KKV ihmettelee: Perintätoimistot saavat oikeudessa läpi jopa epäreiluja velkakanteita

[vierailija]

Kiitos Perussuomalaiset!

Suomessa on nyt maksuhäiriöitä enemmän kuin koskaan. Käytännössä jokaisella persulla on oma maksuhäiriömerkintä.

Ja nyt ollaan saatu perinnät sujumaan. Olisi väärin antaa kansalle rahaa, kun se kuuluu ainoastaan ulkomaalaisen porvarin taskuun

 

[vierailija]

Perintätoimistot jyräävät velalliset liian usein oikeuskäsittelyssä, arvioi kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei kuluttaja jaksa tai osaa käräjöidä perusteettomistakaan karhulaskuista.

 

[vierailija]

Virasto on tutkinutvelkomusoikeudenkäyntejä, joita perintätoimistot käyvät lakitoimistojensa avustamina tuhansittain joka vuosi.

Tulosten mukaan kanteissa on selkeä epätasapaino perintäyhtiöiden hyväksi. Harva kuluttaja osaa tai uskaltaa panna oikeudessa yhtiöille kampoihin, vaikka velasta tulisi ylisuuri tai perusteeton karhukirje.

Myös oikeus hyväksyy helposti perintäyhtiön vaatimukset, jos kuluttaja ei riitauta asiaa. Velkomuskanne käsitellään yleensä kevyessä summaarisessa menettelyssä, riidattomaksi oletettuna.


– Useissa tapauksissa on syytä epäillä, että perinnän kohteena olevat saatavat ovat merkittävältä osin perusteettomia. Monet maksavat perusteettomia velkoja tai ovat vastaamatta kanteeseen, jolloin kanne on ratkaistu yksipuolisella tuomiolla velkojan hyväksi, sanoo viraston johtava asiantuntija Jari Suurla tiedotteessa.

Kun oikeudesta tulee päätös, perintäyhtiö saa hakea rahoja vielä kalliimmin ulosoton kautta.

YHTIÖT VIEVÄT saatavansa herkästi oikeuteen tuttujen lakifirmojensa kautta, vaikka tietäisivätkin että perittävä summa on väärä tai kohtuuton. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei asiakas kuitenkaan tohdi valittaa.

– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia. Vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla on puolestaan niukat tiedot ja riskinä kuluja, mikä heikentää hänen mahdollisuuksiaan puolustautua, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinentiedotteessa.

 

[vierailija]

hallitus ajaa aktiivisesti köyhien leiriytymistä pakkotyöhön

 

[vierailija]

– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia. Vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla on puolestaan niukat tiedot ja riskinä kuluja, mikä heikentää hänen mahdollisuuksiaan puolustautua, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinentiedotteessa.

Tuo mustattu kohta on erityisen väärin. On selvää, että firmat käyttävät oikeusjuttua pelotteena vähän samaan tapaan kuin liivijengien tunnukset. Tiedetään, ettei tavallinen ihminen uskalla ottaa riskiä ja lähteä käräjöimään. Koko homma on liian vaikea ja outo tavikselle. Esim. pysäköintifirmat tekevät suuren osan tuloksestaan laskuttamalla perintä- ja lakimieskuluja varsinaisen pysäköintimaksun päälle.

Mutta sitten kun joku laittaakin kampoihin, perintäfirma yksinkertaisesti vetäytyy vaatimuksestaan. Vastapuoli on stressannut viikkotolkulla, menettänyt yöunensa ja lukenut kaksi viikkoa finlexiä ennen asianajajan palkkaamista, mutta kaikki se työ menee hukkaan eikä siitä stressistä saa korvausta.

Pitäisi ilman muuta olla niin, että jos lähdet oikeuden kautta perimään epäselvää saatavaa, maksat täysimääräiset kulukorvaukset ja vahingonkorvauksen siihen päälle, jos päätätkin luopua asiassa kesken kaiken. Näin kitkettäisiin tuota tuomioistuimen käyttöä kiusaamiseen ja uhkailuun.

 

[Johnny Appleseed]

Tuo mustattu kohta on erityisen väärin. On selvää, että firmat käyttävät oikeusjuttua pelotteena vähän samaan tapaan kuin liivijengien tunnukset. Tiedetään, ettei tavallinen ihminen uskalla ottaa riskiä ja lähteä käräjöimään. Koko homma on liian vaikea ja outo tavikselle. Esim. pysäköintifirmat tekevät suuren osan tuloksestaan laskuttamalla perintä- ja lakimieskuluja varsinaisen pysäköintimaksun päälle.

Mutta sitten kun joku laittaakin kampoihin, perintäfirma yksinkertaisesti vetäytyy vaatimuksestaan. Vastapuoli on stressannut viikkotolkulla, menettänyt yöunensa ja lukenut kaksi viikkoa finlexiä ennen asianajajan palkkaamista, mutta kaikki se työ menee hukkaan eikä siitä stressistä saa korvausta.

Pitäisi ilman muuta olla niin, että jos lähdet oikeuden kautta perimään epäselvää saatavaa, maksat täysimääräiset kulukorvaukset ja vahingonkorvauksen siihen päälle, jos päätätkin luopua asiassa kesken kaiken. Näin kitkettäisiin tuota tuomioistuimen käyttöä kiusaamiseen ja uhkailuun.

"Pitäisi ilman muuta olla niin, että jos lähdet oikeuden kautta perimään epäselvää saatavaa, maksat täysimääräiset kulukorvaukset ja vahingonkorvauksen siihen päälle, jos päätätkin luopua asiassa kesken kaiken. Näin kitkettäisiin tuota tuomioistuimen käyttöä kiusaamiseen ja uhkailuun."
Tuossa olisi ajatusta. Eri asia sitten on, miten se käytännössä onnistuisi.

Minua joskus parkkifirma uhkaili "sopimussakolla" mutta luopui sitten asiasta (en siis itse ajanut autoa). Jonkin ajan kulutua kuitenkin "saatava" oli myyty uudelle perintäfirmalle, joka taas aloitti uhkailun. No, aika pian kuitenkin hiljenivät kun laitoin sähköpostin, jossa oli aiemmin parkkifirmalle esittämäni todisteet sittä, että en voinut autoa kuljettaa.