
Tiistai klo 00:03
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
SAK haluaa panna ostovoimakäyrän nousuun 10% palkankorotus kahden vuoden aikana
Started by vierailija
Keskiviikko klo 15:38
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Media on täynnä pelottelua
Started by vierailija
Maanantai klo 07:59
Luettu: 843
Aihe vapaa
4.
Minkä ikäisenä seksi loppuu?
Started by vierailija
Eilen 10:36
Luettu: 700
Aihe vapaa
5.
Nämä keskustelupalstat ei enää viihdytä
Started by vierailija
Eilen 07:32
Luettu: 677
Aihe vapaa
6.
Eroottista sunnuntaita kaikille 🥰🥰🥰
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 09:33
Luettu: 658
Aihe vapaa
7.
Heippa fm vielläkö käyt täällä?
Started by 9MM.
Maanantai klo 02:04
Luettu: 641
Aihe vapaa
8.
Lesbo-erotiikka kirjailija Amanda Pendolin synnytti ex-pm Sanna Marinin ollessaan vain 11 v ikäinen! 😱
Started by vierailija
Eilen 08:12
Luettu: 574
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Kesäkuiset 2025 ☀️
Latest: Kyfi
1 min sitten
Lapsen saaminen
3.
Oletteko niitä, jotka hissiin mentyään painelevat "ovi kiinni" nappia, vai annatteko oven mennä kiinni omaa tahtiaan?
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
5.
Heinäkuiset 2025🌼
Latest: Kyfi
3 min sitten
Lapsen saaminen
6.
Suomessa tulossa täydellinen talousmyrsky?
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
7.
Saako poliisi lukea alaikäisen lapsen ja vanhenmman viestit
Latest: vierailija
39 min sitten
Aihe vapaa
8.
SAK haluaa panna ostovoimakäyrän nousuun 10% palkankorotus kahden vuoden aikana
Latest: vierailija
39 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Köyhyys omaa syytä
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
