Kömpelöitä 3-vuotiaita?

Meidän poika 3 v. on aikamoinen antiliikkuja. Juoksee, mutta aika jäykästi, ei osaa/halua hypätä tasajalkaa, ei tykkää kiipeillä, mieluummin kävelee kuin juoksee, ei tykkää "temppuilla" kehollaan. Onko muita?

Ootteko käyny jossain liikuntaryhmässä tai fyssarilla? Mitä 3 v. oikeestaan tarviis osata motorisesti? Onko liian varhaista lähtee järjestelmällisesti kehittämään motoriikkaa?
 
Oletteko käyneet jo 3v neuvolassa ota asia siellä puheeksi.
Meillä poika olihyvin varovainen ja meni välillä kömpelyyden puolelle se varovaisuus 2vuotiaana aloitettiin temppujumppa missä käy edelleen ja iän myötä on tuo kömpelyys hävinnyt.
 
Meillä ihan samanlainen kolmevuotias poika. Ei osaa hyppiä, juoksee omanlaisesti. Eikä muutenkaan ole ketterä tai notkea. Tuntuu, että poikaa itseäänkin harmittaa ettei osaa esim. hyppiä, kun monet muut lapset osaa, paljon nuoremmatkin.
Kotona aina välillä yritämme harjoitella hyppimistä ja esim. painimme, jotta pojalle keho tulisi tutummaksi.
Pyörällä ei osaa polkea, sekin häntä harmittaa. Muuta estettä oppimiselle en näe kui, että hän on niin kärsimätön eikä jaksa harjoitella.

Minkäluontoinen ap:n poika on noin muuten?
 
Meidän poika on ollut aina hyvin varovainen ja rauhallinen, se tietysti vaikuttaa. On oppinut kaikki motoriikat ikäistään jäljessä. Oltiin 3v neuvolassa, ja laitto lähetteen lääkärille, mut se oli ihan yhtä tyhjän kanssa, ei kuulema "ammattitaito riitä" mielipiteen antamiseen. Laitto lähetteen fyssarille, joten sinne sitte seuraavaksi...
 
Meilläkin poika on rauhallinen ja varovainen, mut ah niin kovapäinen ja kärsimätön. Kävelemään lähti 1v5kk, mikä on kait suht myöhään. Meillä ei ole lainkaan 3 vuotis neuvolaa, joten en tiedä pitäisikö huolestua esim. kun poika ei osaa hyppiä??
Kuitenkin poika on sitten oppinut asiat, vaikkakin jälkijunassa.
 
Meillä 3v (heinäkuussa täyttänyt) tyttö on aika kömpelö, oppi kesällä vasta hyppimään tasajalkaa jotenkuten sekä juoksemaan. Kävelemään oppi 1v8kk. Ei osaa ottaa vauhtia keinussa, kesällä onnistui pari kertaa laskemaan liukumäestä istuma-asennossa alas asti, mutta ei pidä liukumäistä. Eikä osaa ajaa pyörällä.

Saimme lähetteen fysioterapeutille, jossa kävimme arviossa pari kertaa. Onneksi tk:ssamme on nyt ihana ft, joka osaa työskennellä lasten kanssa :) Tytöllä oli kivaa jumpata siellä, ja ft totesi että ei kannata olla huolissaan. Käyntikertojen välillä oli kuukausi, ja hänen mielestään tyttö oli siinäkin ajassa edistynyt. Nelivuotiaana uusi käynti.

Itse olin huolissani kun neiti kävelee ja juoksee kuin pieni ankanpoikanen, vaappuu puolelta toiselle. Pelkäsin että vauvana todettu ja hoidettu lonkkaluksaatio vaikuttaa vieläkin. Ft:n mielestä joustoa liikkumisessa puuttuu vielä, mutta ajan kanssa sitä tulee lisää. Ja sitä paitsi monet aikuisetkin kävelevät persoonallisesti keinuen.

Lasta ei tunnu kömpelyys haittaavan, hän käy satujumpassa kerran viikossa ja on aina viimeisenä kun juoksevat salissa. Viihtyy jumppaamassa hyvin. Toivottavasti ensi kesänä pyörälläajokin alkaisi sujua paremmin. Ja jotain temppuratoja sisälle tai ulos kehotettiin tekemään, eli kiipeilyä, hyppimistä, kuperkeikkoja, ryömimistä, laskemista jne. Ihana persoona tuo meidän keskimmäinen neiti kyllä on, on oikea esiintyjä, eikä mitään itsetunto-ongelmia ainakaan ole :) Tämä nyt vain on eräs persoonallisuudenpiirre hänessä.
 
Meidänkin 3,5-vuotias poika on luonteeltaan rauhallinen ja varovainen. Hän on myös ikäisekseen pitkä (3-vuotisneuvolassa hän oli sen pituinen mitä pojat ovat keskimäärin 4-vuotiaana), joten luulen, että se kömpelyys johtuu osittain huimasta pituuskasvusta. Kroppa ja sen hallittavuus ei oikein pysy hanskassa, kun kasvuvauhti on niin hirmuinen. Samoinhan käy joillekin murrosiässäkin, kun tulee nopea kasvupyrähdys.
 

Yhteistyössä