KISSAN omistajat huomio!

Meillä oli 5 kissaa kun ensimmäinen lapseni syntyi kaikki on mennyt tosi hyvin aina kissojen kanssa. Meillä kanssa moni kauhisteli että täytyy ne kissat nyt pois saada tai lopettaa ei ne voi lapsen tullessa enään olla samassa asunnossa. Meillä on aina makkarin ovi kiinni yöt ja hyvin on mennyt päiväunet kun nukutaan partsilla tai jos nukkuu sisällä ovi on kiinni. Nyt meillä on neljä lasta ja kaksi kissaa jäljellä eikä kenellekään ole mitään sattunut kissat viihtyy lapsien kanssa ja lapset kissojen. Oppii elämään eläinten seurassa ja hoivaamaan niitä uskon että siinä on paljon hyvääkin. Tietysti jos eläin on jollain tavalla häiriintynyt eikä sopeudu lapsen kanssa yhteiseloon ymmärrän kissan pois laittamisen. Mutta muuten mielestäni eläimen lopettaminen on aika julmaa puuhaa lapsen synnyttyä vain sen takia että varmuuden vuoksi jos ei sopeudu. Toivotan onnea kissan ja lapsen väliseen ystävyyteen ja meillä on ainakin olllut tosi paljon iloa ja seuraa kissoista LAPSILLE.

 

aattelin kirjottaa oman mielipiteeni eli mekin vähä jännättiin ko kissat oli kiinnostunu pinniksestä ja rattaista... vaavin sänky oli meijän huoneessa ja kissat nukkui sielä myös...

yllätys oli suuri kun vauva saapui kotiin ja kissat eivät menneetkään pinnikseen kun poika oli sielä ja sama juttu rattaitten kanssa... eli meillä kissat "pelkäsivät uutta tuhisiaa"
tosin annettiin heti kotiin tultua molemmille kisswoille hieman nuuhkia et mikäs sieltä nyt tuotiin kotiin...
ei oo siis ollu ongelmia ja meitin kissat on todellisia jääräpäitä... hyppivät pöydille kirjahyllyyn ym... ja ovat aina nukkuneet meidän kans samassa makkarissa... eli saattaa toimia ilman verkkojakin...

 

Täytyy kirjoittaa tänne sitten myöhemmin että miten kävi Jännitys tiivistyy syksyllä Laskettu aika 9.11.

Sellaista pinnasängyn päälle laitettavaa "verkkoa" olemme suunnitelleet. Saa sitten nukkua yönsä rauhassa kun kisu ei pääse vauvan viereen vaikka haluaisikin. (yhtäkkiä tuli mieleen kauhukuva jossa kisu raapii ja raapii verkkoa sekä maukuu äänekkäästi koska ei pääse sinne minne haluaa Niin se tekee jos jää esim. oven taakse makuuhuoneen oven ollessa kiinni, ja sitä jatkuu koko yön... Huh. on testattu. Sillä on niin kova ikävä "äitin viereen puskemaan" että hyvä jos vessassakaan saan käydä ilman oven raapimista..) Mutta toivottavasti vaava ei herätä yhtä voimakasta rakkauden tunnetta kisun herkässä mielessä Saattaa tulla jopa mustasukkaiseksi, saa nähdä. Mutta toivon että kaikki menee hyvin ja saan pitää sekä kisun että vauvan (ehjänä =) )

 

Heippa.
Meillä on kaksi kissaa jotka nyt 8v.
Kissat olivat olleet meillä 2 vuotta, kun taloon saapui pienet KAKSOSTYTÖT.
Laitoin synnäriltä harson jonka päällä lapset olivat nukkuneet mieheni mukaan ja hän vei sen kotiin ja kisulit haistelivat tovin innokkaina rättiä ja sitten jatkoivat toimiansa tavalliseen tapaan.
Kun koitti päivä ja pääsimme synnäriltä kotiin ja nuo pienet itkuiset vaavit astuivat eteiseen kisut olivat ihmeissään?
Ne haistelivat tulokkaat ja huomasivat että tämä tuoksu olikin jo tuttu juttu!
Ja antoivat tyttöjen ja heidän sänkyjensä olla aivan rauhassa
Meillä tytöt nyt 6vuotta ja uusin tulokaskin jo 8kk ja samalla tavalla toimimme tämänkin vesselin kohdalla.
Tässä nyt ainakin tälläinen pikku niksi mikä ainakin meillä toiminut jo toistamiseen!

 

Kun on kissa tai koira talossa, niin kannattaa todellakin olla tarkkana vauvan syntyessä perheeseen. Missään tapauksessa lemmikkiä ei tule hävittää...vain silloin jos lemmikillä on entuudestaan häiriökäyttäytymistä ts. raapii, murisee lapsille tms.

