V
vierailija
Vieras
Alakouluikäinen lapseni oli kuukausi sitten yhdessä ystävänsä kanssa lähettänyt luokkakaverin puhelimeen ääniviestin, jossa väänneltiin ko. kaverin nimeä tyyliin "Antti pantti" ja vinoiltiin jostain kirjoitusvirheestä tämän lähettämässä viestissä (?). Nyt tämän lapsen vanhemmat olivat soittaneet viestin opettajalle, joka (hyvin asiallisesti, mukava opettaja kyllä) otti tapauksen puheeksi meidän kanssamme. En yhtään puolustele tapahtunutta, ja kävimme lapseni kanssa vakavan keskustelun aiheesta. Minulla on myös tunne, että tuolta uhrilta ja hänen perheeltään pitäisi pyytää anteeksi. Mutta, mutta... Olen varmaan huono ihminen, mutta heidänkin toimintansa jotenkin harmittaa. Heillä on yhteystietomme, ja olemme olleet kasvokkain ihan tarpeeksi usein jotta tämän olisi voinut ottaa suoraan puheeksi kanssani. Tuli vähän sellainen olo, ettei asian selvittäminen ollutkaan pääasia vaan tilaisuus mustamaalata lastani. Opettajan mukaan mitään kiusaamista ei ole koulussa ilmennyt, ja tämä viesti oli lähtenyt tyttäreni kaverin numerosta ja äänessä oli pääasiassa ollut kaveri - oma lapseni oli sitten huudellut taustalla kylläkin. Lapsellani on Aspergerin syndrooma, ja hän on helposti johdateltavissa. Hän kertoi nyt kotona että piti viestiä silloin pilana eikä tajunnut että se loukkaisi... Vuosi sitten toisen luokkakaverin vanhemmat kantelivat selän takana samaiselle opettajalle siitä, että tyttäreni halasi mielellään kavereitaan, myös hänen lastaan. No, hän halaa mielellään myös puita, pehmoeläimiä, kenkiä, mitä vaan koska kaipaa tuntoärsykkeitä... Jotenkin nyt vain tuntuu pahalta, enkä tunne venyväni anteeksipyyntöön, vaikka pitäisi.
Miten toimisitte vastaavassa tilanteessa?