V
vieras
Vieras
15.01.2010
Uuden tutkimuksen mukaan keinohedelmöitetyillä lapsilla on suurempi riski sairastua myöhemmin esimerkiksi diabetekseen ja liikalihavuuteen, koska heidän DNA:nsa on erilainen kuin muilla lapsilla.
DNA:n erot eivät löydy itse geeneistä, vaan niitä käynnistävästä ja sammuttavasta järjestelmästä. Tätä tutkimusalaa kutsutaan epigenetiikaksi: se tutkii DNA:n emäsjärjestyksestä riippumattomia perinnöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat geenien toimintaan.
"Epigeneettisillä eroilla on kyky vaikuttaa sekä alkionkehitykseen ja sikiön kasvuun että pitkäaikaisiin geenien ilmentymismalleihin, joihin liittyy monien sairauksien suurentunut riski," sanoo tutkimusjohtaja, professori Carmen Sapienza.
Tutkimusaineisto koostui istukasta ja napanuorasta otetuista verinäytteistä, jotka olivat peräisin 10 keinohedelmöitetystä lapsesta ja 13 luonnollisesti hedelmöittyneestä lapsesta. Verestä saatujen solujen DNA:sta etsittiin eroja sen metylaation suhteen. Metylaatiossa geeneihin kiinnittyy metyyliryhmiä niiden sammuttamiseksi, kun niitä ei tarvita.
Koeputkilasten solujen metylaatioaste oli huomattavasti vähäisempi, mikä viittasi joidenkin geenien aktivoitumiseen väärinä ajankohtina. Tutkimus saattaa tuoda lisävalaistusta siihen, miksi koeputkilapsilla on suurempi riski pieneen syntymäpainoon, vammoihin ja harvinaisiin aineenvaihduntahäiriöihin. "Olemme osoittaneet, että koeputkihedelmöitys liittyy eroihin geenien metylaatiossa, ja että jotkut näistä eroista voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen," sanoo Sapienza.
Epigeneettisten muutosten täsmällisiä syitä ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Hedelmättömillä pareilla saattaa olla luontaisesti muuta väestöä enemmän epigeneettisiä muutoksia. Sitä arvellaan myös mahdolliseksi hedelmättömyyden syyksi.
Koeputkilapset saattavat välittää DNA:n muutoksia jälkeläisilleen, jolloin sairausriskille altistavat muutokset voisivat levitä väestössä. Hedelmöityshoidot ovat yleisiä Suomessakin, ja noin kolme prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista on saanut alkunsa koeputkessa.
Lähde: TimesOnline
http://www.poliklinikka.fi/?page=7874754&id=3183419
Uuden tutkimuksen mukaan keinohedelmöitetyillä lapsilla on suurempi riski sairastua myöhemmin esimerkiksi diabetekseen ja liikalihavuuteen, koska heidän DNA:nsa on erilainen kuin muilla lapsilla.
DNA:n erot eivät löydy itse geeneistä, vaan niitä käynnistävästä ja sammuttavasta järjestelmästä. Tätä tutkimusalaa kutsutaan epigenetiikaksi: se tutkii DNA:n emäsjärjestyksestä riippumattomia perinnöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat geenien toimintaan.
"Epigeneettisillä eroilla on kyky vaikuttaa sekä alkionkehitykseen ja sikiön kasvuun että pitkäaikaisiin geenien ilmentymismalleihin, joihin liittyy monien sairauksien suurentunut riski," sanoo tutkimusjohtaja, professori Carmen Sapienza.
Tutkimusaineisto koostui istukasta ja napanuorasta otetuista verinäytteistä, jotka olivat peräisin 10 keinohedelmöitetystä lapsesta ja 13 luonnollisesti hedelmöittyneestä lapsesta. Verestä saatujen solujen DNA:sta etsittiin eroja sen metylaation suhteen. Metylaatiossa geeneihin kiinnittyy metyyliryhmiä niiden sammuttamiseksi, kun niitä ei tarvita.
Koeputkilasten solujen metylaatioaste oli huomattavasti vähäisempi, mikä viittasi joidenkin geenien aktivoitumiseen väärinä ajankohtina. Tutkimus saattaa tuoda lisävalaistusta siihen, miksi koeputkilapsilla on suurempi riski pieneen syntymäpainoon, vammoihin ja harvinaisiin aineenvaihduntahäiriöihin. "Olemme osoittaneet, että koeputkihedelmöitys liittyy eroihin geenien metylaatiossa, ja että jotkut näistä eroista voivat vaikuttaa geenien ilmentymiseen," sanoo Sapienza.
Epigeneettisten muutosten täsmällisiä syitä ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Hedelmättömillä pareilla saattaa olla luontaisesti muuta väestöä enemmän epigeneettisiä muutoksia. Sitä arvellaan myös mahdolliseksi hedelmättömyyden syyksi.
Koeputkilapset saattavat välittää DNA:n muutoksia jälkeläisilleen, jolloin sairausriskille altistavat muutokset voisivat levitä väestössä. Hedelmöityshoidot ovat yleisiä Suomessakin, ja noin kolme prosenttia vuosittain syntyvistä lapsista on saanut alkunsa koeputkessa.
Lähde: TimesOnline
http://www.poliklinikka.fi/?page=7874754&id=3183419