Kissaverkkoa ei tarvitse aktiivikäyttää kuin reilut puoli vuotta-vuosi.
Kun olette synnärillä, niin ottakaa esim. harso tms. mukaan, jota pidätte vauvan vieressä. Mies voi vierailunsa jälkeen tuoda rievun kotiin lemmikin nuuskittavaksi. Näin tämä tottuu vauvan hajuun.
Kun kotiudutte vauvan kanssa, niin heti ovesta sisään astuttuanne laitatte vauvan turvakaukalossaan esim. olkkarin lattialle. Takuuvarmasti lemmikki tulee nuuskimaan uutta laumansa jäsentä. Olette ihan vieressä "tikkana" tarkkaillen lemmikin reaktioita.
Meillä nyt jo edesmennyt kisumme haisteli vauvaa ja rauhassa nuuskittuaan asettautui rauhallisesti, lattialle vauvan viereen...hyvin tyytyväisen oloisena, eikä koskaan tehnyt vauvoille pahaa, tosin pidimme huota, ettei kissa päässyt vauvan nukkuessa samaan huoneeseen...varmuuden vuoksi :\|

 

Heh Huomasinkin vasta viestin kirjoitettuani, että "ohikulkijalla" oli samat vinkit kuin meilläkin

 

Meillä on 2 kissaa ja 1 koira. pojalla ikää 7kk. Tähän asti on selvitty ihan ehjin nahoin... Poika nukkuu päikkärit pinnasängyssä suljetun oven takana tai sitten ulkona vaunuissa. Kun vaunut ovat eteisessä, kissat yleensä kiipeävät vaunuihin unille, onhan siinä kiva kellotella... Mutta ajan ne siitä pois ja laitan kissakarkotetta. Vaunujen suojana onkin yleensä pyyhe, ettei karvoja kovin paljon menis vaunuihin sisälle.

Toinen kissa antaa pojan silittää ja toinen on hieman varautunut, ja luikkii piiloon. Koira antaa myös silittää, mutta pitää pienen välimatkan kuitenkin.

 

Meillä kaksi sisäkissaa, eikä mitään ongelmia. Kissat olivat Meidän POJAT ennen tyttöä ja ovat POIKIA vieläkin.
Mitään häkkejä ei olla hankittu, eikä kissoilla ole mitään kiellettyjä paikkoja.
Sänky, vaunut ja sitteri tuotiin hyvissä ajoin esille ja ne olivat kiellettyjä. Komento ja vesisuihku riittivät.
Laitokselta kotiin tullessa esiteltiin tyttö heti "pojille". Pysyneet poissa tytön itkun saattelemana.
Nyt tytön alettua ryöminään, pitää vähän enemmän katsella perään. Nytkin "pojat" lähtevät karkuun kun näkevät/kuulevat tytön lähestyvän.
Kissojen riittävä huomioiminen tilanteen muuttuessa pitää minusta muistaa. Minäkin silittelin toisella kädellä kissaa kun syötin sängyssä tyttöä.
Pitää tuntea kissansa ja antaa niille aikaa!

 

Mä olen samaa mieltä että kissoissakin on paljon eroja. Meidän 10 vuotias narttu on ollut uskollinen hoitaja kaikkien 3 lasteni ollessa vauvoja. Koskaan ei ole mennyt pinnasänkyyn, eikä vaunuihin, ovat "kiellettyjä paikkoja".
Tulee juosten ilmoittamaan, jos vauva itkee toisessa huoneessa, ja puskee vauvaa samalla lailla kuin muitakin perheenjäseniä.
Itku vähän käy katin korviin, mutta on keksinyt siihen oivan ratkaisun; menee itkevän vauvan viereen ja antaa häntänsä tartuttavaksi-itku loppuu yleensä heti, kun vauva saa kiskoa hännästä. Koskaan ei ole raapinut lapsia, ja tykkää vieläkin siitä että isommat lapset kantelevat häntä paikasta toiseen.
Aivan mahtava kissa- turhaan kissoja hyljeksitään!

 

Ajattelin mielessäni lukiessani ketjua että en vastaa mutta jotenki on pakko. Ymmärrän toki jos jonkun lopetettava eläin lapsen tullen jos ei yhteiselo onnistu, mutta tuo lynkkaus aate tyyliin "päätä seinään ja katti roskiin" masentaa. Asiat voi hoitaa aivan toisinkin. Joku kissa säikähtää sydänjuuriaan myöten kun lapsi ensi kerran kotona itkee kovaäänisesti. Meillä on kissoja ja yksi taitaa odottaa pentujakin.. Onneksi on mahdollista pitää kissat lämpimässä ulkorakennuksessa ja ulkona. Kissut vain vierailee päiväsaikaan tuvassa. Kissaverkko hankitaan vaunuihin samasta liikkeestä kuin vaunutkin ja niin edes päin. Kissat (ja koirat) vieroitettiin makkarista jo kun aloin odottaa. Ettei yhdistäisi asiaa vauvaan. Onnea ja menestystä kaikille lemmikkiperheisiin joihin tulee vauva!

