kissa ihmiset ...???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minä

Vieras
suunnitteilla hankkia kissanpentu lemmikiksi. aiemminkin minulla ollut lemmikkejä vaikka millaisia, mutta kun muutimme kolmioon ja lapsia tuli mukaan kuvioihin, mieheni oli vahvasti sitä mieltä ettei lemmikkejä. mutta nyt kun lapset isompia ja itsellä aina ollut ikävä lemmikkejä niin nyt tuumimme että jos kissanpennun hankkisimme. suunnitteilla muuttaa lähivuosina muuttaa omakotitaloon jossa isompi piha, mutta nyt vielä siis asumme kolmiossa, iso takapiha on ja muutenkin rauhallinen paikka asua. mitä mieltä olette kannattaako kisu minun hankkia? miten itse olette pärjänneet " ei- isopihaisessa omakotitalossa" kisulin kanssa? olen aika paljon kotosalla ja tarkoitus ottaa mahd paljon kisu mukaan jos kotoa lähdemme. ulos kisua en ilman talutushihnaa laske, joten taluttelisimme kisua ulkona, sitten kun kisu isompi ja aidattu iso piha ni sitten laskisimme vapaasti ulos.
 
kyllä se on tarha joka kissalle tehdään jos ulos pääsee,ei sitä aidat pidättele,täytyy olla katollinen..ja kun se kulkee narussa ei siinä ole väliä vaikka pieni piha,ne kun ei lenkkeile kuin koirat..
etköhän pärjäis jos jaksat huolehtia siitä jopa 20 vuotta,jaksat siivota hiekkalaatikon,et vedä pulttia jos uusi sohva tms.tulee joskus tihutöiden kohteeksi jne.etkä voi tietenkään ulko-ovea/ikkunoita pitää auki ilman verkkoja tms.koska kissa karkaa.
 
kiitos vastauksista!=) tarkoitus olisikin hankkia sellainen karvainen ystävä joka eläisi kauan, kania mietin ensin mutta ne ovat lyhytikäisempiä kuin kisut ja koiran olisin halunnut aluksi mutta se on äänekkäämpi ja tilaavievämpi, . verkot on jo ikkunoissa.
 
Kissa kannattaa pienestä pitäen opettaa kulkemaan valjaissa ulkona, niin se tottuu niihin kunnolla. Ja millään aidatulla takapihalla ei kissa kauaa pysy, ellei ole täysin sisäkissaksi opetettu.
 
Meillä on ollut kerrostalokolmiossa kaksi kissaa, ei ongelmia. Nyt asutaan rivarissa, mutta ovat silti täysin sisäkissoja. Joskus käyvät takapihalla syömässä ruohoa valvotusti. Kannattaa ajatella tuota Taaren ehdottamaa löytökissa asiaakin. Me otettiin ekaksi n. 5v. poikakissa eläinten löytökodista ja sitten sille myöhemmin tyttökissan pentu kaveriksi. (mol. leikattu)
 
Itse asumme kerrostalossa taas, kissoja kolme. Yksi niistä oli jo aiemmin ja sopeutui ihan hyvin myös takaisin kerrostaloelämään. Eikä neliöitä nyt niin mielettömästi ole. Lapsia ihan pian kaksi.
Sellaisen vinkin antaisin ihan kokemuksen pohjalta, että jos teillä on mahdollista niin hankkikaa ennenmin kaksi kissaa kuin yksi. On jo pentuna leikkikaveria ja siis vielä myöhemminkin. Tekee vähemmän kiusaa ja ei ole niin yksinäinen. Tilat eivät siihen vaikuta.
Kannattaa myös muistaa, että kissaa ei kannata päästää yksin koskaan ulos, asui sitten miten vain!

Muta muutoin suosittelen kyllä kissaa lapsiperheelle. Ei vaadi niin paljon kuin koira, mutta on kuitenkin ihastuttava seuralainen! (ainakin meidän kaikki kolme) Ja kun opettaa lapsille yhteiset pelisäännöt, ei meillä ainakaan ole ollut mitään ongelmia vaikka lapsi vielä pieni onkin. Ehdottomasti hankimme jatkossakin vain kissoja kun noista aika jättää.. johon toivottavasti menee vielä kauan!
 
Ja meillä siis kakki kolme kissaa reissaavat mukana jos olemme pidempiä aikoja pois. Ei ole ollut siinäkään mitään ongelmaa, mutta siinä kannattaa huomioida kissan luonne. Kaikki katit eivät tykkää paikanvaihdoksista. Kissat kun rakastavat rutiineja siinä missä ihmisetkin! ;)
 

Yhteistyössä