Kissa ja vauva

Moikka.

Meillä on kaksi kissaa, toinen ollut 4 vuotta, toinen 2. Kissat on aina ollut mulle tosi tärkeitä ja rakkaita, enkä ole koskaan aiemmin pystynyt edes kuvittelmaan tilannetta että niistä pitäisi luopua.

Meille on syntynyt vauva pari viikkoa sitten. Kaikki on mennyt tosi hyvin, kissat on kilttejä ja tutustuu vauvaan pikkuhiljaa ja varovasti.

Mulle itselleni on vaan tullut nyt ongelma. En voi yhtäkkiä sietää kissankarvoja ja hiekkahippuja lattialla. Ne kuvottaa mua ihan älyttömästi ja olen jokapäivä fanaattisesti imuroimassa. Haluisinkin tietää, onko muille kissanomistajille tullut vauvan tulon jälkeen samanlaisia tuntemuksia? Kissat tuntuu jotenkin likaisilta ja se ahdistaa suunnattomasti. Meneekö tämä ohi? Kuuluuko asiaan?

 

Veikkaisin, että menee ohi hormonit saa niin paljon erilaisia olotiloja aikaan. Mulla ei itselläni ole kokemusta vastaavasta, mutta meillä siis useampi kissa (enemmän kuin 2 ) ja 5 viikkoinen vauva, sekä tuo 2,5 vuotias taapero. 2,5 vuotias on ollut uskomattoman terveenä (yksi flunssa ollut) ja nuo kissat on sille hirmu tärkeitä vauvasta on vielä paha sanoa mitään, kun on niin pieni. Suosittelen kuitenkin odottelemaan ja katselemaan muutaman viikon, jos pääsisit eroon noista ajatuksistasi. Mitään hätiköityä ei kannata tehdä.

Voit kuvitella, että meilläkin sitä karvaa ja hiekkaa riittää (pari koiraa tuon kissalauman lisäksi)... Imuroin 2-3 kertaa viikossa, miten nyt ehdin. Ei ne kissat ole yhtään sen likaisempia kuin ennen vauvan syntymääkään ja tuskin ovat millään tavalla uhka vauvan terveydelle

Tästä nyt tuskin oli mitään apua, kun en kokemuksesta pysty puhumaan, mutta hormonit voi laittaa pään melkoisen sekaisin ja siksi kannattaakin rauhassa katsella ja kuunnella, selkeneekö ajatukset. Ettet luovu kissoista hätiköiden hormonihuuruissa ja kadu sitä myöhemmin.