"KOETA NYT RYHDISTÄYTYÄ"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja silmät turvoksissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

silmät turvoksissa

Vieras
"Sitähän se perhe-elämä on, yhtä pyöreetä. Eikä työelämän ongelmista kannata välittää, tekee vain työn. Parilla tuttavallani on ollut syöpä sitä arvostaa elämää eikä rutise turhasta"...jne.

Tätä sain kuulla äidiltäni, kun kerroin että nyt tuli stoppi, jonkun sortin uupumus. Lopulta löi luurin korvaan, kun en saanut sanottua järkytykseltäni hänelle mitään. Olen niin täynnä minuuttiaikatauluja, työelämän kieroiluja ja olematonta parisuhdetta! Niin äiti vain toteaa, että älä valita ja ajattele liikaa asioita...joopa joo. Tätä se on kun se on uhrannut kaiken voimansa miehensä hoitamiseen, niin eihän sillä voi olla voimavaroja tukea omaa tytärtään.

Kiintoisinta olisi tietää sanoiko se mun lapsettomalle veljelleni samat sanat kun hän sairastui työperäiseen masennukseen tässä jokunen aika sitten...että koetahan ryhdistäytyä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja HassuMamma:
Kohteleeko äitisi sinua noin ihan yleensäkin vai oliko tuo sinulle yllätys?

Ei ollut yllätys. Mä olen sen mielestä yliherkkä hössöttäjä. Minun ongelmat on aina paisuteltuja ja liioiteltuja. Ei valitettavasti ole eka kerta tosiaan. Mun äidin on ollut vaikea hyväksyä mun herkkyyttäni ominaisuutena, ei heikkoutena. Tällä hetkellä tunnen itseni täyspas-kaksi juuri tuon herkkyyden takia, kunpa voisinkin olla jotain muuta! Olen koettanut koko ikäni tulla toimeen sen ominaisuuden kanssa, ja se ettei äitinikään sitä tunnu hyväksyvän, niin miltä musta silloin voi tuntua...

Enimmäkseen siis hyväksyn itseni, nyt vain mun oli pakko antaa itselleni olla heikko ja väsyä "ajoissa". Että paraneminen olisi nopeampaa. Merkkejä on ollut ilmassa jo jonkun aikaa, tällä viikolla tuli vain mitta täyteen, yllättäen.

Nykymaailmassahan ei missään nimessä saisi olla herkkä, pitäisi osata kovettaa itsensä. En vain osaa, en kaikkien kokemusten ja vuosien jälkeen, en osaa.
 

Yhteistyössä