 

Viestiketju on vanha mutta pakko silti vastata

Kissat eivät oikeastaan ole tarkoitettu elämään yksin. Ne leimautuvat ihmiseen silloin liikaa ja mustasukkaistuvat. Yksinäinen kissa tuottaa paljon enemmän vaivaa kuin jos on kaksi. Kissakin tarvitsee kissaseuraa. Yksinäinen kissa helposti kokee, että sen paikka on viety.

Joten hankkikaa kaksi kisua, silloin ne ei viitsi niin paljon riehua. Tietysti jos kissa saa kulkea vapaana ulkona niin ei ole ongelmaa vaikka olisi yksikin vain. Mutta sisäkissana yksi kissa tuntee olonsa hyvin yksinäiseksi ja kuten sanoin se helposti alkaa omistavaksi. Tietenkään eivät kaikki!

Itselläni on useita kissoja ja lapsiakin Esikoisen kohdalla pelkäsin samaa että kisut menevät nukkumaan viereen tai päälle tai vastaavaa. Mutta eivät olleet edes kiinnostuneita koko vauvasta. Miehen ja minun sängyssä kyllä nukkuvat ja nyt kun esikoinen on koulussa niin hänenkin sängynsä on vallattu. Mutta pinnasänkyyn eivät ole menneet, tietysti on pitänyt kattoa että mikä ihme siellä on, mutta ei muuta.

Hyvä että ette harkitse kissoistanne luopumista! Lapset ja kissat voi sovittaa hyvin yhteen kunhan vain osaa nähdä asian myös kissan kannalta. Hankkikaa siis kissallenne kissakaveri!

 

Veit sanat suustani EIKKU!!! Meillä vaan on kolme poikaa, siisa kaks kissaa ja poika Hyvin on mennyt, eikä ole tarvittu mitään verkkoja - pitää muistaa silitellä ja huomioida myös kissoja!

 

Meillä talossa 3 koiraa ja kissa
Kyllähän se työtä vaatii että homma toimii koska lapsia ja eläimiä ei voi jättää keskenään. enemmän pelkään että lapsi satuttaa eläintä kuin päinvastoin, ja silloinhan eläin voi puolustautua jos kovasti sattuu. Kun vauva 11kk nukkkuu vaunuissa on kisu aina sisällä. Öisin kissa on ulkona, asumme maalla ja on tottunut pääsemään metsästys retkilleen öisin. Päivät sitten nukkuu lasten ulottumattomissa omalla paikallaan. Pari ensimäistä vuotta on oltava tarkkana lapsen kanssa, sen jälkeen jo yleensä ymmärtää että eläin ei ole lelu eikä sitä saa repiä korvista ym. Ikävä kyllä olen onnistunut kasvattamaan eläimeni paremmin kuin lapseni joten joudun suojelemaan elikoita kolmen lapsen hoidolta ja hellyydeltä, joka ei aina ihan hellää ole.

 

Meillä on mennyt yllättävän hyvin kissan ja vauvan kanssa. Meillä poika nukku pienenä meitin välissä, kissa ei oikeestaan ikinä oo nukkunu vieressä. Enne vauvan tuloa kävi läpi vaunut, pinnasängyt ym mut sen jälkeen ei oo kauheen kiinnostunut ollut. Nyt poika jo iso, kävelee ja ajaa kisua takaa. Ihan hyvin toimeen tullaan!

 

Meillä on kolme kissaa ja kun vauva tuli niin eivät oikeastaan olleet kiinnostuneita vauvasta. Kissat ei ole ikinä saaneet nukkua meidän makkarissa eikä sinne ole mitään asiaa,kun en halua niitä karvoja sinne sänkyyn,niillä on omat nukkumapaikat joten eivät ole vauvan sänkyynkään päässeet. Vauva nukkui vaunuissa terassilla ja silloin eivät kissat sinne päässeet. Nyt kun poika on jo melkein 2v. niin tykkää kissoista mutta jahtaa myös niitä ja kissat menevät sitten karkuun eivätkä ole ikinä mitään tehneet. Aika hyvin kyllä saavat kissat olla rauhassa ja pojalle on opetettu että kissoja saa silittää mutta ei kiusata.

 

huhhuh, no kunhan pidätte kattinne omana vaivoinanne, eikä naapurien tarvitse pelätä ulkona vaunuissa nukkuvien vauvojensa puolesta

 

\

huhhuh, no kunhan pidätte kattinne omana vaivoinanne, eikä naapurien tarvitse pelätä ulkona vaunuissa nukkuvien vauvojensa puolesta

Joo mä peesaan tätä!! :wave:

Mun mielestä on niin harmillista kun joskus saa kärsiä naapureiden kissoista...esim. naa´purin kissa kävi pissaamassa vaunuihin,se haju ei vaan lähtenyt millään pois,piti heittää vaunut menemään.. :/